Sisäpinnat ja tilaosat (lasituotteet)

Älylasit ja muut erikoislasit tuovat uusia vaihtoehtoja rakentamiseen

Nykyaikaisilla lasimateriaaleilla ja -ratkaisuilla on mahdollista saada uutta ilmettä rakennusten arkkitehtuuriin ja myös muunneltavuuteen. Varsinkin älylasien tekniset ominaisuudet ovat viime vuosina kehittyneet huimaa tahtia. Myös niin sanotut toiminnalliset lasit voivat korvata vaikkapa verhoja tai eristerakenteita.

LASIRATKAISUILLA ON käyttöä monenlaisissa kohteissa. Muun muassa lasijulkisivut ovat yleistyneet sekä liike- että asuinrakennuksissa.

Energian ja ympäristön säästämiseksi hyvä lämmöneristävyys on tärkeää muun muassa julkisivujen ikkunarakenteissa. Suuriakin lasiikkunoita voidaan toteuttaa, jos lasien yhteydessä olevien rakenteiden suunnittelussa vältetään kylmäsiltoja. Joissakin ratkaisuissa on myös toteutettu kaksoislasijulkisivuja, jolloin lasi-ikkunoiden välitila toimii osaltaan lämmöneristeenä.

Samaten lasin ääneneristävyys voi olla tärkeä ominaisuus. Ääntä eristävillä laseilla voidaan ratkaisevasti vaimentaa sekä ulkoa että muualta sisätiloista kantautuvaa häiritsevää melua.

Lasi voi edistää myös rakenteellista paloturvallisuutta. Suomessakin paloluokitettujen lasien käyttö on yleistynyt.

Nykyiset palosuojalasit ovat tyypillisesti monikerroslaminaattilaseja, joissa eristekerroksia on sijoitettu lasipintojen väliin. Myös kaarevia palosuojalaseja voidaan toteuttaa.

Sumennettavia laseja neuvotteluhuoneisiin

Älylasien lisäksi markkinoille on tullut myös älykalvoja. Aiemmissa älylaseissa kalvo oli valmiiksi asennettuna lasien väliin.

Tällaiset ratkaisut voivat olla esimerkiksi elektrokromaattisia lasiin kiinnitettäviä kalvoja, jotka saadaan läpinäkymättömiksi – ja taas näkyviksi – sähkövirran avulla.

Yrittäjä ja lasiratkaisujen asiantuntija Joni Purola Ostosikkuna Oy:stä luonnehtii älylaseja ennen kaikkea yksityisyyttä parantaviksi tuotteiksi, jotka eivät kuitenkaan pimennä huonetta estämällä valon pääsyä läpi.

”Toimimme älylasikalvojen maahantuojana. Suomessa on tehty jo kymmeniä asennuksia”, hän sanoo.

”Näissä tuotteissa on monenlaisia uusia sovelluksia. Älylaseilla saadaan haluttaessa sumennettua vaikkapa neuvottelutilojen tai sairaaloiden leikkaussalien ikkunoita.”

Ideana tällaisissa laseissa on, että niitä on mahdollista tarvittaessa sumentaa virtakatkaisimesta. Kun lasissa kulkee heikko sähkövirta, se on läpinäkyvä kuten tavalliset ikkunat.

”Kalvot toimivat ikään kuin kaihtimina, mutta niitä on helpompi hallita ja pestä kuin verhoja”, Purola muistuttaa.

”Toisaalta ne sopivat luontevasti sellaisiin paikkoihin, joihin olisi hankala asentaa verhoja tai sälekaihtimia – kuten neuvotteluhuoneisiin.” Kevyet lasiseinät ovat toimistoissa kätevä ratkaisu myös siksi, että niitä voidaan tarvittaessa siirtää paikasta toiseen helpommin kuin kiinteämpiä väliseiniä. Niinpä tämäntyyppiset toiminnalliset lasiratkaisut mahdollistavat esimerkiksi tilojen muuntelun joustavasti eri käyttötarkoituksiin.

Ӏlylaseilla saadaan haluttaessa sumennettua vaikkapa neuvottelutilojen ikkunoita.

Kalvo soveltuu jälkiasennuksiin

Purolan mukaan älykalvojen merkittävä etu älylaseihin verrattuna on se, että kalvo voidaan asentaa olemassa oleviin laseihin joko koko lasin alalle tai vain osalle lasista. Kalvot soveltuvat hyvin muun muassa saneerauskohteisiin.

Älykalvo voi olla myös sävytetty. Eri tarkoituksiin on olemassa myös tummennus- ja peilikalvoja.

Kaikki markkinoilla olevat älylasikalvot tuotetaan Kiinassa, missä niitä valmistaa kolme eri tehdasta.

”Valmistajia on vain vähän, koska älylasien tuotantolaitteet ovat kalliita ja koska yksikin tehdas pystyisi tuottamaan kaikki maailmassa tarvittavat älykalvot”, Purola toteaa.

”Suomessa monet yritykset ovat olleet kiinnostuneita sähköisesti sumennettavista lasiratkaisuista. Markkinoita olisi paljon ja ne kasvavat ainakin 30 prosentilla vuosittain. Älykalvot ovat edullisempi ratkaisu kuin olemassa olevien lasien vaihtaminen uusiin älylaseihin.”

”Älykalvo tosin on puolta edullisempi kuin kiinteät älylasit, mutta projektin kokonaishintaa ei ole helppo arvioida pelkästään älykalvon metrihintatarjousten perusteella. Kalvon hintaan pitää laskea mukaan kalvojen leikkaus, johtimien asennus, rahti, tullimaksu, virtalähde, kaapelit, peitelistat sekä asennustyö”, Purola mainitsee.

Hänen yrityksensä edustamat SONTE-älykalvot tulivat myyntiin vuonna 2013, mutta Suomeen niitä on tuotu vasta noin kahden vuoden ajan.

”Esimerkiksi Puolassa älykalvoratkaisuja on toteutettu jo paljon, koska sinne niitä on markkinoitu huomattavasti kauemmin”, selittää Purola.

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Ostosikkuna Oy

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?