Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

Terminaali täynnä tunnetta

Kuva: Tuomas Uusheimo

Uutuuttaan kiiltävä Helsinki-Vantaan lentoaseman Terminaali 2:n laajennus avautui joulukuussa 2021. Visuaalisuutta ja funktionaalisuutta sopivassa suhteessa yhdistelevä sinivalkoinen kokonaisuus tarjoaa kosolti myös reissuromantiikkaa.

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMAN allianssihankkeena toteutettu uusi laajennusosa haluaa säväyttää. Mahtihankkeen pääsuunnittelija Juho Grönholm Arkkitehtitoimisto ALAsta myöntää, että nyt tähtäimessä ei ollut mikään virastorakennus, vaan mielikuvia herättävä, matkafiiliksiin vahvasti yhdistyvä kokonaisuus.

”Olemme hakeneet sitä seikkailun ja romantiikan tunnelmaa, joka lentomatkailuun tietysti liittyy”, Grönholm kertoo ja lisää, että lentoasemahan on usein suurten tunteiden näyttämö, jossa itketään ja nauretaan.

”Emme halunneet, että terminaali olisi vain ihmisten mekaaninen prosessointilaitos, vaan nimenomaan korostaa näitä pehmeitä, lämpimiä teemoja suunnittelussa ja toteutuksessa.”

Arkkitehtuurissa näkyy enemmän kuin vain välähdyksiä klassisesta suomalaisesta muotoilusta, kuten sisäkaton viittaukset Tapio Wirkkalan Ultima Thuleen. Maantieteellisistä korkeuskäyristä muistuttavan katon muotokieli leikittelee kevyen ja raskaan vuorottelulla.

Kuva: Tuomas Uusheimo

Katseet kattoon

Matalimmissa kohdissa pisimmät matkustajat ulottuvat koskettamaan kattoa. Raision Puuseppien toteuttaman katon pintamateriaalina on suomalainen kuusi – ja katto kyllä vangitsee kiireisenkin matkustajan katseen herkästi. Se koostuu 500 uniikista CLT-elementistä, jotka on aseteltu paikoilleen yksi kerrallaan kuin valtava palapeli.

Suuren avoimen tilan mahdollistavat pitkät jännevälit ja sisääntulokatoksen uloke on saavutettu teräsrakenteilla.

”Rakenteet on piilotettu paksuun puiseen alakattoon”, paljastaa Grönholm. Katon paksuus on havaittavissa niin julkisivuissa kuin lähtöaulan kattoikkunan syvässä kauluksessakin.

Kuva: Marc Goodwin

Rima korkealla suunnittelussa

Grönholm on ollut ”naimisissa” projektin kanssa jo kuusi vuotta, sillä ALA oli mukana jo Finavian järjestämässä kutsukilpailussa 2016–2017.

Suunnittelukilpailussa tehtävänä oli siirtää Terminaali 2:n tulo- ja lähtöaulat uuteen rakennukseen, jolloin Schengen-alueen sisäisten lentojen porttiodotusalue voi laajentua vanhojen lähtöaulatilojen puolelle.

”Tuosta kisasta tuli ykkössija ja saimme jatkotoimeksiannon”, Grönholm muistelee.

Finavian toivomuslista Terminaali 2 -projektille oli kohtalaisen mittava: laajennusosan haluttiin vahvistavan Helsinki-Vantaan roolia maailmanluokan lentokenttänä, tuovan saumattoman, elämyksellisen asiakaskokemuksen sekä parantavan matkustajavirtojen hallintaa.

Grönholmin ja muiden ALAn partnereiden mielestä projekti oli hyvin mielenkiintoinen – ja olihan yritys aiemmin tehnyt hankesuunnitelman Terminaali 1:sen laajennukselle samalle asiakkaalle.

”Lentokenttäterminaaleissa on kiinnostavaa, että ne ovat tyypillisesti aika nuoria rakennuksia ja aina osa globaalia liikenneinfrastruktuuria, sen sijaan että seisoisivat täysin omillaan.”

Kuva: Tuomas Uusheimo

Ehkäpä juuri tämän vuoksi turhan monen terminaalin design on harmaan funktionaalista läpikulkupaikan estetiikkaa.

”Moni terminaali on aika geneerinen. Tässä projektissa haluttiin tehdä tunnistettava kokonaisuus, joka tuo Helsinkiä ja Suomea esiin.”

Grönholm ei silti pidä kielikuvasta, jossa terminaali on käyntikortti: hänen mukaansa laajennusosa on kuin ”Suomen kädenpuristus”.

”Se on lämmin kädenpuristus, jonka matkustaja kohtaa ensimmäisenä, kun tulee maahan – ja viimeisenä kun hän lähtee.”

Projekti jatkuu yhä

Hankkeen rakennustyöt alkoivat tammikuussa 2019 ja uudisrakennus avautui joulukuussa 2021; vanhan Terminaali 2:n muutostyöt jatkuvat vuoteen 2023 asti.

”Laajennus on avattu vasta läpikululle, joten vielä terminaalia ei nähdä täydessä toiminnassa”, Grönholm toteaa ja kehottaa kärsivällisyyteen: vasta kun kaikki on valmista, toteutuu arkkitehdin visio terminaalista, jossa kaikki toimii.

Se on selvää, että laajennuksen myötä käyttäjäkokemus selkeytyy huomattavasti: keskellä lentoasema-aluetta on nyt tunnistettava sisäänkäyntirakennus, johon sijoittuvat lähtöaula lähtöselvitystoimintoineen sekä saapuvien matkustajien palvelut.

Uusi rakennus on samanaikaisesti myös matkakeskus, jossa eri matkustusmuodot kohtaavat. Matkustajapolut niin junasta, busseilta, pysäköintilaitoksista kuin taksista turvatarkastuksen läpi porttiodotusalueelle on suunniteltu tasa-arvoisiksi ja mahdollisimman suoraviivaisiksi.

Kuva: Marc Goodwin

Saman katon alle

Uuden rakennuksen liittyminen lentoaseman vanhaan kakkosterminaaliin on johtanut perinteiseen ratkaisuun erottaa lähtevät ja saapuvat matkustajavirrat eri kerroksiin. Lähtöaulan ja vanhan terminaalirakennuksen välissä on matalampi sininen, laatikkomainen rakennusosa, jonne sijoittuvat ylemmälle tasolle turvatarkastuslinjasto ja alemmalle, saapuvien matkustajien tasolle matkatavara-aula sekä tullin tilat.

”Laajennus- ja muutostöiden valmistuttua lentoasemalla on käytännössä vain yksi terminaali: kaikki toiminnot sijoittuvat ’yhden katon’ alle ja vaihtomatkustajien reitit ovat lyhyet ja selkeät”, lupaa Grönholm.

Saapuvat matkustajat kohtaavat tullin läpi maahan tullessaan ensimmäisenä Luodon, tuloaulan suuren Cor-Ten-istutuskaukalon puineen, pensaineen ja siirtolohkareineen. Luoto pyrkii yhdistämään suomalaisen luonnon elementtejä aasialaiseen puutarhataiteeseen.

”Myös lähtevät matkustajat näkevät Luodon puut yläpuolisen lähtöaulan keskelle sijoittuvasta suuresta aukosta alas katsoessaan”, lisää Grönholm.

Kuva: Tuomas Uusheimo

WOW-efekti toimii

Finavian tekniikasta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Henri Hansson toteaa, että Finavia on ylpeä voidessaan tarjota maailmanluokan tilat matkustajille.

”En ole vielä tavannut ketään, joka ei henkäisisi ihastuksesta astuessaan ovista sisään”, Hansson hehkuttaa.

”Terminaali 2 on valtaosin kotimaista laatutyötä, josta voimme olla ylpeitä. Haluamme, että kaikki suomalaiset kokevat sen omakseen.”

Kuva: Marc Goodwin

Hanssonin mukaan terminaalissa on tunnusomaista, että visuaalinen elämys tukee matkailun sujuvuutta. ”Värit ja materiaalit johdattavat matkustajaa terminaalissa eteenpäin. Olemme tehneet lukuisia ratkaisuja, jotta lentomatkailu olisi mahdollisimman helppoa ja luontevaa”, Hansson sanoo.

Kuva: Tuomas Uusheimo

Kestävän kehityksen profiiliprojekti

Ympäristöarvot ja hiilikuorman vähentäminen on otettu keskeiselle sijalle suunnittelussa: terminaali on esimerkiksi rakennettu 30 prosenttia energiatehokkaammaksi kuin mitä nykyvaatimukset edellyttävät.

Hanssonin mukaan vastuullisuus on nostettu Finavian kehitysohjelmassa erittäin tärkeäksi tavoitteeksi. Finavian yli miljardin euron investointiohjelman tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa merkittävänä Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen solmukohtana.

”Vastuullisuus määrittelee kaikkea tekemistämme kuten suunnittelua, rakentamista, yhteistyötä ja ylläpitoa. Kaukoliikenteen laajennukselle, joka siis on ihan toinen projekti, on jo myönnetty kansainvälisesti arvostettu BREAAM-sertifikaatti kokonaisvaltaisesta vastuullisuustyöstä.”

Energiasäästöjä on saavutettu mm. rakennuksen vaipan hyvällä lämmöneristävyydellä ja tehokkaalla lämmön talteenotolla. Älykkäät valaisimet himmenevät ja sammuvat sen mukaan, miten paljon luonnonvaloa tulvii sisään terminaalin valtavista ikkunoista. Autot taas latautuvat uudessa P1 Premium/P2-parkkihallissa aurinkovoimalla.

Kuva: Tuomas Uusheimo

Terminaali 2 -hanke on vuoden teräsrakenne

Helsinki-Vantaan lentoaseman Terminaali 2:n laajennus nappasi marraskuussa Vuoden Teräsrakenne -palkinnon.

PEIKKO FINLANDIN asennettuna toimittama rakennuksen teräsrunko on toteutettu pääosin betonitäytteisin teräsliittopilarein ja DELTABEAM ® -palkein. Poikkeuksen muodostaa lähtevän liikenteen aula, jossa vinoneliön muotoiset teräsliittopilarit kannattelevat jänneväliltään 48 metrin ristikkorakennetta. Lähtöaulan keskellä on noin 40x13 metrin kokoinen lasikatollinen alue, oculus.

Rakennuksen ulkopuolelle on tehty terärakenteinen ulokelippa, jonka jänneväli on maksimissaan 20 metriä. DELTABEAM® -palkkien kokonaispituus on noin 3,9 kilometriä ja muita teräsrunkorakenteita rakennuksessa on yhteensä noin 2 400 tonnia.

Rungon lisäksi hankkeessa on käytetty paljon terästä julkisivuissa ja täydentävissä rakenneosissa. Kevytjulkisivuissa on yli sata tonnia Sarmaplan Oy:n suunnittelemia ja Aulis Lundell Oy:n toimittamia teräksisiä termorankoja. Oculuksen lasikaton ja Terminaali 2:n lasijulkisivujen teosta on vastannut Nordec Oy.

Valinnan Vuoden Teräsrakenne -palkinnon voittajasta teki riippumaton palkintolautakunta, jonka puheenjohtajana toimi arkkitehti SAFA Pekka Salminen PES-Arkkitehdeista.

…ja Vuoden Työmaa

Terminaali 2:n laajennus- ja muutoshanke sai marraskuussa myös Vuoden Työmaa 2021 -palkinnon.

Rakennuslehden järjestämässä kisassa työmaan keskeisiksi vahvuuksiksi nousivat onnistuminen paitsi vaativassa hankkeessa ja kaikissa allianssille asetetuissa tavoitteissa myös allianssin sisäisessä yhteistyössä, joka loi pohjan koko hankkeen onnistumiselle.

Yksikönjohtaja Ossi Inkilä SRV:ltä toteaa matkan olleen innostava: ”Allianssin työskentely on oppimisprosessi, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen, hukan poistamiseen ja mukana olevien asiantuntijoiden arvostamiseen”, Inkilä linjaa.

Kuva: Tuomas Uusheimo

Vuoden Työmaa -kilpailun raati kertoo arvostaneensa erityisesti työmaan lean-periaatteiden mukaista toimintaa, joka näkyi kehitysmyönteisyytenä sekä haluna oppia ja parantaa toimintaa. Raati arvosti sitä, että työmaalla olivat käytössä hankkeen johtamisen ja rakentamisen modernit työkalut ja menetelmät, ja tietomalleja hyödynnettiin monipuolisesti. Raati nosti esille myös työmaan onnistumisen asiakkaan asettamissa vaativissa aikataulu-, kustannusja laatutavoitteissa sekä ympäristötavoitteiden huomioimisessa.

Ympäristöystävällisyys näkyi mm. siinä, että hankinnan kriteereissä painotettiin toimijoita, joilla on sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä ja tuotteita, joilla on standardin mukainen ympäristöseloste ja sertifioitu todistus materiaalin vastuullisesta tuotantoketjusta.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry)

KOLUMNI

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Yhteistyössä (Sisustussuunnittelijat SI)

KOLUMNI

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistus (sisävalaistus, ulkovalaistus)

Valo luo tilan

Valaistuksen merkitys arkkitehtuurin suunnittelussa ja elinkaariajattelussa

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Kalusteet ja varusteet (keittiöt)

Ammattikeittiö- ja siivottavuussuunnittelu

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Projektiesittelyt (toimistorakennukset ja työympäristöt)

Lindström Talon uusi ilme

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Kalusteet ja varusteet (vihersisustus)
Sisustussuunnittelu

Retro, runsaus ja luonnollisuus näkyvät vihersisustuksessa

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kalusteet ja varusteet (kylpyhuone, saniteettitilat)
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (LVIS-tuotteet)

Tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

NH Collection Helsinki Grand Hansa herätti eloon historiallisen hotellikorttelin

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Rakentaminen
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (rakennusautomaatio)

Digitalisaatiolla on mahdollisuus uudistaa arkkitehtuurin prosessit ja palvelut

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Runko ja rakennustuotteet (ikkunat, lasituotteet)
Sisäpinnat ja tilaosat (lasituotteet)

Miten suunnitella optimaalinen lasirakenne?

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?