Projektiesittelyt (toimistorakennukset ja työympäristöt)

Tinkimätön The Loft House

Kuusikymmentävuotias EKE Group halusi koota toimintonsa saman katon alle, ja toisaalta hyödyntää omistamansa tontin Länsiväylän varressa EKE-Rakennuksen näyteikkunaksi. Vaativiin rakennesuunnittelukohteisiin ja aluerakentamiseen keskittynyt EKE halusi rakentaa pääkonttori- ja toimistorakennuksen, joka kuvastaisi samalla sekä Suomen teollista historiaa että EKE:n konstailematonta tarinaa moniulotteisena rakentajana. Samalla haluttiin tuoda myös esille EKE:n osaaminen Loft rakentamisessa.

Kohdetiedot: The Loft House
Tilaaja: EKE Rakennus Oy
Arkkitehtisuunnittelu: Parviainen Arkkitehdit Oy
Sisustusarkkitehtisuunnittelu: Parviainen Arkkitehdit Oy
Rakennesuunnittelu ja betonielementtien suunnittelu: AFRY Finland Oy

Rakennuspaikan ja alueen kehityksen myötä vanhalle toimistotontille suunniteltiin asuinkerrostalo- ja toimistokortteli, jossa Länsiväylän suuntainen toimistorakennus suojaa syvemmälle tontille rakennettavia asuintaloja liikenteen melulta. ”Halusimme saada kokonaisuudella mahdollisimman laadukkaan lopputuloksen ja järjestimme toimistorakennuksen suunnittelusta minikilpailun 3 kutsutun arkkitehtitoimiston kesken”, kertoo EKE-Yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Tea Ekengren- Saurén.

”Visiona oli saada omaa ideaa ja erottuvaisuutta ja samalla aikaa kestävää arkkitehtuuria, rouheaa Loftmaisuutta ja sen vastakohtana paljon lasia ja puuta. Parviaisen arkkitehtien kanssa yhteistyö sujui hyvin ja projektin aikana yhdessä hiottiin yksityiskohtia niin, että talo kaikin puolin täyttää sille asetetut korkeat odotukset.”

Designmanuaali määritti kohteen

Jani Ristimäen vetämä tiimi Parviainen Arkkitehdeiltä voitti kilpailun. ”The Loft Houselle luotiin jo kilpailuvaiheessa oma selkeä designmanuaali, jossa määriteltiin kohteen henki ja materiaalit. Tämä osoittautui loistavaksi työkaluksi koko suunnittelu- ja toteutusporukalle. Manuaali palautti aina suunnittelutiimin takaisin alkuperäiseen ideaan muovittomasta, listattomasta ja laatattomasta rakennuksesta”, Ristimäki kertoo.

”Raa’at betoni, tiili ja teräspinnat, joita on tietyissä paikoissa pehmennetty tammella, luovat rakennuksen selkeän ilmeen. Vahva betoni rungossa EKE:n historian kautta, kaavan määrittelemä tiili, konseptoinnin visuaalinen rouhean minimalismin ajatus ja tilojen loftmainen käsittely huolellisen detaljiikan tinkimättömällä toteutuksella”, kokoaa Ristimäki The Loft Housen visuaalista konseptia.

Rakennukselle osoitettu tontti piti ratkaista jyrkästi nousevan maantason vuoksi huolellisesti, että tarvitut parkkikannet, aputilat ja huoltopihat saatiin mahtumaan tontille. Kaavaa venytettiin, että tontille saatiin mahtumaan pääsisäänkäynnin edustalle pieni aukio, millä on kokonaisuudelle merkitystä. Näin rakennukselle kävelyteitä tulijoiden inhimillinen mittakaava saatiin huomioitua. Rakennusala käytettiin tarkkaan, että rakennus saatiin samalla toimimaan melumuurina tontille tuleville asuinrakennuksille.

Pääsuunnittelijan suuri oivallus oli avata rakennus ja pääaula kadulle ja Länsiväylän suuntaan, mistä asiakkaat saapuvat paikalle. Tiilimuurattu, betonirakenteinen julkisivukuori muuttuu sisääntuloaulassa lasiseksi, ja sisääntuloaulan lasiseinien osuus kapenee julkisivussa ylempiä kerroksia kohti. Kerrokset avautuvat lasiseinällä osaksi sisääntuloaulaa, ja sisääntuloaula ja aukio tulevat osaksi toimistokerrosten maisemaa.

Pääaulan lasijulkisivu on sisääntulopäädyssä vedetty toisesta reunastaan hieman tiilipintaisen betonikuoren sisään, ja tämä muodostaa suojaavan vaipan sisääntuloaukiolle. ”Sisääntulopäädyssä rakennus näyttää ulospäin rehellisesti sen mitä on. Vastaavasti kaksi tontille jätettyä isoa puuta tuovat lehvästöillään vuodenajat rakennukseen, lehvästöjen väri suorastaan syöksyy toimistokerroksiin. Puut loivat kokonaisuudelle ennalta aavistamattoman ulottuvuuden, kuinka kerroksista tulikin luonnon kohtaamispaikka”, pääsuunnittelija Jani Ristimäki kommentoi.

Aura Light toimitti kohteeseen yli 500 kpl langattomalla ohjauksella toimivia Vector-valaisimia. Rimakattoon asennettiin Vector Cellini valaisimet.

”Julkisivun tiilipinta muodostaa jämäkän reliefimäisen ruudukon, missä ikkunoiden muodostama, algoritmiin pohjaava kolmen erikokoisen ikkunan sommittelu muodostaa pitkiin tiilijulkisivuihin aaltomaisen suurkuvion. Ikkunoiden rytmiikka pohjaa rakennuksen modulaariseen suunnitteluun, joka alkaa pilarivälien muodostamasta koordinaatistosta. Kaikki rakennuksessa putoaa tähän rytmiin, ja kerroksia on mahdollista jakaa myöhemmin mitään purkamatta yhdestä kolmeen eri käyttäjälle.”

Projektiarkkitehti Jaakko Berg avaa huolellista teknisen suunnittelun yhteen sovittamista: ”Meillä oli visiona, että kaikki tekniikka sovitetaan ja piilotetaan kokonaisuuteen huomaamattomasti. Sisääntuloaula on minusta oiva esimerkki, jossa rakenteisiin piilotettu tekniikka onnistui erinomaisesti. Tilan vahva geometria ja tilan tuntu säilyivät koskemattomina, eikä tämä olisi onnistunut, ellei ajatus työmaan kanssa olisi ollut yhteneväinen. Teimme jatkuvaa yhteistyötä rakentajien kanssa, kun kehitimme eri osien detaljeja ja malleja. Esimerkiksi toimistokerrosten lasiseinäpääty aulaan päin on saatu aika aineettomaksi, ja mietimme ratkaisua myös mestarin kanssa työmaalla.”

Vector-valaisimia saa lukuisissa eri väreissä asiakkaan tarpeiden mukaan, kohteeseen valittiin alumiininväriset valaisimet, jotka sopivat hyvin kokonaisuuteen.

Kohteen suunnittelussa tietomallityöskentely oli keskeisessä asemassa. ”Tässä tapahtui tiettyä teknistä innovointia tietomallin kautta ja prosessin poikkitieteellisyys tuki vahvaa digitaalisaatiouskoa. Rakennusliike asiakkaana käytti hyvin hyväkseen huolellista suunnitelmaa myös kustannuslaskennassa. Kohde vaati monialaisen tiimin, joka sitoutui vahvaan visuaalismateriaaliseen konseptiimme, josta pidimme yhdessä kiinni. Kokonaisvaltaisen taideteoksen saavuttamisessa kaiken on mentävä yhteen, ja pystyimme aina palaamaan konseptivihkoomme tarkastamaan, pysyykö lupaus mitä olemme luvanneet, vai hajoaako kokonaisuus. Rakennesuunnittelija pystyi ottamaan aukkomitat meidän tietomallistamme, eikä mitoitusvirheitä tullut”, kertoo Berg.

”Tietomallissa tekniset suunnitelmat putoavat tietomalliin niin varhaisessa vaiheessa, että analoginen ja lineaarinen suunnittelu tuntuu jo hyvin hitaalta. Tietomallityöskentely on kumulatiivinen prosessi, missä tietoa kertyy nopeammin enemmän, ja asioihin, jotka aiemmin tulivat vastaan vasta osapiirustus vaiheessa, pääsee näin kiinni jo varhaisessa vaiheessa. Luonnosmallin kautta pääsimme pohtimaan teknisen toteutuksen ratkaisuja niin varhain, että lopputuloksen viimeistelty vähäeleisyys onnistui kauttaaltaan matkalla syntyneiden oivallusten kautta.”

Sisätiloissa harkittuja kokonaisuuksia

Sisätilojen ilme syntyi aidoista, mahdollisuuksien mukaan pinnoittamattomista, materiaaleista, joita on korostettu mm. valaisemalla. Materiaalien ja rakennusosien liittymät on suunniteltu ja toteutettu huolella, jolloin peitelistoja ei tarvittu. Esimerkiksi ovet on sovitettu elementin reikiin ilman listoja.

”Työmaa ymmärsi hyvin ajatuksemme, ja toteutti tinkimättömästi ideaamme. Näkyviin jäävät pinnat piti huomioida muotin teosta työmaan käytäntöihin asti, ettei seiniin päässyt ilmestymään merkintöjä tai kirjoituksia. Myös listattomuus vaati lattiatöissä huolellisuutta. Yleensä vaatii rohkeutta ja vakuuttelua, että asiakas pystyy hyväksymään rouheuden, joka betonielementteihin väistämättä jää, mutta EKE:lle loftmaailman kautta tämä oli tuttua”, sisustusarkkitehti Tea Ellala (e. Savolainen) kuvaa.

Oleskelutilojen Vector-valaisimet tarjoavat häikäisemätöntä, pehmeää valoa.

”Käytimme epäsuoraa valaistusta korostamaan betonin luontaista kauneutta ja runollisuutta, ja valaisimet uppoavat muutenkin saumattomasti erilaisiin alakattopintoihin, joten yleisilme on todella skarppi. Teimme harkittuja kokonaisuuksia, joissa piilotimme tekniikkaa rakenteisiin tai ritilälevyjen taakse huomaamattomasti. Lopputuloksen eleettömät, materiaalien ja teknisten järjestelmien liitoskohdat vaativat paljon suunnittelua ja onnistumisia”, Ellala jatkaa.

”Sisääntuloaulassa halusimme säilyttää tilan näyttävyyden, ja luoda siitä samalla kaikille kutsuvan paikan kahvilapalveluineen ja yhteiskäyttöisine neuvottelutiloineen. EKE:lle viihtyisyys ja ihmisen mittakaavaiset asiat olivat tärkeitä, vaikka ollaankin rouhean betonin sisällä korkeassa aulatilassa. Aulatiloissa tammirima alakatossa, seinäpinnoissa ja pergolassa, sekä viherkasvit ja laadukkaat kalusteet luovat lämmintä pesämäisyyttä. Varmistimme kokonaisuutta kävelyttämällä tilaajaa virtuaalilasit päässä tietomallissa, ja onnistuimme kehittämään kokonaisuuden heidän ajatustaan pidemmälle.”

”Tilaajalla oli mielessään muutamia ympäristöön sopivia design klassikkokalusteita, joiden joukkoon lisäsimme potentiaalisia tulevia klassikoita. Toimistokerroksissa levähdyspisteisiin ja oleskelutiloihin tuotiin puun lämpöä tiukkailmeisen ja rationaalisen toimistotilan rinnalle. Loppuvaiheessa hankkeeseen tuli mukaan myös graafikko, ja kokonaisajattelu vietiin fonttiin asti. Graafisesta suunnittelusta muodostui oma täydentävä kerroksensa kokonaisuuteen.”

”Kilpailuluonnoksen ja EKE:n toiveiden pohjalta loimme kuvallisen konseptivihon, jota täydennettiin tarkentuvilla havainnekuvilla hankkeen edetessä. Konsepti toimi designmanuaalina ja lopuksi jopa markkinoinnin välineenä. Myös tekniset suunnittelijat oppivat palaamaan konseptiimme”, kertoo Ellala.

Lopputulos ratkaisee

Huolellinen ja harkittu suunnittelu on myös auttanut asiakasta erottautumaan Länsiväylän toimistomarkkinasta. Tilojen omaleimainen ilme ja viimeistelty kokonaisuus ovat saaneet vuokralaiset löytämään kohteeseen haastavanakin aikana.

Hankekehitysjohtaja Heidi Kerosuo EKE Rakennukselta kokee kohteen onnistuneena: ”Olemme todella tyytyväisiä lopputulokseen. Ihmiset tykkäävät olla täällä ja kokonaisuus on kaikin puolin onnistunut. Budjetti ja aikataulu pitivät, rakentamisen laatu oli tosi korkea. Onnistunut arkkitehtuuri kuvastaa sitä mitä tavoittelimme ja sai aikaan tämän EKEmäisen ilmeen. Tämä on tilaajan ja toteuttajan näköinen rakennus. Me ja vuokralaisemme olemme alkaneet käyttää rakennusta juuri niin kuin kuvittelimme. Ratkaisuista tykätään ja kokonaisuus toimii niin kuin pitää.”

Teksti: Mari Jauhiainen
Kivat: Kuvatoimisto Kuvio Oy