Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

Tanssin talon arkkitehtuurissa käydään vuoropuhelua tanssin kanssa

KUVA: TUOMAS UUSHEIMO

Tanssin talon julkisivussa ja sisustuksessa leikitellään tanssillisuudella ja keveydellä. Teräs, betonipinnat ja burleskitaiteen mieleen tuova värimaailma luovat yllätyksellisen tilakokemuksen. Muunneltavat ja monikäyttöiset salit on varusteltu huipputekniikalla.

SUOMEN ENSIMMÄINEN tanssitaiteelle suunniteltu tapahtumaja esitystila Tanssin talo avattiin helmikuussa 2022 Kaapelitehtaan kulttuurikeskuksen yhteyteen Helsingin Ruoholahteen. Kokonaisuus käsittää sekä uudisrakennuksen että peruskorjattuja Kaapelitehtaan tehdasosien tiloja.

”Kaapelitehdas on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen. Tanssin talo liittyy kiinteästi Kaapelitehtaaseen yhdistäen uutta ja vanhaa”, sanoo Tanssin talon hankkeen vastaava rakennussuunnittelija, arkkitehti Pia Ilonen ILO Arkkitehdeiltä.

”Tanssin talon hanke oli omaa luokkaansa tilojen monimuotoisuuden ja muunneltavuuden vuoksi. Suunnittelun vaikutteet lähtivät voimallisesti Tanssin talon toiminnasta ja tekniikasta sekä ympäröivästä teollisuusmiljööstä”, jatkaa projektiarkkitehti Harri Lindberg JKMM Arkkitehdeiltä.

Uusitut teräsovet tiiliseinillä / Jaatimet Oy.
KUVA: PETER VUORENRINNE

JKMM Arkkitehdit ja ILO Arkkitehdit suunnittelivat Tanssin talon yhteistyössä. JKMM Arkkitehdeiltä hankkeesta vastasivat Lindbergin lisäksi pääsuunnittelija Teemu Kurkela ja sisustusarkkitehti Noora Liesimaa. Suomen suurimpiin arkkitehtitoimistoihin lukeutuva JKMM Arkkitehdit on vastannut useiden maamerkkikohteiden suunnittelusta.

ILO Arkkitehdeiltä mukana oli Ilosen lisäksi projektiarkkitehti Kati Murtola, joka vastasi erityisesti vanhojen osien peruskorjaus- ja muutostöistä. Ilosen ura arkkitehtina käynnistyi Kaapelitehtaan pelastamisesta purku-uhalta 30 vuotta sitten, ja hän on ollut mukana Kaapelitehtaan suojelu- ja kehittämisprojektissa siitä lähtien.

KUVA: PAULIINA SALONEN

”Tanssin talo on tanssitaiteelle unelmien täyttymys, jota on toivottu ja odotettu 1930-luvulta saakka. Tanssin talon tilat kytkeytyvät Kaapelitehtaalla ennestään oleviin tanssin tiloihin, kuten tanssistudioihin ja tanssikouluihin. Uudet tilat täydentävät Kaapelitehtaan kokonaisuutta, jossa tanssilla on tärkeä rooli”, Ilonen sanoo.

KUVA: TUOMAS UUSHEIMO

Julkisivu kuvaa tanssin keveyttä

Tanssin talon puhdas ja eleetön arkkitehtuuri hämärtää mittakaavan ja liittää rakennuksen ympäristöönsä. Julkisivun suunnittelussa tuotiin esiin tanssillisuutta ja keveyttä maasta irrallaan olevilla teräksisillä julkisivupinnoilla.

”Halusimme tuoda tanssin ominaispiirteet tarinallisesti esiin julkisivuissa. Kaapeliaukiolle ja itään avautuvat julkisivut ovat kuin valtavia, leijuvia teräspintoja. Ilmavuudella ja leijuvuudella halusimme kuvata tanssin painovoimaa uhmaavasta keveyttä”, kuvailee Lindberg.

”Terässeiniin saimme inspiraatiota Tero Saarisen tanssiesityksestä. Esityksessä lavasteena käytettiin nousevaa terässeinää, jonka alta tanssijat tulivat näyttämölle”, Ilonen jatkaa.

KUVA: PETER VUORENRINNE

Materiaalivalinnoissa ja muotoilussa huomioitiin julkisivun sopiminen vanhaan teollisuusmiljööseen. Laserhitsaustekniikalla valmistettuja terässeiniä kannattelee 400 millimetriä paksu teräsbetonirunko. Itään avautuvassa julkisivussa käytettiin Corten-terästä, joka ikääntyessään ruostuu.

”Ruosteen värinen julkisivu sopii värimaailmaltaan Kaapelitehtaan osin punatiilisiin seiniin sekä muihin ympärillä oleviin punatiilisiin rakennuksiin. Teräs on tärkeä rakennuksen arkkitehtuuria määrittelevä tekijä, joka luo upean kontrastin rinnalla olevien teollisuusrakennusten ahavoituneisiin seiniin”, Ilonen sanoo.

Etelään Kaapeliaukiolle avautuvan julkisivupinnan materiaaliksi valittiin B2-luokan haponkestävä teräs, joka käsittelemättömänä peilaa juuri tavoitellulla voimakkuudella ympäristöä.

”Peilaava seinä luo illuusioita pimenevässä illassa ja muodostaa taustan uuden aukion tapahtumille. Arkkitehtonisten näkökohtien lisäksi julkisivuilla on funktionaalinen tehtävä. Teräsjulkisivut kätkevät taakseen huoltotasoja, poistumisportaita ja yhteyksiä vesikatolle”, kertoo Lindberg.

Muilla julkisivupinnoilla käytettiin käsittelemättömästä merialumiinista valmistettuja paljetteja, joiden halkaisija on 700 millimetriä. Limittäin asetellut metallipaljetit luovat verkkomaisen julkisivupinnan. Julkisivujen läpiviennit, ikkunat ja ovet on häivytetty alumiinipaljettien ja niiden takana olevan mustan seinäpinnan avulla.

”Paljettipinnat ilmentävät tanssin rytmiä ja luovat abstraktin, kaksiulotteisen vaikutelman. Julkisivupintojen muodostava harmoninen polveileva massa rakentuu Pannuhallin ympärille ja liittyy lasikatteiseen Aulaan”, kertoo Lindberg.

KUVA: HANNU RYTKY

Monikäyttöiset salit on varusteltu huipputekniikalla

Talon kahta esitystilaa, 700-paikkaista Erkko-salia ja 235-paikkaista Pannuhallia, yhdistää lämpiönä ja esitystilanakin toimiva Tanssin talon Aula. Lisäksi talossa on klubitilaksi sopiva Kellari, harjoitustiloja, taiteilijalämpiö, toimistotiloja ja logistiikan vaatimia tiloja.

Tanssin talon käyttötarkoitus ja esitystekniset lähtökohdat olivat sisätilojen suunnittelun keskiössä. Esitystilojen suunnittelussa huomioitiin muunneltavuus ja monikäyttöisyys.

”Uudisosassa sijaitseva Erkko-sali on black box, musta tila, jonka osia voidaan jakaa ja yhdistellä nostoseinien avulla. Katsomojärjestelmää muokkaamalla ja näyttämöä siirtämällä kokonaisuutta on mahdollista varioida”, kuvailee Lindberg.

”Erkko-salin suuri ja korkea näyttämötorni toi laajennusosaan volyymiä, joka vaati huomiointia myös julkisivusuunnittelussa”, jatkaa Ilonen.

Sekä Erkko-sali että Pannuhalli on varusteltu tanssi- ja sirkusesitysten vaatimalla huipputekniikalla.

KUVA: JKMM / ILO

KUVA: JKMM / ILO

”Peruskorjatuissa tehdastiloissa sijaitsevassa Pannuhallissa säilytettiin tilan vanha identiteetti hyödyntämällä rouheita alkuperäisiä seinäpintoja. Ääniteknisistä syistä Pannuhallin vanhat ikkunat muurattiin umpeen”, Ilonen kertoo.

Tanssin talon tilat vaativat huomattavan määrän talo- ja esitysteknisiä ratkaisuja. Esitysteknisissä ratkaisuissa on runsaasti liikkuvia osia, joiden liikeratojen yhteensovittaminen vaatii huomiointia.

Uusitut teräsovet tiiliseinillä / Jaatimet Oy.
KUVA: PETER VUORENRINNE

Myös Aulassa, Lasipihalla ja Kaapeliaukiolla on esitystekninen varaus, joten tanssi- ja sirkusesitykset voivat levittäytyä salien ulkopuolelle.

Vanha ja uusi yhdistyvät kokonaisuudeksi

Kaapelitehtaan vaikutteet näkyvät Tanssin talon sisätilojen arkkitehtonisissa ja rakenteellisissa yksityiskohdissa.

”1940-luvulla rakennetussa Kaapelitehtaassa on paikallavalettu pilarilaattarunko ja julkisivut on massiivimuurattu kalkkihiekkatiilistä. Tanssin talo kietoutuu Kaapelitehtaan toisen siiven ympärille. Osa Tanssin talon sisäseinistä on vanhoja Kaapelitehtaan julkisivupintoja”, kuvailee Lindberg.

KUVA: PAULIINA SALONEN

Kaapelitehtaan Lasipihalla sekä Tanssin talon Aulassa vanhat tiilijulkisivut ovat merkittävä osa tilallista kokemusta. Vanhojen seinien ja elementtien säilyttäminen luo tilan arkkitehtuuriin ajallista kerroksellisuutta.

”Vanha julkisivu säilytettiin sellaisenaan, rosoineen ja tägeineen. Tilassa käytettiin materiaalina terästä ja värinä mustaa, jotka luovat jännittävän kontrastin vanhaan tiiliseinään. Lasikatteen ja lasiseinien kautta tuleva luonnonvalo luo vaikutelman ulkotilasta”, kertoo Ilonen.

Aulan käyttövalaistuksena on Eetu Huhtalan suunnittelema valotaidekilpailun voittanut taideteos ”Toinen”. Ajaton ja muunneltava valotaideteos mukailee tilan arkkitehtuuria ja tuo tanssitaiteen kehollisuuden osaksi Aulaa.

”Assosioimme elementtejä Kaapelitehtaasta uudisosaan. Konemaisten elementtien lisäksi muun muassa käänsimme Kaapelitehtaan vaakalautamuottipinnat uudisosassa pystyyn”, sanoo Lindberg.

KUVA: PAULIINA SALONEN

Tiloissa on käytetty paljon terästä ja betonia, jotka ovat rakenneteknisesti yksinkertaisia ja patinoituvat arvokkaasti. Materiaalit ovat pääosin käsittelemättömiä ja esimerkiksi aulojen lattiat ovat teollisen rouheaa betonipintaa. Materiaalivalinnoissa nojauduttiin materiaalien ominaisuuksiin ja ekologisuuteen.

KUVA: PAULIINA SALONEN

”Materiaalivalinnoissa on pyritty yksiaineisuuteen ja materiaaleihin, jotka paitsi kestävät kovaa kulutusta, myös ikääntyvät luonnollisesti. Erilaisia sekoiteaineita, komposiitteja ja muoveja on pyritty välttämään. Massiiviset materiaalit eivät myöskään vaadi yhtä lailla käsittelyjä tai kyllästeitä ja kierrätettävyys on parempi”, Lindberg kertoo.

Tanssillisuuden tematiikkaan liittyy yllätyksellisyys

Suunnittelussa tuotiin tanssia esiin leikkisyyden ja viekkauden tematiikalla, jossa kävijän rooli katsojana muuntuu. Peilaavia pintoja on sijoitettu yllätyksellisiin paikkoihin ja valaistuksella on luotu dramaattisuutta.

”Teollista rouheutta leikkaavat punertavat ja siniseen taittuvat sävyt voi liittää burleskitaiteeseen, jonka piirteisiin kuuluu myös eräänlainen riehakkuus ja vitsikkyys. Valaistus ja heijastukset luovat tiloihin draamankaarta, joiden kautta kävijä voi kokea olevansa itse lavalla. Tilat on suunniteltu kaikille ilman liiallista vakavuutta”, kuvailee Lindberg.

KUVA: TUOMAS UUSHEIMO

Eri tilojen sisustuksella pyritään kävijän yllättämiseen. Esimerkiksi Erkko-salin parvelle johtava portaikko on vaikuttava tila, jossa pyöreät seiniin upotetut valaisimet on säädetty täsmälleen samaan sävyyn, jolla puhdasvalubetonipinta on maalattu.

”Valaistuksella luotiin intensiivinen vaikutelma portaikkoon, ja tilakokemusta syvennettiin akustiikalla. Esitystilat ovat voimakkaasti vaimennettuja, joten portaikon kovempi ja kaikuisampi äänimaailma luo yhdessä valaistuksen ja värimaailman kanssa moniaistisen tilakokemuksen”, Lindberg kertoo.

Julkisivujen raakamateriaalipaletti jatkuu Tanssin talon sisätiloissa. Yleisötilojen kosketuspintoja hallitsee käsittelemätön musta teräs, joka kestää ja muuntuu ajassa.

KUVA: TUOMAS UUSHEIMO

”Yleisötilojen ohella myös takatiloissa jatkuu tanssillisuuden ja leikkisyyden tematiikka. Taiteilijalämpiön ja toimistotilojen raakabetoni yhdistettynä teatterimustaan talotekniikkaan sekä lämminsävyisiin tekstiileihin kalusteissa ja pinnoissa luovat ehkä herkullisimmat työtilat mitä on nähty”, Lindberg sanoo.

Teksti: Merja Maukonen

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry)

KOLUMNI

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Yhteistyössä (Sisustussuunnittelijat SI)

KOLUMNI

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistus (sisävalaistus, ulkovalaistus)

Valo luo tilan

Valaistuksen merkitys arkkitehtuurin suunnittelussa ja elinkaariajattelussa

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Kalusteet ja varusteet (keittiöt)

Ammattikeittiö- ja siivottavuussuunnittelu

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Projektiesittelyt (toimistorakennukset ja työympäristöt)

Lindström Talon uusi ilme

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Kalusteet ja varusteet (vihersisustus)
Sisustussuunnittelu

Retro, runsaus ja luonnollisuus näkyvät vihersisustuksessa

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kalusteet ja varusteet (kylpyhuone, saniteettitilat)
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (LVIS-tuotteet)

Tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

NH Collection Helsinki Grand Hansa herätti eloon historiallisen hotellikorttelin

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Rakentaminen
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (rakennusautomaatio)

Digitalisaatiolla on mahdollisuus uudistaa arkkitehtuurin prosessit ja palvelut

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Runko ja rakennustuotteet (ikkunat, lasituotteet)
Sisäpinnat ja tilaosat (lasituotteet)

Miten suunnitella optimaalinen lasirakenne?

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?