Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset, vapaa-ajan ja viihtymisen rakennukset)

”Kansallinen väistötila” starttasi Töölönlahdella

Opiskelijoiden luovuudesta ammentava Pikku-Finlandia näkee metsän puilta

KUVA: MIKAEL LINDEN

Finlandia-talon perusparannus avasi oven väistötilalle, joka mahdollistaa erilaisten tapahtumien järjestämisen remontista huolimatta. Jo Finlandia-talon perusparannuksen hankesuunnitelmassa tuotiin esille tarve väliaikaiselle konferenssi- ja tapahtumatilalle, jotta Finlandia-talon toiminta voi jatkua katkeamattomana myös remontin aikana.

KUVA: MIKAEL LINDEN

SAMALLA TAVOITTEEKSI asetettiin, että väistötilaksi rakennettava paviljonkimainen rakennus luo samalla uutta, mielenkiintoista ja houkuttelevaa tilaa Töölönlahdelle. Finlandia-talon rooli Töölönlahden tapahtumakeskuksena ja osana Helsingin kulttuurirakennusten sarjaa asetti – luonnollisesti – riman varsin korkealle: nyt haluttiin rakennus, joka on arkkitehtonisesti korkealaatuinen ja kaupunkilaisiin vetoava.

KUVA: MIKAEL LINDEN

Maaliskuussa 2022 avattu Pikku-Finlandia enemmän kuin lunastaa siihen asetetut odotukset. Puurakenteisena, siirrettävänä ja väliaikaisena rakennuksena Pikku-Finlandia toteuttaa Helsingin kaupungin tavoitteita kiertotaloudesta ja puurakentamisesta – eikä uudisrakennus jää ”Ison- Finlandian” varjoon hetkeksikään.

KUVA: MIKAEL LINDEN

KUVA: MIKAEL LINDEN

Aalto otti kopin profiilihankkeesta

Pallo lähti varsinaisesti pyörimään vuonna 2019, kun Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos järjesti rakennussuunnittelun ja Wood Programin maisterivaiheen yhteisstudiokurssin, jossa etsittiin konseptiratkaisua Finlandia-talon väistötilatarpeeseen. Opiskelijatöitä arvioivat Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen asiantuntijat, tilaajan näkökulmasta Helsingin kaupungin edustajat sekä käyttäjän näkökulmasta Finlandia-talo Oy:n edustajat.

KUVA: KIMMO RÄISÄNEN

Aalto-yliopiston puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen veti yhdessä Pirjo Sanaksenahon kanssa studiokurssia. Heikkisen mukaan Helsingin kaupunki oli miettinyt väistötilan konseptia jo pitkään ja Aallon väki heittäytyi innolla mukaan projektiin.

”Saimme erittäin kiinnostavan tehtävän ja suunnittelustudio käynnistyi suurin odotuksin”, Heikkinen muistelee.

KUVA: KIMMO RÄISÄNEN

18 näkemystä väistötilasta

Aalto-yliopiston studiokurssille valittiin 19 osallistujaa arkkitehtuurin, maisema- arkkitehtuurin ja rakennustekniikan aloilta. Kurssille valitut olivat osaksi Aalto-yliopiston omia opiskelijoita ja osaksi kansainvälisiä vaihto-oppilaita. Kurssille osallistuneet opiskelijat tuottivat kaikkiaan 18 yksilötyötä, joiden joukosta valittiin neljä ehdotusta ryhmätöinä edistettävään jatkokehitykseen.

Yksi näistä neljästä konseptista oli Jaakko Torvisen Finlandia Forest -ehdotus. ”Finlandia Forest -konseptin keskeisenä teemana ovat luonnonmukaiset, mahdollisimman vähän prosessoidut oksalliset männynrunkopilarit kantavana rakenteena”, kertoo Torvinen.

KUVA: MIKA POLLARI

”Halusin tuoda puiden yksilöllisiä ominaispiirteitä esille”, hän toteaa. Samalla toteutui ”yksiaineisuuden” ihanne: puiden rinnalle ei ole nostettu kilpailevaa elementtiä, jolloin niiden individualismi nousee pakottamatta valokeilaan.

KUVA: MIKAEL LINDEN

Sinivalkoinen metsä kasvaa tiimityönä

Näin Finlandia Forest ankkuroitiin vahvasti suomalaiseen metsään: konseptin tavoitteena on tarjota vierailijoille tilallinen kokemus metsän reunamasta keskellä kaupunkia. ”Lopputuotteessa” seisookin kaikkiaan 95 metsästä kaadettua männyn runkoa oksineen; osa puista on talon terassilla ja loput sisällä.

Pekka Heikkisen mukaan Finlandia Forest sopi ”täydellisesti” tehtävänantoon. ”Se oli edullinen ja samalla tunnistettava konsepti”, hän toteaa.

Seuraavassa vaiheessa Torvisen ”sooloa” ryhdyttiin jatkojalostamaan. Finlandia Forest -työn jatkokehitysryhmän jäsenet Torvinen, Elli Wendelin, Havu Järvelä sekä Stine Pedersen tutkivat konseptin toteutusmahdollisuuksia ja tarkensivat suunnitelman yksityiskohtia. Joulukuussa 2019 Finlandia Forest -ehdotus valittiin toteutettavaksi suunnitelmaksi.

KUVA: KIMMO RÄISÄNEN

Konkarisuunnittelijat ja -urakoitsijat tuovat oman panoksensa

Alkuvuonna 2020 Torvinen, Järvelä ja Wendelin jatkoivat yhteistyössä Helsingin kaupungin, Aalto-yliopiston, Finlandia-talo Oy:n sekä Arkkitehdit NRT:n kanssa projektin jatkosuunnittelua kaupungin tilaaman viitesuunnitelman kautta rakennuslupavaiheeseen.

”Susanna Anttila NRT:ltä toi oman asiantuntemuksensa projektiin ja auttoi meitä eteenpäin”, kiittelee Torvinen. NRT:llä oli myös olemassa valmis pistepilvimalli alueesta, mikä auttoi Pikku-Finlandian suunnittelussa ja liittymisessä ympäristöön. Pääosin arkkitehtisuunnittelu ja piirustukset ovat kuitenkin Torvisen, Järvelän ja Wendelinin käsialaa.

Pikku-Finlandian rakennustyöt alkoivat vuoden 2021 aikana. Urakoitsijana toimi moduulirakentamisen taitaja FM-Haus.

”Hintojen nousu varmaankin lisäsi vaikeusastetta projektissa, mutta kiitos hyvän urakoitsijan, kaikki saatiin tehtyä suunnitelman mukaan”, Heikkinen toteaa.

KUVA: KIMMO RÄISÄNEN

Keikka meni metsään

Väistötila otettiin lopulta käyttöön maaliskuussa 2022 – ensimmäinen järjestetty tapahtuma oli popidoli Pete Parkkosen konsertti.

”Keikalta jäi mieleen, että ihmiset tykkäsivät selvästi koskea männyn runkoja – niissä on jonkinlaista aseistariisuvaa vaikutusta”, Torvinen virnistää.

Heikkinen on samoilla linjoilla: puiden täydellinen integrointi rakennukseen osuu johonkin suomalaiskansalliseen ”vihreään suoneen” yksilöä puhuttelevalla tavalla.

”Tämä näkyy siinä, että olemme saaneet käsittämättömän hienoa palautetta. Aivan hunaja valuu korvista sitä kuunnellessa”, Heikkinen myhäilee.

Miten männynrunko kuoritaan?

Paljon pohjatöitäkin oli toki tehty, jotta metsäkonsepti saatiin hanskattua optimaalisella tavalla. Työryhmä opetteli mm. kuorimaan männynrunkoja painepesurin avulla – ja rakensi ”harjoituspaviljongin” Otaniemeen konseptin merikelpoisuutta testatakseen.

”Tutkimme muun muassa sitä, mikä on paras tapa työstää mäntyjä ja käsitellä niiden pintaa. Tässä työssä kaivoimme esiin paljon tietoa ja teimme testejä”, Heikkinen kertoo.

Rakennuksen arkkitehtuurissa haettiin kestäviä ratkaisuja, joista yksi esimerkki on rakennusta kiertävä, kolme metriä syvä katos. ”Se suojaa taloa ja toivottavasti myös ympäristön lintuja lentämästä ikkunoita päin”, Torvinen toteaa.

Pikku-Finlandian avulla Finlandia-talon remontti voidaan toteuttaa arviolta puolitoista vuotta nopeammin kuin ilman tilapäistä väistötilaa. Rakennuksen on suunniteltu palvelevan Finlandia-talon väistötilana viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen sen on tarkoitus siirtyä Helsingin kaupungin koulujen tai päiväkotien lisätilaksi ja palvella vielä ainakin 20 vuotta.

”Helsingin kaupunki on ainakin väläytellyt mahdollisuutta, jossa väistötila olisi jonkun uuden kaupunginosan ensimmäinen koulu tai päiväkoti”, tietää Torvinen.

KUVA: KIMMO RÄISÄNEN

Joustava tila taipuu moneen

Torvisen mukaan paviljongin tilaratkaisusta on moneksi, joten mahdollisuuksista ei ole pulaa jatkossakaan. ”Tilaratkaisu on simppeli: se avautuu isoksi tilaksi tai sitten sen voi jakaa pienempiin tiloihin. Mahdollinen jatkosijoitus vaikkapa kouluksi vain tarkoittaisi, että jakamista jatketaan yhä pienempiin tiloihin.”

Torvisen mukaan väistötila on jo selvästi ”asettunut taloksi” Töölönlahdella – huolellisen suunnittelun tulosta sekin.

”Rakennus on suorastaan juustohöylällä höylätty juuri oikean kokoiseksi ja voi sanoa, että se on millilleen paikoillaan”, Torvinen toteaa.

Vielä projektin alkuvaiheessa Heikkinen epäili, että väistötila on liian iso. ”Nyt on jo selvää, että se on juuri oikean kokoinen paikkaan nähden.”

Opiskelijat paljon vartijana

Samalla joku olisi voinut epäillä, että opiskelijoille on tarjottu liian isoja saappaita tässä projektissa. Heikkinen myöntää, että ei ole aivan tavallista, että opiskelijoille annetaan näin paljon luottoa. Tuoreiden ideoiden voima ja nuoren energian määrä kuitenkin nosti ”rutiiniprojektin” aivan uudelle tasolle:

”Kun opiskelijoille annettiin tilaa suunnitella ja tehdä, he ottivat kaiken irti annetuista mahdollisuuksista – ja lopputulos heijastaa tätä hienosti.”

Teksti: Sami J. Anteroinen

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry)

KOLUMNI

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Yhteistyössä (Sisustussuunnittelijat SI)

KOLUMNI

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistus (sisävalaistus, ulkovalaistus)

Valo luo tilan

Valaistuksen merkitys arkkitehtuurin suunnittelussa ja elinkaariajattelussa

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Kalusteet ja varusteet (keittiöt)

Ammattikeittiö- ja siivottavuussuunnittelu

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Projektiesittelyt (toimistorakennukset ja työympäristöt)

Lindström Talon uusi ilme

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Kalusteet ja varusteet (vihersisustus)
Sisustussuunnittelu

Retro, runsaus ja luonnollisuus näkyvät vihersisustuksessa

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kalusteet ja varusteet (kylpyhuone, saniteettitilat)
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (LVIS-tuotteet)

Tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

NH Collection Helsinki Grand Hansa herätti eloon historiallisen hotellikorttelin

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Rakentaminen
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (rakennusautomaatio)

Digitalisaatiolla on mahdollisuus uudistaa arkkitehtuurin prosessit ja palvelut

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Runko ja rakennustuotteet (ikkunat, lasituotteet)
Sisäpinnat ja tilaosat (lasituotteet)

Miten suunnitella optimaalinen lasirakenne?

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?