Osallistava kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri

Osallistaminen tulee voimalla kaupunkisuunnitteluun ja hyvä niin: alkuasukkailla on usein paras ”tatsi” paikallisiin, jaettuihin arvoihin. Harva kansalainen kuitenkaan on kaupunkisuunnittelun ammattilainen, joka osaa ottaa kaikki vaativan kehitysprojektin lähtökohdat huomioon.

Osallistaminen pitäisikin nähdä vuoropuheluna, jossa esitellään vaihtoehtoja ja mietitään yhdessä, miten haasteet taklataan. Samalla pitää muistaa kaupunkikehittämisen ”maratonluonne”: projektit ovat pitkiä, olipa sitten kyse metron tai kaupunginosan rakentamisesta. Sadassa vuodessa kaikki tasoittuu, kuten Utin laskuvarjojääkärit sanovat.

Kansalaisaktiivisuus nostaa päätään myös kaupunkisuunnittelussa – missä taas on hyvät ja huonot puolensa. Hyvää on ylipäänsä se, että ihmiset välittävät asumisympäristöstään tarpeeksi, että ovat valmiit uhraamaan omaa aikaansa sen kehittämiseen. Huonoa on se, että pienet (mutta kovaääniset) ryhmät pystyvät vääristämään yleistä keskustelua omien tarkoitusperiensä mukaiseksi. Iltapäivälehden klikkiotsikossa lukee ”kansa raivostui”, jos kriitikoita on kourallinen.

Osallistaminen suurissa hankkeissa vaatii aluksi aitoa kuuntelua ja sitten aitoa sitouttamista. Esimerkiksi keskustakirjasto Oodin suunnitteluprosessista jäi hyvä mieli – ”tulevaisuuden kirjastoa” läpivalaistiin monesta kulmasta ja kaikki saivat sanoa sanansa kansalliseen hankkeeseen. Valmiista talosta on helppo sanoa, että se on upea näyteikkuna suomalaiseen sivistysosaamiseen.

Maailmalla valtaa alaa participatory architecture eli osallistava arkkitehtuuri. Myös osallistavassa arkkitehtuurissa on olennaista ottaa lähiyhteisö mukaan jo projektin suunnitteluvaiheessa. Näin varmistetaan, että yhteisön alueelle rakennettava rakennus vastaa juuri kyseisen yhteisön tarpeita ja toiveita. Osallistava arkkitehtuuri voi näin ollen purkaa esimerkiksi kulttuurisia miinoja etukäteen. Mikäli yhteisö ei ota julkista rakennusta omakseen, se on kaukana menestystarinasta.

Arkkitehdit ilman rajoja on yksi esimerkki siitä, miten arkkitehdit voivat auttaa ratkaisemaan globaaleja sosiaalisia haasteita.

Nyt jo tunnustetaan, että osallistavaa arkkitehtuuria voi käyttää välineenä entistä paremman maailman luomisessa. Kun arkkitehtuurin keinoja käytetään esimerkiksi tasa-arvon ja ekologisuuden edistämiseen, voidaan saada paljon aikaan.

Kehitysyhteistyö on hyvä esimerkki eettisestä toimintakentästä, jolle arkkitehtuurilla on paljon tarjottavaa. Arkkitehti voi omalla osaamisellaan esimerkiksi auttaa köyhien asuinalueiden – tai suoranaisten slummien – kehittämisessä, vaikka sitten pieninkin askelin. Arkkitehdit voivat myös edesauttaa maahanmuuttajien integroimista yhteiskuntaan – erilaisten kulttuuritaustojen mukanaan tuomat tarpeet ja toiveet ovat keskeisellä sijalla tässä työssä.

Kehitysmaissa tapahtuva kiivastahtinen kaupungistuminen on iso haaste: slummiutuminen lisääntyy, puhtaasta vedestä on pulaa, ilmansaasteet ja jäteongelmat heikentävät elämänlaatua, infrastruktuuri on palasina… Arkkitehtien ja muiden suunnittelijoiden panosta tarvitaan näiden ongelmavyyhtien purkamiseen.

Suomalaisia arkkitehtejä onkin jo nähty maailmalla näiden haasteiden kimpussa. Esimerkiksi Kambodzaan rakennettiin Kouk Khleangin nuorisotalo osallistavan arkkitehtuurin hengessä, yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja tilan tulevien käyttäjien kanssa. Valmiit tilat auttavat alueen köyhiä nuoria kouluttautumaan, mikä voi avata monelle heistä oven entistä parempaan tulevaisuuteen.

Kun tilojen kohderyhmä sai olla mukana tilojen suunnittelussa, he sitoutuivat tiloihin ja niiden ylläpitämiseen tavallista vahvemmin. Samalla suomalainen arkkitehti oppii myös paljon siitä, miten erilaiset todellisuudet ovat olemassa rinnakkain – ja miten myös käsitys tilasta voi olla mitä kulttuurisidonnaisin asia.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?

The company presented at the Cologne trade fair its novelties for the working space, the result of four collaborations with renowned designers: a flexible, multifunctional environment with technical connotations and domestic aesthetics, a source of wellbeing thanks to a design that emphasises comfort and colour.

Julkisivuja korjataan edelleen vain puolet laskennallisesta korjaustarpeesta, vaikka korjaamisen määrä onkin kasvanut vuosittain (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2024). Julkisivukorjaamisen prosessin eri vaiheet on syytä tuntea, jotta hanke etenee onnistuneeseen lopputulokseen. Julkisivukorjaaminen on erikoisosaamista, jossa ammattitaitoiset tekijät, valvonta ja laadunvarmistus ovat tärkeässä osassa.

Energiantuotannon hiilijalanjälki on pudonnut ennakoitua nopeammin, mikä nostaa rakennusmateriaalien osuutta rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä. Päästövähennystalkoissa katseet on siis kohdistettava rakennusmateriaaleihin. Mitä tahansa valitsemmekin, yhdellä keinolla tuskin pääsemme tavoitteisiimme.

Laattapiste-Pukkilan Perfct-suihkukaluste- ja Perfct-kylpyhuonetarvikemallistoissa yhdistyvät laadukkaat materiaalit, elegantti design ja monipuoliset toiminnallisuudet, joiden avulla voi luoda kutsuvan ja toimivan kylpyhuoneen.

Yritykset etsivät uudenlaisia, inspiroivia ympäristöjä seminaarille tai workshopille – ja aika usein energiaa ja oikeanlaista fiilistä etsitään luonnosta. Meren rannalla Salossa, Teijon historiallisessa ruukkikylässä sijaitseva Villa Seaview on yksi esimerkki kohteesta, jonka rento, vanhaa maailmaa huokuva ilmapiiri saa ajatukset lentoon.

Erilaiset ruukkuistutukset, elävät viherseinäkkeet, runsaat viherseinät ja näyttävät kattototeutukset tuovat tilaan energiaa ja harmoniaa. Viherviisikon showroom havainnollistaa, kuinka tila voidaan muuttaa viihtyisäksi keitaaksi sekä kuinka tilan tunnelmaan voidaan vaikuttaa pienilläkin ratkaisuilla.

Designiltaan viehättävät ja toiminnallisuuksiltaan tarkkaan harkitut sisätilojen varusteet ovat enemmän kuin pelkkiä käytännön ratkaisuja – ne ovat olennainen osa tilan kokonaisvaltaista muotoilua ja käyttökokemusta.

Rakennusala on murroksessa, siirtymässä kohti kiertotaloutta ja ilmastopositiivisuutta. Tämä ei vaikuta vain rakentamiseen, vaan myös suunnittelijoiden ammatti-identiteettiin. Ammatti-identiteetti heijastaa yksilön käsitystä itsestään ammatillisessa roolissa ja kehittyy jatkuvasti työelämän, koulutusten ja henkilökohtaisten kokemusten kautta.

Tekstiilit ovat keskeinen osa julkisten tilojen sisustusta, vaikuttaen sekä estetiikkaan että toiminnallisuuteen. Tekstiilien valinnassa on tärkeää huomioida innovatiivisuus, kestävä design ja ekologisuus. Tekstiilien valinta julkisiin tiloihin on asia, joka arkkitehtien ja suunnittelijoiden tulisi ottaa huomioon korostaen uusimpia innovaatioita, suunnittelun tärkeyttä ja ekologisia näkökohtia.