Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

Terminaali täynnä tunnetta

Kuva: Tuomas Uusheimo

Uutuuttaan kiiltävä Helsinki-Vantaan lentoaseman Terminaali 2:n laajennus avautui joulukuussa 2021. Visuaalisuutta ja funktionaalisuutta sopivassa suhteessa yhdistelevä sinivalkoinen kokonaisuus tarjoaa kosolti myös reissuromantiikkaa.

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMAN allianssihankkeena toteutettu uusi laajennusosa haluaa säväyttää. Mahtihankkeen pääsuunnittelija Juho Grönholm Arkkitehtitoimisto ALAsta myöntää, että nyt tähtäimessä ei ollut mikään virastorakennus, vaan mielikuvia herättävä, matkafiiliksiin vahvasti yhdistyvä kokonaisuus.

”Olemme hakeneet sitä seikkailun ja romantiikan tunnelmaa, joka lentomatkailuun tietysti liittyy”, Grönholm kertoo ja lisää, että lentoasemahan on usein suurten tunteiden näyttämö, jossa itketään ja nauretaan.

”Emme halunneet, että terminaali olisi vain ihmisten mekaaninen prosessointilaitos, vaan nimenomaan korostaa näitä pehmeitä, lämpimiä teemoja suunnittelussa ja toteutuksessa.”

Arkkitehtuurissa näkyy enemmän kuin vain välähdyksiä klassisesta suomalaisesta muotoilusta, kuten sisäkaton viittaukset Tapio Wirkkalan Ultima Thuleen. Maantieteellisistä korkeuskäyristä muistuttavan katon muotokieli leikittelee kevyen ja raskaan vuorottelulla.

Kuva: Tuomas Uusheimo

Katseet kattoon

Matalimmissa kohdissa pisimmät matkustajat ulottuvat koskettamaan kattoa. Raision Puuseppien toteuttaman katon pintamateriaalina on suomalainen kuusi – ja katto kyllä vangitsee kiireisenkin matkustajan katseen herkästi. Se koostuu 500 uniikista CLT-elementistä, jotka on aseteltu paikoilleen yksi kerrallaan kuin valtava palapeli.

Suuren avoimen tilan mahdollistavat pitkät jännevälit ja sisääntulokatoksen uloke on saavutettu teräsrakenteilla.

”Rakenteet on piilotettu paksuun puiseen alakattoon”, paljastaa Grönholm. Katon paksuus on havaittavissa niin julkisivuissa kuin lähtöaulan kattoikkunan syvässä kauluksessakin.

Kuva: Marc Goodwin

Rima korkealla suunnittelussa

Grönholm on ollut ”naimisissa” projektin kanssa jo kuusi vuotta, sillä ALA oli mukana jo Finavian järjestämässä kutsukilpailussa 2016–2017.

Suunnittelukilpailussa tehtävänä oli siirtää Terminaali 2:n tulo- ja lähtöaulat uuteen rakennukseen, jolloin Schengen-alueen sisäisten lentojen porttiodotusalue voi laajentua vanhojen lähtöaulatilojen puolelle.

”Tuosta kisasta tuli ykkössija ja saimme jatkotoimeksiannon”, Grönholm muistelee.

Finavian toivomuslista Terminaali 2 -projektille oli kohtalaisen mittava: laajennusosan haluttiin vahvistavan Helsinki-Vantaan roolia maailmanluokan lentokenttänä, tuovan saumattoman, elämyksellisen asiakaskokemuksen sekä parantavan matkustajavirtojen hallintaa.

Grönholmin ja muiden ALAn partnereiden mielestä projekti oli hyvin mielenkiintoinen – ja olihan yritys aiemmin tehnyt hankesuunnitelman Terminaali 1:sen laajennukselle samalle asiakkaalle.

”Lentokenttäterminaaleissa on kiinnostavaa, että ne ovat tyypillisesti aika nuoria rakennuksia ja aina osa globaalia liikenneinfrastruktuuria, sen sijaan että seisoisivat täysin omillaan.”

Kuva: Tuomas Uusheimo

Ehkäpä juuri tämän vuoksi turhan monen terminaalin design on harmaan funktionaalista läpikulkupaikan estetiikkaa.

”Moni terminaali on aika geneerinen. Tässä projektissa haluttiin tehdä tunnistettava kokonaisuus, joka tuo Helsinkiä ja Suomea esiin.”

Grönholm ei silti pidä kielikuvasta, jossa terminaali on käyntikortti: hänen mukaansa laajennusosa on kuin ”Suomen kädenpuristus”.

”Se on lämmin kädenpuristus, jonka matkustaja kohtaa ensimmäisenä, kun tulee maahan – ja viimeisenä kun hän lähtee.”

Projekti jatkuu yhä

Hankkeen rakennustyöt alkoivat tammikuussa 2019 ja uudisrakennus avautui joulukuussa 2021; vanhan Terminaali 2:n muutostyöt jatkuvat vuoteen 2023 asti.

”Laajennus on avattu vasta läpikululle, joten vielä terminaalia ei nähdä täydessä toiminnassa”, Grönholm toteaa ja kehottaa kärsivällisyyteen: vasta kun kaikki on valmista, toteutuu arkkitehdin visio terminaalista, jossa kaikki toimii.

Se on selvää, että laajennuksen myötä käyttäjäkokemus selkeytyy huomattavasti: keskellä lentoasema-aluetta on nyt tunnistettava sisäänkäyntirakennus, johon sijoittuvat lähtöaula lähtöselvitystoimintoineen sekä saapuvien matkustajien palvelut.

Uusi rakennus on samanaikaisesti myös matkakeskus, jossa eri matkustusmuodot kohtaavat. Matkustajapolut niin junasta, busseilta, pysäköintilaitoksista kuin taksista turvatarkastuksen läpi porttiodotusalueelle on suunniteltu tasa-arvoisiksi ja mahdollisimman suoraviivaisiksi.

Kuva: Marc Goodwin

Saman katon alle

Uuden rakennuksen liittyminen lentoaseman vanhaan kakkosterminaaliin on johtanut perinteiseen ratkaisuun erottaa lähtevät ja saapuvat matkustajavirrat eri kerroksiin. Lähtöaulan ja vanhan terminaalirakennuksen välissä on matalampi sininen, laatikkomainen rakennusosa, jonne sijoittuvat ylemmälle tasolle turvatarkastuslinjasto ja alemmalle, saapuvien matkustajien tasolle matkatavara-aula sekä tullin tilat.

”Laajennus- ja muutostöiden valmistuttua lentoasemalla on käytännössä vain yksi terminaali: kaikki toiminnot sijoittuvat ’yhden katon’ alle ja vaihtomatkustajien reitit ovat lyhyet ja selkeät”, lupaa Grönholm.

Saapuvat matkustajat kohtaavat tullin läpi maahan tullessaan ensimmäisenä Luodon, tuloaulan suuren Cor-Ten-istutuskaukalon puineen, pensaineen ja siirtolohkareineen. Luoto pyrkii yhdistämään suomalaisen luonnon elementtejä aasialaiseen puutarhataiteeseen.

”Myös lähtevät matkustajat näkevät Luodon puut yläpuolisen lähtöaulan keskelle sijoittuvasta suuresta aukosta alas katsoessaan”, lisää Grönholm.

Kuva: Tuomas Uusheimo

WOW-efekti toimii

Finavian tekniikasta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Henri Hansson toteaa, että Finavia on ylpeä voidessaan tarjota maailmanluokan tilat matkustajille.

”En ole vielä tavannut ketään, joka ei henkäisisi ihastuksesta astuessaan ovista sisään”, Hansson hehkuttaa.

”Terminaali 2 on valtaosin kotimaista laatutyötä, josta voimme olla ylpeitä. Haluamme, että kaikki suomalaiset kokevat sen omakseen.”

Kuva: Marc Goodwin

Hanssonin mukaan terminaalissa on tunnusomaista, että visuaalinen elämys tukee matkailun sujuvuutta. ”Värit ja materiaalit johdattavat matkustajaa terminaalissa eteenpäin. Olemme tehneet lukuisia ratkaisuja, jotta lentomatkailu olisi mahdollisimman helppoa ja luontevaa”, Hansson sanoo.

Kuva: Tuomas Uusheimo

Kestävän kehityksen profiiliprojekti

Ympäristöarvot ja hiilikuorman vähentäminen on otettu keskeiselle sijalle suunnittelussa: terminaali on esimerkiksi rakennettu 30 prosenttia energiatehokkaammaksi kuin mitä nykyvaatimukset edellyttävät.

Hanssonin mukaan vastuullisuus on nostettu Finavian kehitysohjelmassa erittäin tärkeäksi tavoitteeksi. Finavian yli miljardin euron investointiohjelman tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa merkittävänä Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen solmukohtana.

”Vastuullisuus määrittelee kaikkea tekemistämme kuten suunnittelua, rakentamista, yhteistyötä ja ylläpitoa. Kaukoliikenteen laajennukselle, joka siis on ihan toinen projekti, on jo myönnetty kansainvälisesti arvostettu BREAAM-sertifikaatti kokonaisvaltaisesta vastuullisuustyöstä.”

Energiasäästöjä on saavutettu mm. rakennuksen vaipan hyvällä lämmöneristävyydellä ja tehokkaalla lämmön talteenotolla. Älykkäät valaisimet himmenevät ja sammuvat sen mukaan, miten paljon luonnonvaloa tulvii sisään terminaalin valtavista ikkunoista. Autot taas latautuvat uudessa P1 Premium/P2-parkkihallissa aurinkovoimalla.

Kuva: Tuomas Uusheimo

Terminaali 2 -hanke on vuoden teräsrakenne

Helsinki-Vantaan lentoaseman Terminaali 2:n laajennus nappasi marraskuussa Vuoden Teräsrakenne -palkinnon.

PEIKKO FINLANDIN asennettuna toimittama rakennuksen teräsrunko on toteutettu pääosin betonitäytteisin teräsliittopilarein ja DELTABEAM ® -palkein. Poikkeuksen muodostaa lähtevän liikenteen aula, jossa vinoneliön muotoiset teräsliittopilarit kannattelevat jänneväliltään 48 metrin ristikkorakennetta. Lähtöaulan keskellä on noin 40x13 metrin kokoinen lasikatollinen alue, oculus.

Rakennuksen ulkopuolelle on tehty terärakenteinen ulokelippa, jonka jänneväli on maksimissaan 20 metriä. DELTABEAM® -palkkien kokonaispituus on noin 3,9 kilometriä ja muita teräsrunkorakenteita rakennuksessa on yhteensä noin 2 400 tonnia.

Rungon lisäksi hankkeessa on käytetty paljon terästä julkisivuissa ja täydentävissä rakenneosissa. Kevytjulkisivuissa on yli sata tonnia Sarmaplan Oy:n suunnittelemia ja Aulis Lundell Oy:n toimittamia teräksisiä termorankoja. Oculuksen lasikaton ja Terminaali 2:n lasijulkisivujen teosta on vastannut Nordec Oy.

Valinnan Vuoden Teräsrakenne -palkinnon voittajasta teki riippumaton palkintolautakunta, jonka puheenjohtajana toimi arkkitehti SAFA Pekka Salminen PES-Arkkitehdeista.

…ja Vuoden Työmaa

Terminaali 2:n laajennus- ja muutoshanke sai marraskuussa myös Vuoden Työmaa 2021 -palkinnon.

Rakennuslehden järjestämässä kisassa työmaan keskeisiksi vahvuuksiksi nousivat onnistuminen paitsi vaativassa hankkeessa ja kaikissa allianssille asetetuissa tavoitteissa myös allianssin sisäisessä yhteistyössä, joka loi pohjan koko hankkeen onnistumiselle.

Yksikönjohtaja Ossi Inkilä SRV:ltä toteaa matkan olleen innostava: ”Allianssin työskentely on oppimisprosessi, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen, hukan poistamiseen ja mukana olevien asiantuntijoiden arvostamiseen”, Inkilä linjaa.

Kuva: Tuomas Uusheimo

Vuoden Työmaa -kilpailun raati kertoo arvostaneensa erityisesti työmaan lean-periaatteiden mukaista toimintaa, joka näkyi kehitysmyönteisyytenä sekä haluna oppia ja parantaa toimintaa. Raati arvosti sitä, että työmaalla olivat käytössä hankkeen johtamisen ja rakentamisen modernit työkalut ja menetelmät, ja tietomalleja hyödynnettiin monipuolisesti. Raati nosti esille myös työmaan onnistumisen asiakkaan asettamissa vaativissa aikataulu-, kustannusja laatutavoitteissa sekä ympäristötavoitteiden huomioimisessa.

Ympäristöystävällisyys näkyi mm. siinä, että hankinnan kriteereissä painotettiin toimijoita, joilla on sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä ja tuotteita, joilla on standardin mukainen ympäristöseloste ja sertifioitu todistus materiaalin vastuullisesta tuotantoketjusta.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Runko ja rakennustuotteet (ikkunat, lasituotteet)
Sisäpinnat ja tilaosat (lasituotteet)

Miten suunnitella optimaalinen lasirakenne?

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?

Kalusteet ja varusteet (työympäristöt)

Mara protagonist at Orgatec: the office is dynamic and sensorial

The company presented at the Cologne trade fair its novelties for the working space, the result of four collaborations with renowned designers: a flexible, multifunctional environment with technical connotations and domestic aesthetics, a source of wellbeing thanks to a design that emphasises comfort and colour.

Yhteistyössä (Julkisivuyhdistys JSY ry)

BLOGI

Miten ottaa julkisivujen korjausprosessi haltuun?

Julkisivuja korjataan edelleen vain puolet laskennallisesta korjaustarpeesta, vaikka korjaamisen määrä onkin kasvanut vuosittain (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2024). Julkisivukorjaamisen prosessin eri vaiheet on syytä tuntea, jotta hanke etenee onnistuneeseen lopputulokseen. Julkisivukorjaaminen on erikoisosaamista, jossa ammattitaitoiset tekijät, valvonta ja laadunvarmistus ovat tärkeässä osassa.

Rakentaminen
Runko ja rakennustuotteet

BLOGI

Kiinteistö- ja rakennusalan paradigman on muututtava

Kirjoittaja: Pekka Kiuru

Energiantuotannon hiilijalanjälki on pudonnut ennakoitua nopeammin, mikä nostaa rakennusmateriaalien osuutta rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä. Päästövähennystalkoissa katseet on siis kohdistettava rakennusmateriaaleihin. Mitä tahansa valitsemmekin, yhdellä keinolla tuskin pääsemme tavoitteisiimme.

Kalusteet ja varusteet (kylpyhuone, saniteettitilat)

Modulaarinen Perfct-mallisto tuo kylpyhuoneet uuteen aikaan

Laattapiste-Pukkilan Perfct-suihkukaluste- ja Perfct-kylpyhuonetarvikemallistoissa yhdistyvät laadukkaat materiaalit, elegantti design ja monipuoliset toiminnallisuudet, joiden avulla voi luoda kutsuvan ja toimivan kylpyhuoneen.

Hyvinvointi
Tiimit
Yrityskulttuuri

Villasukkaseminaari merellisissä merkeissä?

Teijon Villa Seaview hurmaa vieraansa autenttisella tunnelmalla

Yritykset etsivät uudenlaisia, inspiroivia ympäristöjä seminaarille tai workshopille – ja aika usein energiaa ja oikeanlaista fiilistä etsitään luonnosta. Meren rannalla Salossa, Teijon historiallisessa ruukkikylässä sijaitseva Villa Seaview on yksi esimerkki kohteesta, jonka rento, vanhaa maailmaa huokuva ilmapiiri saa ajatukset lentoon.

Kalusteet ja varusteet (vihersisustus)
Sisustussuunnittelu

Viherviisikon showroom - inspiraatiota vihersisustukseen

Erilaiset ruukkuistutukset, elävät viherseinäkkeet, runsaat viherseinät ja näyttävät kattototeutukset tuovat tilaan energiaa ja harmoniaa. Viherviisikon showroom havainnollistaa, kuinka tila voidaan muuttaa viihtyisäksi keitaaksi sekä kuinka tilan tunnelmaan voidaan vaikuttaa pienilläkin ratkaisuilla.

Kalusteet ja varusteet

Sisätilojen varusteissa design kohtaa toiminnallisuuden ja teknologian

Designiltaan viehättävät ja toiminnallisuuksiltaan tarkkaan harkitut sisätilojen varusteet ovat enemmän kuin pelkkiä käytännön ratkaisuja – ne ovat olennainen osa tilan kokonaisvaltaista muotoilua ja käyttökokemusta.

Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry)

KOLUMNI

Inspiraatiota vastuullisuuspolullesi

Kirjoittaja: Julianna Nevari

Rakennusala on murroksessa, siirtymässä kohti kiertotaloutta ja ilmastopositiivisuutta. Tämä ei vaikuta vain rakentamiseen, vaan myös suunnittelijoiden ammatti-identiteettiin. Ammatti-identiteetti heijastaa yksilön käsitystä itsestään ammatillisessa roolissa ja kehittyy jatkuvasti työelämän, koulutusten ja henkilökohtaisten kokemusten kautta.

Kalusteet ja varusteet (tekstiilit, verhoilut)
Sisustussuunnittelu
Sisäpinnat ja tilaosat (matot, tekstiilit)

Tekstiilien valinta julkisiin tiloihin: innovaatiot, design ja ekologinen tulevaisuus

Tekstiilit ovat keskeinen osa julkisten tilojen sisustusta, vaikuttaen sekä estetiikkaan että toiminnallisuuteen. Tekstiilien valinnassa on tärkeää huomioida innovatiivisuus, kestävä design ja ekologisuus. Tekstiilien valinta julkisiin tiloihin on asia, joka arkkitehtien ja suunnittelijoiden tulisi ottaa huomioon korostaen uusimpia innovaatioita, suunnittelun tärkeyttä ja ekologisia näkökohtia.