Rakentaminen (ulkoalueet)
Runko ja rakennustuotteet (julkisivutuotteet, pintasuojaus)

Julkisivut juhlavaan kuntoon

Kuva: Sami Pulkkinen

Nykyaikaiset julkisivulevyt ja -pinnoitteet ovat omiaan, kun kiinteistöjen ulkoseiniä viimeistellään kestäviksi ja kaikin puolin tyylikkäiksi. Kirkkaat ja puhtaat ikkunat julkisivussa osaltaan kruunaavat komean kokonaisuuden.

Kuparia seiniin Kirkkonummella

Pohjanmaan Rakennuspelti Oy:n (PRP) liiketoimintajohtaja Jukka-Pekka Viita kertoo, että rakennuslevyillä voidaan saada julkisivuihin monenlaista ilmettä ja näyttävyyttä.

”Esimerkiksi kuparilevyjen avulla on toteutettu useita erikoisiakin julkisivuhankkeita.”

”Yksi esimerkki näistä on Kirkkonummen uusi Fyyri-kirjasto, jonka julkisivuihin on asennettu paanumaisia kuparilevyjä. Koko rakennus on verhoiltu kuparilla, jolloin se on saatu visuaalisesti näyttäväksi”, Viita toteaa.

Kirjaston kuparijulkisivut toteutettiin yhteistyössä helsinkiläisen JKMM-arkkitehtitoimiston kanssa. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Teemu Kurkela.

Rakennus sijaitsee aivan Kirkkonummen keskustassa, lähellä vanhaa kirkkoa. Kyseessä on kunnan rakennuttama monitoimitalo, johon on sijoitettu kirjaston ohella myös leikkikoulu- ja nuorisotiloja.

”Kirjastotalon Fyyri-nimeen päädyttiin nimikilpailun kautta. Sana viittaa toisaalta höyrylaivan tulipesään, toisaalta majakkaa tarkoittavaan ruotsin kielen fyr-sanaan. Majakka esiintyy myös Kirkkonummen kunnan vaakunassa”, Viita selvittää.

Kirjastotalon julkisivulevyjen kalansuomukuviointi osaltaan täydentää rakennuksen merihenkistä kokonaiskuvaa.

”Levyistä syntyy helposti laajojakin kokonaisuuksia valmista seinäpintaa.

Kuva: Sami Pulkkinen

Tuulettuva rakenne julkisivun takana

Kirjaston julkisivuihin haluttiin kuparia, koska talon vieressä sijaitsevassa kirkossa on kuparikatto. Näin rakennus sopeutuu hyvin sitä ympäröivään maisemaan.

”Hieman tämäntyyppinen julkisivurakenne toteutettiin aiemmin myös Seinäjoen Apila-kirjastoon, joka niin ikään oli JKMM:n arkkitehtien suunnittelema”, Viita mainitsee.

”Kirkkonummen Fyyrin julkisivujen kuparilevyt valmistettiin Pohjanmaan Rakennuspelti Oy:n tuotantolaitoksella Porvoossa. Asennustöistä vastasivat PRP:n kokeneet asentajat.”

”Erilaisista alumiini-, kupari- ja teräsohutlevyistä on mahdollista valmistaa monenlaisia levyjä tai muita rakennusosia. Julkisivulevyjen taustarakenteet toteutetaan siten, että ilma saadaan kiertämään levyjen takana. PRP vastaa levyjen suunnittelusta, valmistuksesta ja asennuksesta”, sanoo Viita.

Tyypillisesti julkisivulevy on vain vajaan 5 mm:n paksuinen. ”Tällaiset julkisivut soveltuvat hyvin julkisiin rakennuksiin – kirjastoihin, hotelleihin ja sairaaloihin – mutta yhä useammin myös kerrostaloihin. Levyistä syntyy helposti laajojakin kokonaisuuksia valmista seinäpintaa”, Viita pohtii.

”Toisaalta metallisia seinärakenteita voidaan käyttää myös rakennusten sisätiloissa. Yhteistyöllä arkkitehtien kanssa saadaan aikaan innovatiivisia ja näyttäviä ratkaisuja.”

”Julkisivut ovat usein alttiina sään vaihteluille ja erilaisille pintavaurioille.

Suojaukset pitävät ulkoseiniä puhtaina

Julkisivut ovat usein alttiina sään vaihteluille ja erilaisille pintavaurioille. ”Julkisivujen suojaus on tärkeä kysymys, varsinkin kun lämmintä ja kosteaa säätä esiintyy nykyään paljon enemmän kuin ennen”, Uudenmaan Pintasuojaus Ky:n Myynti- ja hallintojohtaja Merja Enroth korostaa.

Kuva: Uudenmaan Pintasuojaus Oy

”Kun julkisivuihin kohdistuu kosteusrasitusta, pinnoille muodostuu helposti niin sanottua punajäkälää. Se on eräänlaista leväkasvustoa, joka nopeasti leviää likaisilla ja kosteilla pinnoilla. Sen poistaminen seinistä on varsin hankalaa”, Enroth huomauttaa.

Usein punajäkälä on pikemmin esteettinen kuin rakennetta suorastaan vaurioittava ongelma, mutta se näyttää seinässä ikävältä ja laskee kiinteistön arvoa.

Kasvuston muodostumista voidaan estää käsittelemällä julkisivupinnat oikeanlaisella suoja-aineella.

Kuva: Uudenmaan Pintasuojaus Oy

Suojaus valitaan tilanteen mukaan

On suoja-aineita, jotka hylkivät vettä. Toiset aineet taas hylkivät vettä ja veden lisäksi myös ilmassa kulkevaa rasvapohjaista likaa.

”Sitten on suoja-aineita, jotka kaiken lisäksi vielä pilkkovat orgaanisia aineita kuten nokea ja muita pienhiukkasia”, sanoo Enroth.

”Lisäksi on saatavissa niin sanottuja hydrofiilisiä suoja-aineita, jotka estävät veden imeytymisen seinään ja levittävät veden tasaisesti julkisivupinnalle, jolloin se kuivuu nopeammin kuin muut pinnat. Näin se ehkäisee kasvuston syntyä ja toki myös pakkasrapautumaa”, Enroth selittää.

Joskus seinä voi sijaita sellaisessa paikassa, että se on syytä suojata myös vaikkapa graffiteilta, virtsalta tai aurausloskalta.

”Nanoteknologian avulla suojapinnoitteisiin on saatu uusia ominaisuuksia lian hylkimiseen.

Esimerkiksi teflonpinta hylkii kaikkea likaa, mutta uudentyyppiset Faceal-pinnoitteet suojaavat vielä tefloniakin tehokkaammin vaikkapa alkoholipitoisilta aineilta. On siis tiedettävä, millaiselta lialta julkisivua halutaan suojata”, Enroth tähdentää.

Hydrofobiset suoja-aineet – jotka hylkivät pelkästään vettä – hankaloittavat lian poistamista seinästä pesemällä, koska lika painuu vettähylkivän suojan alle.

”Suoja-aineiden moninaisuuden takia kiinteistönomistajien tai arkkitehtien voi olla haasteellista valita seinäpinnalle asianmukainen suojaus, mutta tämä on meidän osaamisalaamme ja autamme mielellämme valinnoissa”, lupaa Enroth.

”Suojausten kustannukset ovat suhteellisen pienet, ja oikeasta suojaainekäsittelystä on aina hyötyä talon koko elinkaaren ajan.”

Innovaatioita seinäeristykseen

Tuulensuoja- ja lämmöneristekerrokset ovat tyypillisesti piilossa julkisivun alla. Niiden tehtävänä on huolehtia koko ulkoseinärakenteen energiatehokkuudesta ja osaltaan myös rakenteen kosteus- ja paloturvallisuudesta.

Tuulettuva julkisivuratkaisu on toimiva vaihtoehto esimerkiksi vanhojen asuinkerrostalojen julkisivuremonteissa, joissa vanhojen betonisten sandwich- elementtien ulkokuori ja vanhat eristeet vaihdetaan uusiin.

Monesti purettavien kerrosten alta paljastuu epätasainen pinta. Se joudutaan tasoittamaan ennen uusien eristeiden asentamista – joko tasoitteella tai erillisellä tasausvillakerroksella – jotta taustan ja eristeiden väliin ei jää lämmöneristystä heikentäviä ilmarakoja.

”Olemme tuomassa kesällä 2021 markkinoille uutuustuotteen, joka on kehitetty julkisivujen korjausrakentamista varten”, Susanna Tykkä- Vedder OC Parocin tuotekehitysosastolta kertoo.

”Samassa tuotteessa yhdistyvät erinomainen tuulensuojaus, tehokas lämmöneristys sekä pehmeä taustakerros, jolloin erillistä tasoitusta ei enää tarvita. Tämä tulee merkittävästi nopeuttamaan uusien eristeiden asentamista julkisivuun.”

”Monesti aikataulut ovat rajoittavana tekijänä julkisivujen korjaustöissä. Lisäksi yhdistelmätuote helpottaa materiaalien varastointia työmaalla, sillä usean tuotteen sijasta tarvitaan vain yksi.”

Julkisivukorjauksessa kustannussäästöjä haetaan usein muun muassa asennusvaihetta tehostamalla.

”Monien toimintojen yhdistäminen yhteen eristetuotteeseen vähentää asennusajan lisäksi myös kiinnikkeiden tarvetta. Lisäksi tuotteen säältä suojaava pintakerros minimoi eristeiden kastumisriskiä työmaaolosuhteissa.”

”Julkisivun pääasiallinen tehtävä on suojata ulkoseinän sisempiä kerroksia säältä.

Kuva: Paroc Oy Ab

Tuulettuvan julkisivun suunnittelu helpottuu

Sekä uudis- että korjauskohteissa julkisivu voidaan saada juhlavaan kuntoon käyttämällä tuulettuvan julkisivurakenteen ulkopinnassa esimerkiksi erilaisia julkisivulevyjä, puuta, tiiltä tai rappausta – tai kenties kaikkia yhdessä.

”Julkisivun pääasiallinen tehtävä on suojata ulkoseinän sisempiä kerroksia säältä”, muistuttaa Tykkä-Vedder.

Paroc julkaisee lähiaikoina tuulettuvien julkisivujen suunnitteluoppaan, jossa on ohjeita erikorkuisten julkisivujen tuuletuksen suunnitteluun sekä soveltuvien tuulensuoja- ja lämmöneristetuotteiden valintaan. Ohjeet perustuvat muun muassa VTT:n tutkimuksiin. Myös CLT-rakenteille on saatavilla uusi energiatehokas julkisivujärjestelmä PAROC ZeroFix.

Purettujen julkisivulevyjen alta paljastui hyväkuntoiset yli 50 vuotta vanhat kivivillaeristeet.
Kuva: Paroc Oy Ab

”Huolellisella detaljoinnilla toteutettu tuulettuva julkisivu on yleensä kosteusteknisesti varma valinta. On hyvä muistaa, että koska tuuletusväli muodostaa julkisivun taakse hormimaisen ontelon, tulee tuulensuojan ja lämmöneristeen paloturvallisuuteen kiinnittää erityistä huomiota, jotta julkisivu toimii turvallisesti myös onnettomuustilanteissa.”

”Huolellisella suunnittelulla ja oikein valituilla materiaaleilla voidaan toteuttaa pitkäikäisiä rakenteita”, Tykkä-Vedder vakuuttaa.

Palosuojaus parantaa puuverhoilua

Puujulkisivuverhoilu soveltuu varsin monentyyppisiin kohteisiin – niin asuintalojen kuin julkisten rakennustenkin ulkoseiniin.

”Monesti puuverhoilu toimitetaan palosuojattuina. Silloin se on käsitelty joko kuultavalla tai peittävällä palosuoja-aineella”, toteaa Siparila Oy:n myyntijohtaja Olli Prättälä.

”Tällainen palosuojattu julkisivu on omiaan muun muassa hoivalaitoksissa, päiväkodeissa ja muissa kohteissa, joissa määräykset edellyttävät palosuojattua ulkomaalausta puuseiniin.”

Puujulkisivuverhoilu voidaan käsitellä palosuojamaalilla käyttämällä joko ruiskua tai vakuumi-alipainemenetelmää. Käsittelyn jälkeen pinta maalataan normaalilla vesiohenteisella pintamaalilla.

”Palotilanteessa suojamaali vaahtoutuu puuverhoilun pintaan ja hidastaa palon leviämistä”, Prättälä selittää.

”Tällaiset maalit ovat olleet käytössä vuodesta 2013, jolloin uusia Euroopan Unionin säädöksiä tuli voimaan. Paloa hidastavan käsittelyn avulla puujulkisivuverhoilulle saadaan korkein mahdollinen paloluokka, jonka puumateriaali voi saada.”

”Julkisivu saadaan tuulettuvaksi, kun puuverhousten taakse jätetään tuuletusrako.

Kuva: Veikka Hännikäinen

Pitkillä räystäillä torjutaan kosteutta

Palosuojattu julkisivuverhoilu pintamaalataan työmaalla. Seuraava pintamaalaus tulee ajankohtaiseksi noin kymmenen vuoden kuluttua.

”Huoltomaalauksessa käytetään samaa maalityyppiä kuin ensimmäisessä pintamaalauksessa. Seinän palosuojakäsittelyä ei tarvitse uusia. Jos julkisivu vaurioituu, vahingoittuneet laudat uusitaan kokonaan”, sanoo Prättälä.

”Julkisivu saadaan tuulettuvaksi, kun puuverhousten taakse jätetään tuuletusrako. Silloin kondensoituva vesi pääsee poistumaan seinästä.”

Puuverhoiltujen talojen katoissa on hyvä käyttää riittävän pitkiä räystäitä, jotta ne suojaavat julkisivun pintaa roiskevesiltä ja muutoinkin estävät veden pääsyä katto- ja seinärakenteisiin.

Siparila valmistaa julkisivujen puuverhoilutuotteita kotimaisesta kuusipuusta. Prättälän mukaan puun käyttö rakentamisessa on viime aikoina lisääntynyt huomattavasti.

”Puulla on paljon hyviä ominaisuuksia. Niiden avulla talo säilyy terveenä, ja ihmiset myös.”

Hyvät rakenneratkaisut helpottavat ikkunanpesua

Kiinteistöjen julkisivujen huollossa on syytä kiinnittää huomiota muiden rakenteiden lisäksi myös ikkunoihin ja niiden puhdistamiseen.

rakenteiden lisäksi myös ikkunoihin ja niiden puhdistamiseen. ”Monesti ei ymmärretä, että pesu on ikkunoiden kunnon kannalta tärkeää”, hämmästelee Ikkunanpesu.comin perustaja Antti Kahilakoski.

”Jos puhdistus jätetään liian myöhäiseen vaiheeseen, lika saattaa pinttyä kiinni ikkunaan. Lisäksi ikkunoihin voi muodostua kalkkikovettumia.”

Rakennuksen sijainti vaikuttaa ikkunoiden likaantumiseen. Kahilakoski arvioi, että varsinkin vilkkaiden liikenneväylien varrella ikkunanpesuun voi olla tarvetta kaksi kertaa vuodessa.

”Ikkunoissa oleva lika näkyy ja erottuu selvästi. Ikkunan ulkopinta likaantuu nopeammin kuin sisäpinta, joten ulkopintoja voitaisiin pestä useammin kuin ikkunan muita osia.”

”Yksi ongelma on, että rakennuksia suunniteltaessa ei ole aina pohdittu, millä tavoin ikkunat ja muut lasipinnat voidaan pestä.”

”Monesti ei ymmärretä, että pesu on ikkunoiden kunnon kannalta tärkeää.

Oikea suunnittelu säästää kustannuksia

Takavuosina huoneistojen ikkunat asennettiin aukeamaan ulospäin, ja niidenkin puhdistus oli tyypillisesti hankalaa.

”Uusiin 2000-luvun ikkunoihin on tullut enemmän kiinteitä lämpölaseja, jotka on helppo pestä. Korkealla olevia sisäänpäin aukeavia ikkunoita taas on hankalampi pestä, koska täytyy päästä avaamaan ikkuna. Valitettavasti korkeisiin tiloihin ylös asennetaan paljon avautuvia ikkunoita, vaikka kiinteiden ikkunoiden pesu olisi helpompaa ja myös halvempaa”, Kahilakoski sanoo.

Monesti lasien puhdistuksessa tarvitaan nostimia tai erillisiä työtelineitä.

”Useissa taloyhtiöissä on porraskuiluissa isoja kiinteitä lasiseiniä, joihin ikkunanpesijöiden on vaikea päästä käsiksi. Katonrajaan ei ole välttämättä asennettu kelkkakiskoa, eikä sisäpihalle ehkä voi viedä nostimia”, toteaa Kahilakoski.

”Näitä asioita olisi hyvä miettiä jo talon suunnittelu- ja rakennusvaiheissa. Uusissa kiinteistöissä voi olla vaikkapa isoja lasiatriumeja, ja niitä toki jatkuvasti pestään vaikkapa kiipeillen, mutta se vaatii vähän enemmän työtä. Suunnittelulla voidaan pienentää kustannuksia merkittävästi.”

Kahilakoski toivoo, että arkkitehdit ja muut suunnittelijat neuvottelisivat ratkaisuista ikkunanpesun ammattilaisten kanssa jo etukäteen.

”Esimerkiksi kelkkakiskon asentaminen rakennusvaiheessa ei olisi kovin kallis investointi, mutta sen avulla voitaisiin säästää jopa tuhansien eurojen lisäkustannukset ikkunanpesuissa.”

Teksti: Ari Mononen