Osallistava kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri

Osallistaminen tulee voimalla kaupunkisuunnitteluun ja hyvä niin: alkuasukkailla on usein paras ”tatsi” paikallisiin, jaettuihin arvoihin. Harva kansalainen kuitenkaan on kaupunkisuunnittelun ammattilainen, joka osaa ottaa kaikki vaativan kehitysprojektin lähtökohdat huomioon.

Osallistaminen pitäisikin nähdä vuoropuheluna, jossa esitellään vaihtoehtoja ja mietitään yhdessä, miten haasteet taklataan. Samalla pitää muistaa kaupunkikehittämisen ”maratonluonne”: projektit ovat pitkiä, olipa sitten kyse metron tai kaupunginosan rakentamisesta. Sadassa vuodessa kaikki tasoittuu, kuten Utin laskuvarjojääkärit sanovat.

Kansalaisaktiivisuus nostaa päätään myös kaupunkisuunnittelussa – missä taas on hyvät ja huonot puolensa. Hyvää on ylipäänsä se, että ihmiset välittävät asumisympäristöstään tarpeeksi, että ovat valmiit uhraamaan omaa aikaansa sen kehittämiseen. Huonoa on se, että pienet (mutta kovaääniset) ryhmät pystyvät vääristämään yleistä keskustelua omien tarkoitusperiensä mukaiseksi. Iltapäivälehden klikkiotsikossa lukee ”kansa raivostui”, jos kriitikoita on kourallinen.

Osallistaminen suurissa hankkeissa vaatii aluksi aitoa kuuntelua ja sitten aitoa sitouttamista. Esimerkiksi keskustakirjasto Oodin suunnitteluprosessista jäi hyvä mieli – ”tulevaisuuden kirjastoa” läpivalaistiin monesta kulmasta ja kaikki saivat sanoa sanansa kansalliseen hankkeeseen. Valmiista talosta on helppo sanoa, että se on upea näyteikkuna suomalaiseen sivistysosaamiseen.

Maailmalla valtaa alaa participatory architecture eli osallistava arkkitehtuuri. Myös osallistavassa arkkitehtuurissa on olennaista ottaa lähiyhteisö mukaan jo projektin suunnitteluvaiheessa. Näin varmistetaan, että yhteisön alueelle rakennettava rakennus vastaa juuri kyseisen yhteisön tarpeita ja toiveita. Osallistava arkkitehtuuri voi näin ollen purkaa esimerkiksi kulttuurisia miinoja etukäteen. Mikäli yhteisö ei ota julkista rakennusta omakseen, se on kaukana menestystarinasta.

Arkkitehdit ilman rajoja on yksi esimerkki siitä, miten arkkitehdit voivat auttaa ratkaisemaan globaaleja sosiaalisia haasteita.

Nyt jo tunnustetaan, että osallistavaa arkkitehtuuria voi käyttää välineenä entistä paremman maailman luomisessa. Kun arkkitehtuurin keinoja käytetään esimerkiksi tasa-arvon ja ekologisuuden edistämiseen, voidaan saada paljon aikaan.

Kehitysyhteistyö on hyvä esimerkki eettisestä toimintakentästä, jolle arkkitehtuurilla on paljon tarjottavaa. Arkkitehti voi omalla osaamisellaan esimerkiksi auttaa köyhien asuinalueiden – tai suoranaisten slummien – kehittämisessä, vaikka sitten pieninkin askelin. Arkkitehdit voivat myös edesauttaa maahanmuuttajien integroimista yhteiskuntaan – erilaisten kulttuuritaustojen mukanaan tuomat tarpeet ja toiveet ovat keskeisellä sijalla tässä työssä.

Kehitysmaissa tapahtuva kiivastahtinen kaupungistuminen on iso haaste: slummiutuminen lisääntyy, puhtaasta vedestä on pulaa, ilmansaasteet ja jäteongelmat heikentävät elämänlaatua, infrastruktuuri on palasina… Arkkitehtien ja muiden suunnittelijoiden panosta tarvitaan näiden ongelmavyyhtien purkamiseen.

Suomalaisia arkkitehtejä onkin jo nähty maailmalla näiden haasteiden kimpussa. Esimerkiksi Kambodzaan rakennettiin Kouk Khleangin nuorisotalo osallistavan arkkitehtuurin hengessä, yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja tilan tulevien käyttäjien kanssa. Valmiit tilat auttavat alueen köyhiä nuoria kouluttautumaan, mikä voi avata monelle heistä oven entistä parempaan tulevaisuuteen.

Kun tilojen kohderyhmä sai olla mukana tilojen suunnittelussa, he sitoutuivat tiloihin ja niiden ylläpitämiseen tavallista vahvemmin. Samalla suomalainen arkkitehti oppii myös paljon siitä, miten erilaiset todellisuudet ovat olemassa rinnakkain – ja miten myös käsitys tilasta voi olla mitä kulttuurisidonnaisin asia.

PETRI CHARPENTIER

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?