Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry, Sisustussuunnittelijat SI)

KOLUMNI

Kohti kestävää suunnittelua

Viime vuosisadan alussa, jopa puoleen väliin saakka rakentamiskulttuuri perustui kokemukseen ja historiaan. Rakennettiin hyväksi havaituilla menetelmillä ja tuotteilla. Rakennusosiin ja -materiaaleihin panostettiin paljon, koska rakennus miellettiin pitkäaikaiseksi ja pysyväksi investoinniksi. Moni rakennustapa edellytti suurta määrää työntekijöitä, koska esimerkiksi raskasta nostokalustoa ei ollut yleisessä käytössä. Huolellisesti arvokkaita rakennusmateriaaleja hyödyntävä ammattilainen oli tästä syystä suuressa arvossa ja vastaavasti heillä suuri ammattiylpeys.

1950-LUVUN JÄLKEEN rakentamiskulttuurissa tapahtui suuri muutos, joka mullisti rakentamistavat. Rakentamista teollistettiin ja uusilla innovaatioilla, sekä teknisillä menetelmillä ratkaistiin aikaisemmin mahdottomat rakenteet. Poikettiin vanhoista tavoista ja uskottiin vahvasti uusiin menetelmiin. Samalla teollinen valmistus nopeutti ja halvensi rakennusosia olennaisesti – laadusta oltiin valmiita tinkimään edullisemman hinnan vuoksi. Tämä jo silloin aikanaan arvosteltu menettelytapa on kuitenkin sen jälkeen muodostunut vakioksi, perinteisten periaatteiden ja rakentamistapojen kustannuksella.

Ajatus siitä, että rakennus on pysyvä ei enää ollutkaan olennainen, mieluummin laskettiin rakenteille arvioitu käyttöikä, rakentamisen nopeutta ja edullista hintaa tavoitellen. Myöskään osaamista ei enää tarvinnut arvostaa niin korkealle, puolivalmiin kokoaminen on paljon helpompaa kuin alusta asti rakentaminen. Lieneekö tässä alku sille, että rakentamisalalla tällä hetkellä harvoin tulee vastaan ammattiosaamisestaan ylpeä tekijä?

Tullaan 2020-luvulle ja ollaan tilanteessa, jossa muutaman vuoden käytössä ollut rakennusosa on, hankintahinnasta ja asennuskustannuksesta riippumatta, käytännössä arvoton ja halvin/helpoin tapa on hävittää se. Rakennuksista ja rakennusosista on tullut pikamuodin virrassa kulutustavaraa. Esimerkkinä tästä: belgialaisen arkkitehtikollegan mukaan rakennusjätteen määrä Belgiassa on kymmenkertaistunut kymmenessä vuodessa vuodesta 2010. Jokainen ymmärtää, että nykymenettely ja -toiminta on täysin kestämätöntä, suorastaan järjenvastaista. Vanhaa tai uudempaakin rakennuskantaa hävitetään ennennäkemättömällä vauhdilla, ”koska uuden rakentaminen on halvempaa kuin vanhan korjaaminen”.

Tätä nykyistä jatkuvaa hävittämistä vastaan on Isosta Britanniasta alkunsa saanut suunnittelijayhteisöjen yhteenliittymä ”Built Environment Declares”. Rakennusalan suunnittelijoiden keskuudessa on liitytty yhteen avoimen julistuksen taakse. Julistuksessa ilmaistaan huoli ilmastosta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä. Rakennusala kokonaisuutena on suuressa vastuussa, ollen suurimpia energian ja raaka-aineiden kuluttajia maailmassa ja sen myötä aiheuttaen runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Julistuksessa tunnustetaan, että suunnittelijat ovat osa ongelmaa, mutta tärkeämmin, että olemme osa ratkaisua!

Vuoden 2020 aikana Suomeen perustettiin, toisena maana maailmassa, sisustussuunnittelijoiden ja sisustusarkkitehtien hyödyksi fi.interiordesigndeclares.com -verkkosivusto. Sivuston kautta Suomessa toimivat sisustussuunnittelu- ja sisustusarkkitehtitoimistot voivat liittyä ja allekirjoittaa edellä mainitun julistuksen. Syksyn ja talven aikana allekirjoittaneita toimistoja on jo kerääntynyt 55! Voidaan todeta, että suurin osa merkittävistä suunnittelutoimistoista ovat jo allekirjoittaneet ja tukevat näin ollen suuntausta kohti kestävää suunnittelua.

Tavoitteena on löytää uusia toimintatapoja ja menetelmiä, sekä uudistaa ajattelutapaa suunnittelun ympärillä olennaisesti nykymenettelyjä kestävämmäksi. Julistuksessa on 11 aihepiiriä, joiden avulla pyritään vaikuttamaan haasteena olevaan tilanteeseen. Julistuksella itsellään ei ole varsinaista vaikutusta, mutta yhteisellä tahtotilalla ja muuttuvilla toimintatavoilla ja suhtautumisella on! Sekä Sisustusarkkitehdit SIO ry, että Sisustussuunnittelijat SI ry ovat ilmaisseet tukensa julistukselle ja kannustavat jäsenistöään perehtymään julistuksen sanomaan. Suunnittelijan vaikutusmahdollisuudet ovat suuret, varsinkin korjausrakentamisessa.

Kehitteillä on myös lainsäädäntöä ja ohjeistuksia, joilla pyritään kannustamaan kierrättämiseen ja uudelleen käyttöön. Toisaalta lainsäädäntö koetaan hitaasti muuttuvaksi ja jäykäksi, muutosta toivotaan ja tarvitaan nopeammin! Tällä hetkellä on myös paljon ”pykäliä”, jotka käytännössä estävät käytettyjen rakennusosien hyödyntämisen uudisrakentamisessa. Olisi toivottavaa, että niihin puututtaisiin mahdollisuuksien mukaan heti. Tavarantoimittajat ja -valmistajat ovat jo heränneet ja lähes jokaisen uuden tuotteen julkistamisen yhteydessä ilmoitetaan myös sen ns. hiilijalanjäljestä ja kierrättämismahdollisuuksista. Ilmapiiri on toisin sanoin jo hyvää vauhtia muuttumassa ja yhä useampi taho asettaa itselleen haasteita ja tavoitteita yhteisen hyvän puolesta.

Kohtaamme valitettavasti samaan aikaan myös niin sanottua ”viherpesua” enenemässä määrin. Markkinoinnin keinoin yritetään saattaa jokin ekologisuuden ja kestävän kehityksen kannalta huono tuote parempaan valoon. Markkinoilla esiintyy myös runsaasti sertifiointeja, tunnusmerkkejä ja laatustandardeja, jotka tekevät valinnoista enemmänkin haasteelliset kuin, että ne yksinomaan auttaisivat suunnittelijaa työssään. Niiden vertailu ja rinnastaminen on käytännössä mahdotonta tai ainakin todella paljon aikaa vievää.

Kannustan kaikkia pohtimaan omaa osuuttaan ja omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Muutos parempaan on mahdollinen ainoastaan, jos liitymme yhteen isoon rintamaan ja ryhdymme aidosti toimimaan toisin. Hyvä aloituspiste olisi esimerkiksi se, että tavanomaiseen suunnitteluprosessiin lisää yhden vaiheen, eli tuotteen tai rakennusosan elinkaaren lopun suunnittelun. Ainoastaan varautumalla ja määrittelyn hetkellä tehdyillä valinnoilla voidaan vaikuttaa siihen, miten paljon on hyödynnettävissä muutostarpeen ilmetessä tulevaisuudessa.

Lasse Räihä
puheenjohtaja
Sisustusarkkitehdit SIO ry

Kirjoittaja on Sisustusarkkitehdit SIO ry:n vuodelle 2022 puheenjohtajaksi valittu sisustusarkkitehti Lars ’Lasse’ Räihä. Tekstissä esiintyvät vuosiluvut ja määrät ovat muistinvaraiset, eivät viittauksia tieteellisen tutkimuksen lopputuloksiin. Lisäksi kyse on kirjoittajan mielipiteistä, joten kirjoitusta on syytä lukea kevyellä mielellä, raskaasta aiheesta huolimatta.

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?