Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)
Mittavan peruskorjauksen läpikäynyt Jugendhelmi – Kuopion museo
Peruslähtökohta oli Kuopion museon teknisesti kattava peruskorjaus. Lisäksi tarvittiin laajennus, uusi vaihtuvien näyttelyiden tila, koska näyttelyiden järjestäminen vanhoissa tiloissa oli hankalaa. Samalla oli tarve ratkaista myös esteettömyysasiat. Ja näin myös tehtiin.
Kohdetiedot:
Kuopion museon peruskorjaus ja laajennus
Tilaaja: Kuopion kaupunki
Rakennuttaja: A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy ja Kuopion Tilapalvelut
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit Davidsson & Tarkela
Rakennesuunnittelu: Sitowise Oy
Pääurakoitsija: NCC Suomi Oy
Peruslähtökohtana oli Kuopion museon teknisesti kattava
peruskorjaus, kertoo kaupunginarkkitehti Liisa Kaksonen Kuopion Tilapalveluista.
Lisäksi tarvittiin laajennus, uusi vaihtuvien näyttelyiden tila,
koska näyttelyiden järjestäminen vanhoissa tiloissa oli hankalaa. Samalla
oli tarve ratkaista esteettömyysasiat, Kaksonen summaa museohankkeen
päämääriä.
Hankesuunnitteluvaiheessa heräsi ajatus siitä, että kun museo ja kirjasto
sijaitsevat lähekkäin ja niillä on toiminnallista yhteistyötä ja palvelukokonaisuuksien
kehittämistä yhdessä, on tarve yhdistää ne ihan fyysisesti,
kertoo Kaksonen.
Kaupunkikuvallisena haasteena oli kokonaisuus, jossa samalla tontilla
sijaitsee vierekkäin suojeltu kansallisromanttista linna-arkkitehtuuria edustava
museorakennus, ja 60-luvulla arkkitehtuurikilpailun tuloksena syntynyt
kaupunginkirjasto.
Tiedostettiin heti, että laajennuksen suunnittelu ei tule olemaan helppoa,
koska se täytyy sijoittaa näiden kahden rakennuksen väliin, toteaa
Kaksonen. Tontin ahtauden vuoksi oli pakko tehdä ratkaisuja sisällön
osalta siten, että tähän kokonaisuuteen tulee toimivat näyttelytilat, niiden
oheistilat ja niitä tukevat tilat, ja kaikki muu ratkaistaan jotenkin muuten.
Kuopion museo on suunniteltu asiakkaita varten.
Arkkitehtuurikilpailun tuloksena syntyi valkoinen
leijuva laatikko
Kun osallistuimme arkkitehtuurikilpailun esittelytilaisuuteen ja paikan
päällä tonttiin, tuli voimakkaasti sellainen olo, että vanha rakennus täytyy
palauttaa alkuperäiseen muotoonsa, kertoo Kuopion museon peruskorjauksen
ja laajennuksen pääsuunnittelusta vastannut arkkitehti Jaana
Tarkela
Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy:ltä.
Vanha museo on niin sympaattinen rakennus ja kuitenkin aika pieni.
Hyvinkin tarpeellinen 50–60-luvun taitteessa tehty laajennus täytyisi purkaa,
jotta vanhan rakennuksen massottelun dynamiikan saisi taas kohdalleen,
kertoo Tarkela.
Seuraava kysymys oli kirjaston ja museon yhdistämistavoite, mitä
edellytettiin kilpailuohjelmassa. Miten ne yhdistettäisiin niin, että väliin
tulevan uudisosan hahmo ei heikentäisi rakennusten ominaispirteitä, Tarkela
pohtii.
Kun tutkittiin tilaohjelmaa, toimintaa ja näyttelykiertoa, tuli oivallus,
että vaihtuvien näyttelyiden tilaa voi käsitellä erillisenä palana, koska
sillä on oma näyttelytahtinsa ja se on erillinen perusnäyttelystä ja vanhasta
puolesta, kertoo Tarkela. Kirkastui ajatus, että kahden rakennuksen
väliin voi tehdä matalan podestimaisen yhdistävän osan ja sen päälle
sijoittaa uuden näyttelytilan.
Museon työntekijöiden työtilat, jotka vaativat päivänvaloa, sijoitettiin
ylös korkealle ateljeemaisesti, mistä alkoi hahmottua uudisosan massaajatus
ja sen volyymeista muoto: Isot ulokkeet, jotka kurkistavat katunäkymiin
ja uudet sisäänkäynnit markkeerattaisiin tosi komeasti siten, että
kaikki tajuaisivat, että tämä on uusi osa ja tästä mennään sisään, Tarkela
kuvailee.
Uutta ja vanhaa
Vuonna 1907 valmistunut museorakennus oli ulkopuolelta hyvin säilynyt
ja siinä oli alkuperäiset rappaukset, jotka uusittiin peruskorjauksessa kolmelta
julkisivulta alkuperäisen mukaisilla rappausaineilla ja maalattiin kalkkimaaleilla
vaaleaksi.
Ikkunat olivat säilyneet hyvin ja ne korjattiin, mikä on rakennuksen
ilmeelle tosi tärkeää, kertoo Jaana Tarkela ja toteaa samalla, että vanhaan osaan ei pystytty rakentamaan olosuhteistettuja tiloja,
koska vanhat rakenteet – nimenomaan ikkunat – eivät antaneet
myöten.
Vaihtuvien näyttelyiden tila on olosuhteistettu ja se
on pystytty toteuttamaan käyttäjien toiveiden mukaisesti: riittävästi
huonekorkeutta, iso hissi ja valtava ovi matalan osan
katolle, jos tarvitsee haalata jotain tosi isoa näyttelyesinettä
tilaan, luettelee Tarkela. Siellä on tuhti näyttelykiskosto
katossa, jossa liikkuu korkeat muunneltavat näyttelyseinät.
Luonnonvaloa tilassa ei ole, eikä sitä haluttukaan.
Uuden näyttelytilan seinät on verhottu näyttelyseinärakenteilla,
joihin voi kiinnittää ja niitä voi maalata ja pinnoittaa halutun
mukaisesti. Koko näyttelytekniikka on pakattu tilan yläosaan
ja maalattu mustaksi, sanoo Tarkela Kaikki kiskot ja
talotekniikka on mustaa ja ylimpänä on mustat vaimennuslevyt.
Näyttelyn voi helposti rakentaa sellaiseksi kuin haluaa
ja käyttää kaikkia valoja, ääniä ja tehosteita ilman, että tila on
esteenä.
Vanhalle puolelle on toteutettu kaikki mahdollinen tekniikka,
mitä on voitu. Silloin, kun se on rakennettu, niin
museorakentamisen prinsiipit ovat olleet täysin erilaiset,
toteaa Tarkela.
Kuopion museo on suunniteltu asiakkaita varten.
Tiedon ja tarinoiden kortteli
Uusi Kantti on kaksi perinteistä kulttuuripalvelulaitosta yhdistävä
tiedon ja tarinoiden kortteli, jossa museolle ja kirjastolle
on annettu mahdollisuus tehdä yhdessä asioita. Kantin sisällöt
rytmittyvät varsinkin museon näyttelytarjonnan mukaan
teemallisesti, ja se näkyy työpajoina ja tapahtumina molemmilla
puolilla, kertoo Kuopion luonnontieteellisen museon johtaja
Pertti Renvall. Museossa on näyttely, joka tiivistää oikean
tiedon visuaalisesti ja sanallisesti näyttelyksi, ja kirjastossa on
samasta teemasta rajattomammin tietoa ja toisia näkökulmia
tarjolla, Renvall muotoilee.
Uudet yleisö- ja näyttelytilat, opetustila ja uusi museokauppa
ja kahvila, tuotanto- ja näyttelyesineiden vastaanottotilat
ovat nyt oikeasti olemassa, toteaa Renvall.
Vaihtuvien näyttelyiden tila, jossa on olosuhdesäätely,
tarkoittaa käytännössä sitä, että meidän on mahdollisuutta
saada arvokkaita esineitä ja kansainvälisiäkin näyttelyitä lainaan.
Uudisosan näyttelytilassa valonhallinta on olennaista ja se,
että tila on näyttelykäyttöön suunniteltu. Tilan muunneltavuus
siirtoseinien avulla, ja että voimme tarvittaessa järjestää kaksikin
näyttelyä samanaikaisesti, ovat vahvuuksia, joita ei aikaisemmin
ollut, Renvall kiittelee.
Talon sähköjen ja dataverkon puolesta nyt on loistavat
valmiudet: voimme suunnitella näyttelykierron ja toteutuksen
näyttelyn ehdoilla. Tuotannon kannalta olemme ihan toisella
vuosituhannella.
Teksti: Tanja Karpasto
Kuvat: Marko Huttunen