Projektiesittelyt (kasvatuksen ja opetuksen rakennukset)

Virtain uusi yhtenäiskoulu

Virtain kaupungin keskustassa Pohjois-Pirkanmaalla nautitaan nyt oppimisesta modernissa kasvuympäristössä. Komea hirsirakenteinen julkisivu ja huolella mietityt sisätilat tarjoavat turvallisen ja terveellisen oppimisalustan esiopetuksesta yläluokille.

Kohdetiedot: Virtain yhtenäiskoulu
Rakennuttaja: Virtain kaupunki
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy
Rakennesuunnittelu: Suunnittelutalo PPG Oy
Rakennusurakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy

Virtain kaupungin uusi yhtenäiskoulu valmistui täysin aikataulussa vastaanottamaan kesälomilta iloisin ilmein palaavat oppilaat ja opettajat. Modernissa oppimisympäristössä opiskelee päivittäin yhteensä noin 500 oppilasta ja 35 esikoululaista.

”Tunnelma on, kuin olisi palannut pitkältä matkalta kotiin”, luonnehtii Virtain yhtenäiskoulun rehtori Katri Rantala. ”Koulumme on kaunis ja meidän lapsillemme tehty.”

Uuden koulurakennuksen suunnittelusta vastasi Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy ja hankkeen toteutuksesta Skanska Talonrakennus Oy.

Rantala kertoo, että oppilaat osallistuivat hankesuunnitteluvaiheessa unelmiensa koulun suunnitteluun. Saman aikaan kuntalaisilla oli avoin foorumi, johon sai ilmoittautua kuka tahansa kunnan asukas. ”Tämän jälkeen suunnittelua jatkoivat viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä koostunut suunnitteluryhmä yhdessä valitun rakennuttajakonsultin ja pedagogisten konsulttien kanssa”, Rantala kertoo. ”Tuloksena oli yhtenäiskoulun hankesuunnitelma, jonka liitteeksi tuli pedagoginen visio ja pedagoginen tilakonsepti.”

Virtain koulun oppimistilat on suunniteltu siten, että noin kahden luokan kokoinen tila jätettiin avoimeksi oppimistoriksi, jonka ympärillä sijaitsee suljettuja oppimistiloja.

”Emme siis lämmenneet täysin avoimiin oppimisympäristöihin, vaan katsoimme paremmaksi vaihtoehdoksi sen, että koululta löytyy monenlaisia erikokoisia ja erimallisia tiloja, jotka palvelevat joustavien ryhmittelyjen tiloina toiminnan mukaan”, jäsentelee Rantala.

Kaupungin selkeä tavoite oli toteuttaa pitkäikäinen koulu, joka palvelee kuntalaisia aamusta iltaan. ”Olemme tästä kaikesta todella ylpeitä ja onnellisia. Pidämme talosta hyvää huolta”, lupaa Rantala.

Tilasuunnittelu alkaa käyttäjistä

”Hankkeessa käyttäjä ja tilaaja olivat tehneet hyvän taustatyön, ammattimaisesti tehdyn korkeatasoinen pedagogisen suunnitelman ja antaneet selkeät ohjeet toiminnallisuudesta, ja me toteutimme ne”, tiivistää kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti Mikko Uotila. ”Kyseessä oli kilpailu, jonka me voitimme: ratkaisu oli toiminnallisesti se, mitä tilaaja oli tavoitellut”.

Uotila kertoo, että Virtain yhtenäiskoulun suunnittelussa ajatus oli, että siellä on erilaisia luokkasoluja, joihin on omat sisäänkäynnit eri suunnilta niin, että kaikille löytyy oma välituntipiha ja omat toiminta-alueet. ”Välituntipihalta siirrytään sisälle erilaisten kuraeteisten ja kengin kuljettavien portaiden kautta”, Uotila kertoo. ”Solut on erotettavissa omiksi kokonaisuuksikseen ja ne voidaan sulkea esimerkiksi iltakäytön ajaksi kokonaan pois. Kotialueille ei eksy eikä pääse, jos niin halutaan.”

Yksi tärkeä kokonaisuus koulussa on oppilashuolto, terveydenhuolto ja hallinto, johon kävijät pääsevät kulkemaan pihan kautta ihan omasta portaasta. ”Tämä oli idea, jonka käyttäjä oli kirjannut, ja me sijoitimme sen tontille siten, kun se meidän mielestämme siihen parhaiten onnistui”, Uotila kertoo. ”Tärkeää oli myös löytää iltakäytön päätoiminnoille, kuten kädentaidoille oma sisääntuloreitti ilman, että koko talon täytyy olla auki”, jatkaa Uotila. ”Samalla periaatteella on sijoitettu liikuntatilat, että niihin pääsee, kun tullaan liikkumaan eikä eksytä koko kouluun.”

Käyttäjäyhteistyössä tehtiin toteutussuunnittelun aikana enää vähäisiä muutoksia eikä tiloja tarvinnut paljon siirrellä. ”Joiltain osin ajatukset olivat muuttuneet, esimerkiksi käsityötiloja tehtiin vähän eri tavalla”, täsmentää Uotila. ”Myös hallinnontiloissa oli ajateltu tulevan toimeen isolla maisemakonttorityyppisellä tilalla, mutta sitten haluttiin vähän enemmän rauhallisen työskentelyn tilaa, ja sen mukaan muutokset toteutettiin.”

Kompakti ja konstailematon koulurakennus

Uusi ja ajanhengenmukainen yhtenäiskoulu on konstailematon kaksikerroksinen hirsirakennus, joka sijaitsee kolmiomaisella tontilla Virtain kaupungin keskustassa, rantaan johtavan tien varressa, kirkkoa ja ammattikoulua vastapäätä.

”Tehtiin kompakti ja taloudellinen koulurakennus”, Uotila kiteyttää. ”Koska talo on hirsirakenteinen, se on aika suorakulmainen ja suoraviivainen rakennus, jonka päätiloihin ja akustiikkaan on panostettu.”

Pääjulkisivun suunnalle sijoittuvasta pääsisäänkäynnistä avautuu koulun keskeinen sydän. Sykähdyttävän avaran tilan keskiössä on korkea hirsirakenteinen portaikko, jonka yläpuolella leijuvat näyttävät, pyöreät valaisimet. Yläparvea kiertää tyylikäs lasikaiteinen parvi.

”Keskeisaluetta pidetään tärkeänä ja siellä on estradi eli näyttämö katsomoineen, jota voidaan pitää kaupungin kokoontumistilana kaikenlaisissa tapahtumissa”, arkkitehti kuvailee. ”Estradi avautuu kahteen suuntaan: ruokasaliin ja liikuntasaliin, ja sitä palvelee keittiö. Keskeistilasta voidaan valita eri tilanteisiin sopivan kokoinen alue.”

Rakennuksen kaikki ulkoseinät ja julkisivut ympäriinsä ovat hirttä. Sisäseinissä ei ole käytetty hirttä, ja kantavat rakenteet ovat teräsbetonia. Porrashuoneissa ja aulojen tiloissa on alumiinilasiseiniä, jotka jäsentävät ja rikkovat kokonaisuutta, jotta siitä ei muodostu kauttaaltaan hirsirakenteista.

”Suunnittelimme tarkoituksenmukaiset ja käytännölliset tilat, joissa ei ole mitenkään konstailtu tai yritetty hakea mitään innovaatioita”, Uotila korostaa. ”Kun kunta investoi tarkalla taloudella, niin silloin tehdään normaalia käyttöarkkitehtuuria eikä arkkitehdin monumenttia”, summaa Uotila ja lisää vielä vaatimattomasti: ”Vaikka toki rakennusmassa kadun varressa on ihan näyttävä.”

Hirsirakentaminen on ison orkesterin yhteistyötä

”Yli kuudentuhannen neliön hirsikoulu ei ollut yhden orkesterin homma”, toteaa hankkeen projekti-insinööri Tapani Nurminen Skanska Talonrakennus Oy:ltä. ”Tilaaja-rakennuttaja oli määritellyt julkisivumateriaalin etukäteen, ja meillä oli paikallinen hyvä yhteistyökumppani, jolla oli detaljit ja toteutustapa kristallinkirkkaana: miten hirsiseinä saadaan toteutettua ja toimimaan isossa toimitilakohteessa.”

Nurminen selvittää, että hirsijulkisivuja on toki tehty toimitiloihin Suomessa aikaisemminkin, mutta alalla ei ole vielä samalla tavalla vakioituneita detaljeja, mitä esimerkiksi betonielementtirakenteissa on. ”Hirsirakentamisessa muun muassa ääniasiat täytyy ottaa hyvin huomioon”, Nurminen neuvoo. ”Äänen siirtymät mitattiin ja akustiikkasuunnittelija tarkisti, ettei hirsi välitä ääntä esimerkiksi alakerran käsityötiloista yläkerran oppimisympäristöihin.”

Kosteus- ja sisäilmasiat herättävät valtakunnallisesti keskustelua koulurakentamissa.

Nurminen kertoo, että Virtain yhtenäiskoulun toteutuksessa lähdettiin aikataulu- ja työjärjestyksestä liikkeelle.

”Toteutimme talon vesikattorakenteet elementoituina, ja se saatiin tosi nopeasti runkovaiheen jälkeen sääsuojaan”, Nurminen sanoo. ”Kattoelementeissä oli räystäät ja aluskaterakenteet heti valmiina. Työmaalla laitettiin rännit ulosheittäjillä paikoilleen ennen hirsiasennuksien aloittamista. Kaikki lattiat on niin ikään valettu valmiina katon alla. Lopullinen vesikatto sekä rakennuksen ulkovaippa tehtiin käytännössä valmiiksi ennen kosteusteknisesti kriittisempiä asennusvaiheita.”

Nykyaikaisesta tekniikasta mainittakoon vielä IoT-verkkoon liitetyt olosuhdeanturit, jotka mittasivat koko ajan pilvipalvelupohjaisesti kosteus- ja lämpötilatilatietoa rakennuksen sisätiloista. ”Saimme reaaliaikaista palautetta siitä, millaiset kuivumissuhteet työmaalla on”, Nurminen kertoo. ”Mittausdatan historiasta pystyi todentamaan jopa yksittäiset ovien avaukset ja saamaan välittömän palautteen työnaikaisten tuuletustoimenpiteiden tehokkuudesta.”

Vaikka mikään paikka ei ollut päässyt varsinaisesti työn aikana kastumaan, niin betonilattioiden rakennekosteus piti saada hallitusti kuljetettua ulos. ”Mikään ei ollut arvailujen varassa vaan anturitiedoilla pystyttiin varmistumaan, että riittävät kuivumis- ja lämpötilaolosuhteet oli saavutettu”, summaa Nurminen ja kiittelee samalla tilaajaa hyvistä ja sisäilmaystävällisistä materiaalivalinnoista: ”Lattiapintamateriaalit oli määritelty järkevästi, ettei ole käytetty riskialttiita ratkaisuja. Fiksuja valintoja oli rakennuttaja tehnyt.”

Kilometreittäin kotimaista puuta

”Virtain yhtenäiskouluun meni yksitoista ja puoli kilometriä hirttä”, sanoo Honkatalojen toimitusjohtaja Harri Vainionpää. ”Tämä on valtakunnallisestikin merkittävä kohde.”

Vainionpää opastaa, että massiivisen hirsirakenteen etu on se, ettei tule vaaran paikkoja homeen muodostumiselle, koska yksinaineisen puun lisäksi ulkoseiniin ei lisätä muuta. ”Hirren kosteustekninen käyttäytyminen on sellainen, että se tasaa kosteutta: luovuttaa kuivana aikana huoneilmaan päin ja välillä varastoi, kun kosteutta on paljon sisäilmassa”, Vainionpää selventää. ”Hengittävyys-sana, mitä hirrestä käytetään, tulee juuri tästä.”

Hirren myönteisiin ominaisuuksiin kuuluu terveellisen hengitysilman lisäksi, että se on akustisesti hyvä materiaali ja Vainionpään mukaan Keski-Euroopassa on jo tutkimusnäyttöäkin siitä, että hirsi toimii rauhoittavana elementtinä kouluympäristössä. ”Puu on uusiutuva materiaali”, lisää Vainionpää. ”Hirsirakennuksessa asiat ovat kestävän kehityksen kannalta kohdallaan.”

Teksti: Tanja Karpasto
Kuvat: Kari Leo