Runko ja rakennustuotteet (metallituotteet)
Tukea, turvaa ja tyyliä matellirakenteista
Lujia, tyylikkäitä ja pitkäikäisiä metallimateriaaleja käytetään monenlaisten talojen perustuksiin, runkorakenteisiin, julkisivuihin ja kattopäällysteisiin. Metallit kestävät Suomenkin ilmastoa, mutta ne sopivat hyvin myös sisätilojen ilmeeseen ja arkkitehtuuriin.
Erilaisten metallien avulla rakennuksista ja vaikkapa silloista
saadaan näyttäviä ja hienoja. Metalleilla on pitkä elinkaari ja niitä on
yleensä helppo työstää. Lisäksi ne ovat kierrätettävissä.
Metallijulkisivuja on viime vuosina hyödynnetty esimerkiksi julkisten
rakennusten ja toimitilojen rakentamisessa. Toisaalta monissa taloissa –
etenkin korkeissa rakennuksissa ja suurissa halleissa – käytetään teräsrunkoa.
Yleensä metallirakenteet eivät tarvitse kovin paljon huoltoa, joten ne
ovat käyttäjän näkökulmasta helppoja ratkaisuja.
Terästä työmaille
Suomen rakennuksista teräsrunkoisia on ainakin 20 prosenttia.
Teräsrunko helpottaa tilojen rakentamista muunneltaviksi, mikä on
tärkeää nykyajan toimisto- ja liikerakentamisessa. Suhteellisen kevyenä
rakenteena teräsrunko myös helpottaa perustusten toteutusta.
Kaikesta teräksestä noin 30 prosenttia menee rakennusteollisuudelle.
Terästä käytetään usein kantaviin rakenteisiin, pitkiin jänneväleihin ja korkeisiin
rakennusrunkoihin sekä ohutlevyrakenteisiin. Hankalia rakennuspaikkoja
voidaan tarvittaessa paaluttaa teräspaaluilla.
Samaten teräksen ominaisuuksia hyödynnetään monissa silloissa,
mikä usein nopeuttaa sillanrakennustyötä. Varsinkin vesistöjen ylityksissä
terässillat ovat tavallisia.
Muitakin metalleja käytetään rakennusten eri osissa, mutta harvemmin
kantavina rakenteina. Esimerkiksi alumiini- ja kuparimateriaaleilla on
paljon käyttökohteita.
Materiaalien kestettävä kuormia ja korroosiota
Yksi teräksen hyvistä puolista on, että korroosio teräsrakenteissa etenee
yleensä suhteellisen hitaasti. Tilanteen mukaan voidaan käyttää ruostumattomia
ja säänkestäviä teräksiä.
Korroosio-ongelmia voi silti esiintyä esimerkiksi meren välittömässä
läheisyydessä, mutta teräsrakenteet ja niiden liitokset yleensä suunnitellaan
sellaisiksi, että korroosio ei helposti lähde liikkeelle.
Lisäksi teräsrakenteita voidaan suojata pintakäsittelyillä, kuten korroosionestomaalauksella
ja sinkityksellä. Monesti myös alumiini on hyvä
korroosionkestävä julkisivurakenne. Alumiiniakin voidaan pintakäsitellä
anodisoimalla tai polttomaalaamalla.
Alumiinia käytetään yleensä täydentäviin rakenteisiin, koska alumiini
ei ole yhtä lujaa kuin teräs. Tyypillisesti alumiinista valmistetaan ohutlevyjä,
profiileja, putkia ja valutuotteita sekä ikkunoiden, ovien ja lasiseinien
metalliprofiileja.
Ylipäätään metallirakenteet pitää mitoittaa kestämään kuormitukset,
joita voi esiintyä niin rakentamisen, asennuksen kuin rakennuksen käytönkin aikana. Kuormitusta voi tulla esimerkiksi muista rakenneosista,
rakennuksessa liikkumisesta, varastoitavista tavaroista, kovasta tuulesta
tai rakenteiden lämpenemisestä.
Teräsrakenteet ovat sinänsä palamattomia. Joissakin tapauksissa
niitä kuitenkin palosuojataan, koska voimakas kuumuus voisi heikentää
kantavia rakenteita.
Metallijulkisivut yhä yleisempiä
Metallijulkisivuista on tullut merkittävä osa suomalaista rakentamista.
Metallirakenteet tuovat julkisivuihin näyttävyyttä ja uusia värisävyjä.
Vuonna 2020 Julkisivuyhdistys teetti Forecon Oy:llä tutkimuksen julkisivujen
rakentamisen ja korjaamisen markkinoista Suomessa. Tutkimustulosten
mukaan metalli on toiseksi suosituin julkisivumateriaali – puun
jälkeen – mikä selittyy pitkälti uudistuotannolla.
Metallijulkisivujen asentaminen on erityisesti teollisuusrakentamisen
vauhdittamana ollut pitkään kasvussa.
Erilaiset levyratkaisut ovat yleistyneet julkisivuissa. Tutkimuksen
perusteella niiden osuuden odotetaan edelleen lisääntyvän lähitulevaisuudessa.
Metallijulkisivuverhouksissa käytetään muun muassa poimulevyjä,
kasetti- ja paneelijärjestelmiä, massiivi- ja komposiittilevyjä, metalliverkkorakenteita
sekä painomuovattuja levyjä. Monesti metalliverkkojulkisivuja
on sovellettu esimerkiksi liikerakentamisessa, jolloin on saatu aikaan
visuaalisesti
näyttäviä seinärakenteita – jotka myös suojaavat seinää
tehokkaasti töhrimiseltä.
Metallijulkisivuista on tullut merkittävä osa suomalaista rakentamista.
Tyyliä seiniin ja sisustukseen
Yleisimmin metallijulkisivuihin käytetään teräksen lisäksi alumiinia ja
kuparimateriaaleja.
Alumiini on lujuuteensa nähden suhteellisen kevyttä. Emäkset ja
hapot syövyttävät alumiinia, joten alumiinirakenteet on syytä eristää betonista
ja maasta.
Kupari kestää vettä ja ilmaa paremmin kuin muut käyttömetallit.
Kuparilevyillä saadaan aikaan tyylikästä ja pitkäikäistä arkkitehtuuria,
jossa esimerkiksi kuparin patinoitumista voidaan hyödyntää monella
tavalla. Monesti kuparia käytetään julkisivun ohella myös katoissa.
Esimerkiksi vanhoja rakennuksia korjattaessa voidaan käyttää
vihreäksi
esipatinoitua kuparia, jolloin rakennuksen ulkonäkö voi säilyä
entisellään korjaustöiden jälkeenkin.
Kuparin materiaalitestaus, muokkaus ja työstö tehdään pitkälti
samoilla menetelmillä kuin teräsmateriaaleilla. Kupari on korroosionkestävää
ja sillä on hyvä sähkönjohtokyky. Usein kuparista valmistetaan
levyjen lisäksi muun muassa nauhoja, tankoja, lankoja ja putkia.
Sisätiloissa kupari- ja messinkimateriaaleilla saadaan tyylikästä ja
arvokkaan näköistä sisustusta.
Metalleilla on kysyntää
Varsinkin viime aikoina joidenkin metallien saatavuudessa on ollut ongelmia.
Monissa tapauksissa häiriöt metallien toimituksissa johtuvat koronapandemiasta
ja sen loppupuolella tapahtuneesta teollisuuden elpymisestä
samanaikaisesti useissa maissa.
Myös useiden metallien hinnat ovat nousseet. Tästä on Suomessa
ollut seurauksena muun muassa yllättäviä ja röyhkeitä kuparivarkauksia.
Esimerkiksi Aalto-yliopiston eri rakennuksista Espoon Otaniemessä
on syksyllä 2021 varastettu muun muassa julkisivupeltejä, kuparisia räystäspeltejä
sekä kuparikaiteita. Myös rakennusten katoilta on viety kuparipeltiä
ja säleikköjä. Vuoden kuluessa Otaniemen kampukselta on varastettu
kuparia yhteensä noin 770 kiloa.
Lokakuun 2021 lopulla Tuusulan seurakunnan Jokelan kellotapulista
varastettiin kaksi kirkonkelloa. Ne tiettävästi oli valmistettu kellometalliksi
kutsutusta pronssilaadusta, joka sisältää noin 80 prosenttia kuparia ja
20 prosenttia tinaa. Kellotapuliin oli murtauduttu ja kellojen kiinnityspultit
irrotettu.
Kirkonkellojen romumetallihinnaksi arvioidaan muutama tuhat euroa.
Monesti Suomesta varastettu kupari on päätynyt Itä-Euroopan metallimarkkinoille.
Toinen Jokelan arvokkaista kirkonkelloista kuitenkin löytyi jo marraskuun
alussa ja se on taas asennettu paikalleen kellotapuliin.
Teksti: Ari Mononen
Kuva: Wellu Hämäläinen