Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

Mittavan peruskorjauksen läpikäynyt Jugendhelmi – Kuopion museo

Peruslähtökohta oli Kuopion museon teknisesti kattava peruskorjaus. Lisäksi tarvittiin laajennus, uusi vaihtuvien näyttelyiden tila, koska näyttelyiden järjestäminen vanhoissa tiloissa oli hankalaa. Samalla oli tarve ratkaista myös esteettömyysasiat. Ja näin myös tehtiin.

”Peruslähtökohtana oli Kuopion museon teknisesti kattava peruskorjaus”, kertoo kaupunginarkkitehti Liisa Kaksonen Kuopion Tilapalveluista. ”Lisäksi tarvittiin laajennus, uusi vaihtuvien näyttelyiden tila, koska näyttelyiden järjestäminen vanhoissa tiloissa oli hankalaa. Samalla oli tarve ratkaista esteettömyysasiat”, Kaksonen summaa museohankkeen päämääriä.

”Hankesuunnitteluvaiheessa heräsi ajatus siitä, että kun museo ja kirjasto sijaitsevat lähekkäin ja niillä on toiminnallista yhteistyötä ja palvelukokonaisuuksien kehittämistä yhdessä, on tarve yhdistää ne ihan fyysisesti”, kertoo Kaksonen.

Kaupunkikuvallisena haasteena oli kokonaisuus, jossa samalla tontilla sijaitsee vierekkäin suojeltu kansallisromanttista linna-arkkitehtuuria edustava museorakennus, ja 60-luvulla arkkitehtuurikilpailun tuloksena syntynyt kaupunginkirjasto.

”Tiedostettiin heti, että laajennuksen suunnittelu ei tule olemaan helppoa, koska se täytyy sijoittaa näiden kahden rakennuksen väliin”, toteaa Kaksonen. ”Tontin ahtauden vuoksi oli pakko tehdä ratkaisuja sisällön osalta siten, että tähän kokonaisuuteen tulee toimivat näyttelytilat, niiden oheistilat ja niitä tukevat tilat, ja kaikki muu ratkaistaan jotenkin muuten. Kuopion museo on suunniteltu asiakkaita varten.”

Arkkitehtuurikilpailun tuloksena syntyi valkoinen leijuva laatikko

”Kun osallistuimme arkkitehtuurikilpailun esittelytilaisuuteen ja paikan päällä tonttiin, tuli voimakkaasti sellainen olo, että vanha rakennus täytyy palauttaa alkuperäiseen muotoonsa”, kertoo Kuopion museon peruskorjauksen ja laajennuksen pääsuunnittelusta vastannut arkkitehti Jaana Tarkela Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy:ltä.

”Vanha museo on niin sympaattinen rakennus ja kuitenkin aika pieni. Hyvinkin tarpeellinen 50–60-luvun taitteessa tehty laajennus täytyisi purkaa, jotta vanhan rakennuksen massottelun dynamiikan saisi taas kohdalleen”, kertoo Tarkela.

Seuraava kysymys oli kirjaston ja museon yhdistämistavoite, mitä edellytettiin kilpailuohjelmassa. ”Miten ne yhdistettäisiin niin, että väliin tulevan uudisosan hahmo ei heikentäisi rakennusten ominaispirteitä”, Tarkela pohtii.

”Kun tutkittiin tilaohjelmaa, toimintaa ja näyttelykiertoa, tuli oivallus, että vaihtuvien näyttelyiden tilaa voi käsitellä erillisenä palana, koska sillä on oma näyttelytahtinsa ja se on erillinen perusnäyttelystä ja vanhasta puolesta”, kertoo Tarkela. ”Kirkastui ajatus, että kahden rakennuksen väliin voi tehdä matalan podestimaisen yhdistävän osan ja sen päälle sijoittaa uuden näyttelytilan.”

Museon työntekijöiden työtilat, jotka vaativat päivänvaloa, sijoitettiin ylös korkealle ateljeemaisesti, mistä alkoi hahmottua uudisosan massaajatus ja sen volyymeista muoto: ”Isot ulokkeet, jotka kurkistavat katunäkymiin ja uudet sisäänkäynnit markkeerattaisiin tosi komeasti siten, että kaikki tajuaisivat, että tämä on uusi osa ja tästä mennään sisään”, Tarkela kuvailee.

Uutta ja vanhaa

Vuonna 1907 valmistunut museorakennus oli ulkopuolelta hyvin säilynyt ja siinä oli alkuperäiset rappaukset, jotka uusittiin peruskorjauksessa kolmelta julkisivulta alkuperäisen mukaisilla rappausaineilla ja maalattiin kalkkimaaleilla vaaleaksi.

”Ikkunat olivat säilyneet hyvin ja ne korjattiin, mikä on rakennuksen ilmeelle tosi tärkeää”, kertoo Jaana Tarkela ja toteaa samalla, että vanhaan osaan ei pystytty rakentamaan olosuhteistettuja tiloja, koska vanhat rakenteet – nimenomaan ikkunat – eivät antaneet myöten.

”Vaihtuvien näyttelyiden tila on olosuhteistettu ja se on pystytty toteuttamaan käyttäjien toiveiden mukaisesti: riittävästi huonekorkeutta, iso hissi ja valtava ovi matalan osan katolle, jos tarvitsee haalata jotain tosi isoa näyttelyesinettä tilaan”, luettelee Tarkela. ”Siellä on tuhti näyttelykiskosto katossa, jossa liikkuu korkeat muunneltavat näyttelyseinät. Luonnonvaloa tilassa ei ole, eikä sitä haluttukaan.”

Uuden näyttelytilan seinät on verhottu näyttelyseinärakenteilla, joihin voi kiinnittää ja niitä voi maalata ja pinnoittaa halutun mukaisesti. ”Koko näyttelytekniikka on pakattu tilan yläosaan ja maalattu mustaksi”, sanoo Tarkela ”Kaikki kiskot ja talotekniikka on mustaa ja ylimpänä on mustat vaimennuslevyt.” Näyttelyn voi helposti rakentaa sellaiseksi kuin haluaa ja käyttää kaikkia valoja, ääniä ja tehosteita ilman, että tila on esteenä.

”Vanhalle puolelle on toteutettu kaikki mahdollinen tekniikka, mitä on voitu. Silloin, kun se on rakennettu, niin museorakentamisen prinsiipit ovat olleet täysin erilaiset”, toteaa Tarkela.

”Kuopion museo on suunniteltu asiakkaita varten.

Tiedon ja tarinoiden kortteli

Uusi Kantti on kaksi perinteistä kulttuuripalvelulaitosta yhdistävä tiedon ja tarinoiden kortteli, jossa museolle ja kirjastolle on annettu mahdollisuus tehdä yhdessä asioita. ”Kantin sisällöt rytmittyvät varsinkin museon näyttelytarjonnan mukaan teemallisesti, ja se näkyy työpajoina ja tapahtumina molemmilla puolilla”, kertoo Kuopion luonnontieteellisen museon johtaja Pertti Renvall. ”Museossa on näyttely, joka tiivistää oikean tiedon visuaalisesti ja sanallisesti näyttelyksi, ja kirjastossa on samasta teemasta rajattomammin tietoa ja toisia näkökulmia tarjolla”, Renvall muotoilee.

”Uudet yleisö- ja näyttelytilat, opetustila ja uusi museokauppa ja kahvila, tuotanto- ja näyttelyesineiden vastaanottotilat ovat nyt oikeasti olemassa”, toteaa Renvall.

”Vaihtuvien näyttelyiden tila, jossa on olosuhdesäätely, tarkoittaa käytännössä sitä, että meidän on mahdollisuutta saada arvokkaita esineitä ja kansainvälisiäkin näyttelyitä lainaan.”

Uudisosan näyttelytilassa valonhallinta on olennaista ja se, että tila on näyttelykäyttöön suunniteltu. ”Tilan muunneltavuus siirtoseinien avulla, ja että voimme tarvittaessa järjestää kaksikin näyttelyä samanaikaisesti, ovat vahvuuksia, joita ei aikaisemmin ollut”, Renvall kiittelee.

”Talon sähköjen ja dataverkon puolesta nyt on loistavat valmiudet: voimme suunnitella näyttelykierron ja toteutuksen näyttelyn ehdoilla. Tuotannon kannalta olemme ihan toisella vuosituhannella.”

Teksti: Tanja Karpasto
Kuvat: Marko Huttunen

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry)

KOLUMNI

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Yhteistyössä (Sisustussuunnittelijat SI)

KOLUMNI

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistus (sisävalaistus, ulkovalaistus)

Valo luo tilan

Valaistuksen merkitys arkkitehtuurin suunnittelussa ja elinkaariajattelussa

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Kalusteet ja varusteet (keittiöt)

Ammattikeittiö- ja siivottavuussuunnittelu

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Projektiesittelyt (toimistorakennukset ja työympäristöt)

Lindström Talon uusi ilme

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Kalusteet ja varusteet (vihersisustus)
Sisustussuunnittelu

Retro, runsaus ja luonnollisuus näkyvät vihersisustuksessa

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kalusteet ja varusteet (kylpyhuone, saniteettitilat)
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (LVIS-tuotteet)

Tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

NH Collection Helsinki Grand Hansa herätti eloon historiallisen hotellikorttelin

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Rakentaminen
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (rakennusautomaatio)

Digitalisaatiolla on mahdollisuus uudistaa arkkitehtuurin prosessit ja palvelut

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Runko ja rakennustuotteet (ikkunat, lasituotteet)
Sisäpinnat ja tilaosat (lasituotteet)

Miten suunnitella optimaalinen lasirakenne?

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?