Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)
Tanssin talon arkkitehtuurissa käydään vuoropuhelua tanssin kanssa
KUVA: TUOMAS UUSHEIMO
Tanssin talon julkisivussa ja sisustuksessa leikitellään tanssillisuudella ja keveydellä. Teräs, betonipinnat ja burleskitaiteen mieleen tuova värimaailma luovat yllätyksellisen tilakokemuksen. Muunneltavat ja monikäyttöiset salit on varusteltu huipputekniikalla.
Kohdetiedot: Tanssin talo
Rakennuttaja: Kiinteistö Oy Kaapelitalo
Arkkitehtisuunnittelu: Työyhteenliittymä JKMM Arkkitehdit / ILO Arkkitehdit
Sisustusarkkitehtisuunnittelu: JKMM Interiors
Rakennesuunnittelu: A-insinöörit Oy
Projektinjohto: Haahtela Oy
SUOMEN ENSIMMÄINEN tanssitaiteelle suunniteltu tapahtumaja
esitystila Tanssin talo avattiin helmikuussa 2022 Kaapelitehtaan kulttuurikeskuksen
yhteyteen Helsingin Ruoholahteen. Kokonaisuus käsittää
sekä uudisrakennuksen että peruskorjattuja Kaapelitehtaan tehdasosien
tiloja.
Kaapelitehdas on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen. Tanssin
talo liittyy kiinteästi Kaapelitehtaaseen yhdistäen uutta ja vanhaa, sanoo
Tanssin talon hankkeen vastaava rakennussuunnittelija, arkkitehti Pia
Ilonen ILO Arkkitehdeiltä.
Tanssin talon hanke oli omaa luokkaansa tilojen monimuotoisuuden
ja muunneltavuuden vuoksi. Suunnittelun vaikutteet lähtivät voimallisesti Tanssin talon toiminnasta ja tekniikasta sekä ympäröivästä
teollisuusmiljööstä,
jatkaa projektiarkkitehti Harri Lindberg JKMM
Arkkitehdeiltä.
Uusitut teräsovet tiiliseinillä / Jaatimet Oy.
KUVA: PETER VUORENRINNE
JKMM Arkkitehdit ja ILO Arkkitehdit suunnittelivat Tanssin talon
yhteistyössä. JKMM Arkkitehdeiltä hankkeesta vastasivat Lindbergin
lisäksi pääsuunnittelija Teemu Kurkela ja sisustusarkkitehti Noora
Liesimaa. Suomen suurimpiin arkkitehtitoimistoihin lukeutuva JKMM
Arkkitehdit on vastannut useiden maamerkkikohteiden suunnittelusta.
ILO Arkkitehdeiltä mukana oli Ilosen lisäksi projektiarkkitehti Kati
Murtola, joka vastasi erityisesti vanhojen osien peruskorjaus- ja muutostöistä.
Ilosen ura arkkitehtina käynnistyi Kaapelitehtaan pelastamisesta purku-uhalta 30 vuotta sitten, ja hän on ollut mukana Kaapelitehtaan
suojelu- ja kehittämisprojektissa siitä lähtien.
KUVA: PAULIINA SALONEN
Tanssin talo on tanssitaiteelle unelmien täyttymys, jota on toivottu
ja odotettu 1930-luvulta saakka. Tanssin talon tilat kytkeytyvät Kaapelitehtaalla
ennestään oleviin tanssin tiloihin, kuten tanssistudioihin ja tanssikouluihin.
Uudet tilat täydentävät Kaapelitehtaan kokonaisuutta, jossa
tanssilla on tärkeä rooli, Ilonen sanoo.
KUVA: TUOMAS UUSHEIMO
Julkisivu kuvaa tanssin keveyttä
Tanssin talon puhdas ja eleetön arkkitehtuuri hämärtää mittakaavan ja liittää
rakennuksen ympäristöönsä. Julkisivun suunnittelussa tuotiin esiin tanssillisuutta ja keveyttä maasta irrallaan olevilla teräksisillä julkisivupinnoilla.
Halusimme tuoda tanssin ominaispiirteet tarinallisesti esiin julkisivuissa.
Kaapeliaukiolle ja itään avautuvat julkisivut ovat kuin valtavia, leijuvia
teräspintoja. Ilmavuudella ja leijuvuudella halusimme kuvata tanssin
painovoimaa uhmaavasta keveyttä, kuvailee Lindberg.
Terässeiniin saimme inspiraatiota Tero Saarisen tanssiesityksestä.
Esityksessä lavasteena käytettiin nousevaa terässeinää, jonka alta tanssijat
tulivat näyttämölle, Ilonen jatkaa.
KUVA: PETER VUORENRINNE
Materiaalivalinnoissa ja muotoilussa huomioitiin julkisivun sopiminen
vanhaan teollisuusmiljööseen. Laserhitsaustekniikalla valmistettuja terässeiniä
kannattelee 400 millimetriä paksu teräsbetonirunko. Itään avautuvassa
julkisivussa käytettiin Corten-terästä, joka ikääntyessään ruostuu.
Ruosteen värinen julkisivu sopii värimaailmaltaan Kaapelitehtaan osin
punatiilisiin seiniin sekä muihin ympärillä oleviin punatiilisiin rakennuksiin.
Teräs on tärkeä rakennuksen arkkitehtuuria määrittelevä tekijä, joka
luo upean kontrastin rinnalla olevien teollisuusrakennusten ahavoituneisiin
seiniin, Ilonen sanoo.
Etelään Kaapeliaukiolle avautuvan julkisivupinnan materiaaliksi valittiin
B2-luokan haponkestävä teräs, joka käsittelemättömänä peilaa juuri
tavoitellulla voimakkuudella ympäristöä.
Peilaava seinä luo illuusioita pimenevässä illassa ja muodostaa taustan
uuden aukion tapahtumille. Arkkitehtonisten näkökohtien lisäksi julkisivuilla
on funktionaalinen tehtävä. Teräsjulkisivut kätkevät taakseen huoltotasoja,
poistumisportaita ja yhteyksiä vesikatolle, kertoo Lindberg.
Muilla julkisivupinnoilla käytettiin käsittelemättömästä merialumiinista
valmistettuja paljetteja, joiden halkaisija on 700 millimetriä. Limittäin asetellut
metallipaljetit luovat verkkomaisen julkisivupinnan. Julkisivujen läpiviennit,
ikkunat ja ovet on häivytetty alumiinipaljettien ja niiden takana olevan
mustan seinäpinnan avulla.
Paljettipinnat ilmentävät tanssin rytmiä ja luovat abstraktin, kaksiulotteisen
vaikutelman. Julkisivupintojen muodostava harmoninen polveileva
massa rakentuu Pannuhallin ympärille ja liittyy lasikatteiseen Aulaan,
kertoo Lindberg.
KUVA: HANNU RYTKY
Monikäyttöiset salit on varusteltu huipputekniikalla
Talon kahta esitystilaa, 700-paikkaista Erkko-salia ja 235-paikkaista
Pannuhallia, yhdistää lämpiönä ja esitystilanakin toimiva Tanssin talon Aula. Lisäksi talossa on klubitilaksi sopiva Kellari, harjoitustiloja, taiteilijalämpiö,
toimistotiloja ja logistiikan vaatimia tiloja.
Tanssin talon käyttötarkoitus ja esitystekniset lähtökohdat olivat sisätilojen
suunnittelun keskiössä. Esitystilojen suunnittelussa huomioitiin
muunneltavuus ja monikäyttöisyys.
Uudisosassa sijaitseva Erkko-sali on black box, musta tila, jonka
osia voidaan jakaa ja yhdistellä nostoseinien avulla. Katsomojärjestelmää
muokkaamalla ja näyttämöä siirtämällä kokonaisuutta on mahdollista
varioida,
kuvailee Lindberg.
Erkko-salin suuri ja korkea näyttämötorni toi laajennusosaan volyymiä,
joka vaati huomiointia myös julkisivusuunnittelussa, jatkaa Ilonen.
Sekä Erkko-sali että Pannuhalli on varusteltu tanssi- ja sirkusesitysten
vaatimalla huipputekniikalla.
KUVA: JKMM / ILO
KUVA: JKMM / ILO
Peruskorjatuissa tehdastiloissa sijaitsevassa Pannuhallissa säilytettiin
tilan vanha identiteetti hyödyntämällä rouheita alkuperäisiä seinäpintoja.
Ääniteknisistä syistä Pannuhallin vanhat ikkunat muurattiin umpeen,
Ilonen kertoo.
Tanssin talon tilat vaativat huomattavan määrän talo- ja esitysteknisiä
ratkaisuja. Esitysteknisissä ratkaisuissa on runsaasti liikkuvia osia, joiden
liikeratojen yhteensovittaminen vaatii huomiointia.
Uusitut teräsovet tiiliseinillä /
Jaatimet Oy.
KUVA: PETER VUORENRINNE
Myös Aulassa, Lasipihalla ja Kaapeliaukiolla on esitystekninen varaus,
joten tanssi- ja sirkusesitykset voivat levittäytyä salien ulkopuolelle.
Vanha ja uusi yhdistyvät kokonaisuudeksi
Kaapelitehtaan vaikutteet näkyvät Tanssin talon sisätilojen arkkitehtonisissa
ja rakenteellisissa yksityiskohdissa.
1940-luvulla rakennetussa Kaapelitehtaassa on paikallavalettu pilarilaattarunko
ja julkisivut on massiivimuurattu kalkkihiekkatiilistä. Tanssin
talo kietoutuu Kaapelitehtaan toisen siiven ympärille. Osa Tanssin
talon sisäseinistä on vanhoja Kaapelitehtaan julkisivupintoja, kuvailee
Lindberg.
KUVA: PAULIINA SALONEN
Kaapelitehtaan Lasipihalla sekä Tanssin talon Aulassa vanhat tiilijulkisivut
ovat merkittävä osa tilallista kokemusta. Vanhojen seinien ja elementtien
säilyttäminen luo tilan arkkitehtuuriin ajallista kerroksellisuutta.
Vanha julkisivu säilytettiin sellaisenaan, rosoineen ja tägeineen.
Tilassa käytettiin materiaalina terästä ja värinä mustaa, jotka luovat jännittävän
kontrastin vanhaan tiiliseinään. Lasikatteen ja lasiseinien kautta
tuleva luonnonvalo luo vaikutelman ulkotilasta, kertoo Ilonen.
Aulan käyttövalaistuksena on Eetu Huhtalan suunnittelema valotaidekilpailun
voittanut taideteos Toinen. Ajaton ja muunneltava valotaideteos
mukailee tilan arkkitehtuuria ja tuo tanssitaiteen kehollisuuden osaksi
Aulaa.
Assosioimme elementtejä Kaapelitehtaasta uudisosaan. Konemaisten
elementtien lisäksi muun muassa käänsimme Kaapelitehtaan vaakalautamuottipinnat
uudisosassa pystyyn, sanoo Lindberg.
KUVA: PAULIINA SALONEN
Tiloissa on käytetty paljon terästä ja betonia, jotka ovat rakenneteknisesti
yksinkertaisia ja patinoituvat arvokkaasti. Materiaalit ovat pääosin
käsittelemättömiä ja esimerkiksi aulojen lattiat ovat teollisen rouheaa
betonipintaa. Materiaalivalinnoissa nojauduttiin materiaalien ominaisuuksiin
ja ekologisuuteen.
KUVA: PAULIINA SALONEN
Materiaalivalinnoissa on pyritty yksiaineisuuteen ja materiaaleihin,
jotka paitsi kestävät kovaa kulutusta, myös ikääntyvät luonnollisesti. Erilaisia sekoiteaineita, komposiitteja ja muoveja on pyritty välttämään. Massiiviset
materiaalit eivät myöskään vaadi yhtä lailla käsittelyjä tai kyllästeitä
ja kierrätettävyys on parempi, Lindberg kertoo.
Tanssillisuuden tematiikkaan liittyy yllätyksellisyys
Suunnittelussa tuotiin tanssia esiin leikkisyyden ja viekkauden tematiikalla,
jossa kävijän rooli katsojana muuntuu. Peilaavia pintoja on sijoitettu
yllätyksellisiin paikkoihin ja valaistuksella on luotu dramaattisuutta.
Teollista rouheutta leikkaavat punertavat ja siniseen taittuvat sävyt voi
liittää burleskitaiteeseen, jonka piirteisiin kuuluu myös eräänlainen riehakkuus
ja vitsikkyys. Valaistus ja heijastukset luovat tiloihin draamankaarta,
joiden kautta kävijä voi kokea olevansa itse lavalla. Tilat on suunniteltu
kaikille ilman liiallista vakavuutta, kuvailee Lindberg.
KUVA: TUOMAS UUSHEIMO
Eri tilojen sisustuksella pyritään kävijän yllättämiseen. Esimerkiksi
Erkko-salin parvelle johtava portaikko on vaikuttava tila, jossa pyöreät seiniin
upotetut valaisimet on säädetty täsmälleen samaan sävyyn, jolla puhdasvalubetonipinta
on maalattu.
Valaistuksella luotiin intensiivinen vaikutelma portaikkoon, ja tilakokemusta
syvennettiin akustiikalla. Esitystilat ovat voimakkaasti vaimennettuja,
joten portaikon kovempi ja kaikuisampi äänimaailma luo yhdessä
valaistuksen ja värimaailman kanssa moniaistisen tilakokemuksen, Lindberg
kertoo.
Julkisivujen raakamateriaalipaletti jatkuu Tanssin talon sisätiloissa.
Yleisötilojen kosketuspintoja hallitsee käsittelemätön musta teräs, joka
kestää ja muuntuu ajassa.
KUVA: TUOMAS UUSHEIMO
Yleisötilojen ohella myös takatiloissa jatkuu tanssillisuuden ja leikkisyyden
tematiikka. Taiteilijalämpiön ja toimistotilojen raakabetoni yhdistettynä
teatterimustaan talotekniikkaan sekä lämminsävyisiin tekstiileihin
kalusteissa ja pinnoissa luovat ehkä herkullisimmat työtilat mitä on nähty,
Lindberg sanoo.
Teksti: Merja Maukonen