Runko ja rakennustuotteet (katto ja vesikate)

Kestäviä kattoja monella menetelmällä

Kuva: Pixabay

Nykypäivän kattorakentamisessa halutaan usein käyttää ekologisia ja pitkäikäisiä rakenteita. Esimerkiksi viherkatot ovat lisänneet suosiotaan, mutta myös luonnonkivimateriaalit voivat olla omiaan kattojen päällystämiseen.

MONISSA KAUPUNGEISSA kattorakentamista pyritään nykyisin ohjaamaan esimerkiksi viherkattojen suuntaan

”Tyypillisesti viherkatot ovat pitkäikäisiä. Huopakattojenkin elinkaari pitenee, jos niiden päälle asennetaan viherkatto”, toteaa arkkitehti Pekka Hänninen IAH-arkkitehtuuritoimistosta.

Myös kuparilla tai liuskekivillä päällystetyt katot kestävät aikaa. ”Suomessa ne eivät kuitenkaan ole vielä kovin yleisiä. Monesti pitkäikäisiä kattoja kuitenkin halutaan rakennuksiin. Kyllähän peltikattojenkin elinkaari voi olla melko pitkä”, Hänninen pohtii.

Katoille lisää asuinkerroksia

Olemassa olevia kattoja voidaan käyttää myös täydennysrakentamiseen. Niiden päälle on usein mahdollista rakentaa lisäkerroksia tai ainakin ullakkoasuntoja.

”Olisikin ekologisesti kestävämpi täydennysrakentamisratkaisu lisätä kerroksia tai asuntoja talojen katoille kuin rakentaa lisää taloja puistoalueille”, Hänninen muistuttaa.

”Kerrosten lisääminen ei tosin onnistu aivan joka paikassa. Ensin on varmistettava, että talojen perustukset kestävät lisärakentamisen.”

”Kevyet ullakkoasunnot ovat ehkä helpommin toteutettavissa. Ne ovat usein mielenkiintoisia ja hyvän näköisiä tiloja. Kaupunkien keskustoissa ullakkoasunnoista on kuitenkin monesti pyritty tekemään huomaamattomia ja maisemaan sulautuvia.”

Jos suurien kaupunkien puistoalueet vähenevät yhdyskuntarakenteen tiivistämisen takia, kovista sateista aiheutuvat hulevedet voivat muodostua ongelmaksi. Viemärien kapasiteetti ei aina riitä hulevesien poistamiseen.

”Viherkatot voivat olla yksi ratkaisu hulevesipulmiin, koska ne ehkäisevät kaupunkitulvia hillitsemällä veden syöksymistä nopeasti alas kaduille. Lisäksi viherkatot tasaavat kuumuutta, joten ne pystyvät myös torjumaan hellekesien paahteisuutta”, arvioi Hänninen.

Kuva: Liuskemestarit

Aurinkopaneeleja sähköntuotantoon

Nykyisin kattoja usein hyödynnetään energiantuotannossa asentamalla katoille aurinkopaneeleja.

”Vaikkapa Helsingissä talojen katoilla voitaisiin tuottaa noin kymmenen prosenttia tarvittavasta sähköstä”, Hänninen sanoo.

Aurinkopaneelit ja viherkatot sopivat hänen mukaansa hyvin yhteen. Viherkatto voi viilentää paneelia, jolloin sähköntuotto paneelista kasvaa.

Suurten lähiöiden tasakatoilla sekä isojen kauppakiinteistöjen katoilla olisi paljon tilaa aurinkopaneeleille.

”Katoilla kuitenkin tarvitaan sopivat ja kestävät kiinnikkeet paneeleja varten. Lisäksi lumien poistossa on varottava, että paneelit eivät rikkoudu.”

”Erityisen ekologinen kokonaisuus voi syntyä, jos katoille rakennettavat lisäkerrokset päällystetään viherkatolla ja asennetaan vielä lopuksi aurinkopaneeleja”, ehdottaa Hänninen.

”Viherkatot voivat olla yksi ratkaisu hulevesipulmiin.

Liuskekivikatto kestää vuosisadan

Myös luonnonkivituotteilla on pitkä elinkaari, joten esimerkiksi liuskekivikatot ovat sekä kestäviä että ekologisia.

Luonnonkivituotteiden valmistus kuluttaa vain vähän energiaa, joten luonnonkiven hiilijalanjälki on pieni. Kivimateriaaleja voidaan myös kierrättää sekä käyttää uusien kattojen valmistukseen.

”Suomessa liuskekivikatot eivät ole vielä kovin paljon yleistyneet – jonkin verran kylläkin – ja niitä asennetaan monesti erikoiskohteisiin. Sen sijaan muualla Euroopassa liuskekattoja on toteutettu paljon”, kertoo kattoasiantuntija Arttu Jokinen Liuskemestarit Oy:stä.

Perheyritys valmistaa ja tuo maahan liuskekivimateriaaleja, joita voidaan asentaa sekä kattoihin että julkisivuihin. Tuontimaita ovat etenkin Italia, Norja, Englanti ja Espanja.

Kuva: Liuskemestarit

”Liuskekatot ovat arvokkaita ja pitkäikäisiä kattoja. Ne kestävät tyypillisesti ainakin sata vuotta, vaikka ankara talvi asettaakin kattokiville erityisvaatimuksia. On valittava oikea kivi oikeaan kohteeseen.”

”Liuskekivi on paksuudeltaan vain 8 mm, mutta se kestää lumikuormia ja suolarasitusta hyvin. Painoltaan katto vastaa tiilikattoa. Liuskekivimateriaali on sitkeää ja kimmoisaa”, kuvailee Jokinen.

Kiinnitys koukuilla tai kuparinauloilla

Esimerkiksi Helsingissä liuskekivikattoja on muun muassa Suomen kansallismuseossa sekä Aleksi 13:n liiketalossa. Liuskekivikatto saadaan täysin vedenpitäväksi, kun käytetään yli 18 asteen kattokaltevuuksia.

”Aleksi 13:n vuonna 2016 valmistunut uusi liuskekivikatto oli oma asennuskohteemme. Kattoa oli vuosikymmeniä sitten osittain korjattu heikkolaatuisilla liuskekivillä, jotka olivat alkaneet rapautua. Nyt uusi kivipinta kestää varmasti seuraavat 100 vuotta”, Jokinen vakuuttaa.

Myös kirkkoihin asennetaan liuskekivikattoja, joskin Suomessa puupärekatot ovat yleisempiä.

”Pärekatoissa sovelletaan samaa kiinnitystekniikkaa. Kattoliuskeet kiinnitetään ruoteisiin joko erikoisvalmisteisilla RST-koukuilla tai leveäkantaisilla kuparinauloilla”, toteaa Jokinen.

Kivien kiinnittäminen kattokivikoukuilla on hyvä menetelmä, kun halutaan varmistaa katon helppo huollettavuus. Koukku myös varmistaa, että kivi pysyy katolla jopa vaurioituessaan.

Kattokivien kiinnityksessä käytettävä RST-kivikoukku voidaan tarvittaessa aukaista, jolloin esimerkiksi pudonneen oksan kolhima kivi saadaan korjattua.

”Liuskekatot ovat arvokkaita ja pitkäikäisiä kattoja.

Osaamisella tyyliä ja visuaalista näyttävyyttä

Liuskekivikaton asentaminen vaatii erikoisammattitaitoa, ja katon tarkat yksityiskohdat suunnitellaan yleensä vasta työmaalla kattokiviasentajan kanssa.

”Suomessa ei ole kovin paljon liuskekattoihin erikoistuneita osaajia, mutta olemme itse kouluttaneet asentajia tälle alalle”, Jokinen sanoo.

”Olemme myös hakeneet oppia ulkomailta etenkin Ranskasta ja Saksasta, missä liuskekivikattoja on muun muassa vanhoissa linnoissa ja muissa arvorakennuksissa. Nyt voimme tehdä liuskekatot suunnittelusta materiaalitoimituksiin ja asennuksiin asti.”

Oikein toteutetulla liuskekivikatolla on hyvä ja tyylikäs visuaalinen ilme.

”Liuskekivessä on mineraaleja, joiden ansiosta kivikatto heijastaa hienosti ilta-auringon valoa.”

”Monesti katoille asennettavat liuskekivet ovat väriltään mustia tai harmaita. Liuskekiveä on maailmassa paljon, joten se on lähes ehtymätön luonnonvara”, Jokinen korostaa.

Teksti: Ari Mononen

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry)

KOLUMNI

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Yhteistyössä (Sisustussuunnittelijat SI)

KOLUMNI

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistus (sisävalaistus, ulkovalaistus)

Valo luo tilan

Valaistuksen merkitys arkkitehtuurin suunnittelussa ja elinkaariajattelussa

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Kalusteet ja varusteet (keittiöt)

Ammattikeittiö- ja siivottavuussuunnittelu

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Projektiesittelyt (toimistorakennukset ja työympäristöt)

Lindström Talon uusi ilme

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Kalusteet ja varusteet (vihersisustus)
Sisustussuunnittelu

Retro, runsaus ja luonnollisuus näkyvät vihersisustuksessa

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kalusteet ja varusteet (kylpyhuone, saniteettitilat)
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (LVIS-tuotteet)

Tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

NH Collection Helsinki Grand Hansa herätti eloon historiallisen hotellikorttelin

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Rakentaminen
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (rakennusautomaatio)

Digitalisaatiolla on mahdollisuus uudistaa arkkitehtuurin prosessit ja palvelut

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Runko ja rakennustuotteet (ikkunat, lasituotteet)
Sisäpinnat ja tilaosat (lasituotteet)

Miten suunnitella optimaalinen lasirakenne?

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?