Kalusteet ja varusteet
Projektiesittelyt (toimistorakennukset ja työympäristöt)
Rakentaminen
Sisustussuunnittelu
Sisäpinnat ja tilaosat (akustoinnit, alakatot, kivi, laatta, tiili, lattiat ja päällysteet, matot, tekstiilit, puu, laminaatti, sisäverhous, tapetit, suurkuvatulosteet, väliseinät, tilanjako)

Luovuuden linnoitus – Supercell

Supercell sai hienon pääkonttorin Wood Citystä – mutta aivan käden käänteessä ei kotipesään päästy. Vuonna 2021 valmistuneen Wood City -kortteliin kuuluu Supercellin päämajan lisäksi kaksi puista asuinkerrostaloa, parkkihalli ja hotelli.

Peliyhtiö Supercellin uusi pääkonttori Helsingin Jätkäsaaressa on valmis, mutta hiljainen. Pelitalon työntekijät asettuivat taloksi helmikuussa lähinnä teoriassa, sillä korona pitää väen edelleen etätöissä. Toimistolla on tilaa 250 työntekijälle, jahka lähityön aika jälleen koittaa.

Vaikka talon käynnistyminen ”isosti” on vielä edessä, voidaan valmista kokonaisuutta kuitenkin jo arvioida.

Supercellin pääkonttori on rakennuksena varsin ainutlaatuinen: Wood City -puukortteliin noussut kahdeksankerroksinen rakennus on Suomen suurin puinen toimistotalo käytetyn puun määrällä mitattuna. Keskeinen sijainti maamerkkinä Jätkäsaaren tuloväylän alkupäässä tarkoittaa taas sitä, että puu on liki paraatipaikalla.

Portaikon seinäpinnat Puucomp Premium valkolakattua koivuviilua akustiikkalevyinä.

Pelkkää puuta ei vajaa 13 000 neliötä sisältävä mahtirakennus toki ole, vaan esimerkiksi talon kellari, ensimmäinen kerros sekä hissi- ja porraskuilut ovat betonirakenteisia.

Läpi harmaan puun

Stora Enso toimitti talon runkorakentamisessa sekä sisätiloissa käytetyn puutavaran. Yhtiön laskelmien mukaan kohteessa käytetty puu sitoo hiilidioksidia 600 henkilöauton vuosipäästön verran.

Rakennusaineena on käytetty pääosin suomalaista kuusta. Raakaaine on peräisin savolaisista metsistä ja valmistettu LVL-viilupuuksi Stora Enson Varkauden tehtaalla. Suomi-puun lisäksi talossa on ruotsalaista ristiinliimattua puuta.

Toimistorakennuksen ja asuinrakennusten julkisivuverhous on Novenberg Oy:n asetyloitua eli etikkakyllästettyä puupaneelia. Novenberg tunnetaan ekologisten rakennusmateriaalien maahantuojana. Julkisivu saa lopullisen, charmantin harmaan ilmeensä muutamassa vuodessa – sään vaikutuksesta.

Yhdeksän vuotta unelmaa

SRV:n rakennuttamaan puukortteliin kuuluu myös kaksi jo käytössä olevaa asuinkerrostaloa ja tulevaisuudessa niiden kylkeen nousee puurakenteinen hotelli. Wood Cityn rakentaminen on ollut pitkä tie, kertoo hankkeen projektiarkkitehti Teemu Halme Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:stä, joka on hankkeen vastuullinen arkkitehti- ja pääsuunnittelija.

”Meidän kohdallamme tämä projekti alkoi jo vuonna 2012, jolloin Stora Enso ja SRV järjestivät kutsukilpailun Wood City -korttelin arkkitehtuurista yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa”, Halme muistelee.

Viiden kilpailutyön joukosta Anttinen Oiva Arkkitehdit nappasi ykkössijan ja alkoi jatkokehittelemään ideaa. ”Sitten oli vielä toinen Wood City -suunnittelukilpailu Helsingin kaupungin asuntotuotannolle ja voitimme senkin”, kertoo Halme.

Kokonaisuudesta ensimmäisenä valmistuivat lopulta asuinkerrostalot (vuonna 2018), mutta toimistorakentamiseen oli iskenyt talouskriisin kylmä puhuri jo paljon aiemmin. Kun Wood City -toimistorakennusta olisi pitänyt puskea eteenpäin 2010-luvun puolivälissä, oli markkinassa käsijarru päällä ja Helsingin seudulla miljoona toimistoneliötä tyhjän panttina.

”Se oli todella huono aika edistää tällaista hanketta”, Halme toteaa.

Kuka ottaa kopin?

Teknisessä mielessä puutoimistorakennuksen suunnittelun suurin haaste oli sen arkkitehtoninen ja rakennetekninen ainutlaatuisuus. Kohteeseen harkittiin useita rakenneratkaisuja, kunnes 8-kerroksinen toimisto päätettiin toteuttaa LVL-viilupuusta tehdyillä pilareilla, palkeilla ja ripalaatoilla ja niitä jäykistävillä betonikuiluilla.

Vaikeuskerrointa lisäsi se, että SRV rakennutti toimistotaloa, jonka lopullisesta muodosta, saati käyttäjästä ei ollut varmuutta – kuka ottaisi kopin jättihankkeesta, Wood Cityn kruununjalokivestä?

Pelastus löytyi kuitenkin aika läheltä. Supercellillä oli päämajansa Jätkäsaaren kyljessä, Ruoholahdessa – ja kun menestyvä yhtiö tarvitsi lisätilaa, se alkoi fiksusti vilkuilla ympärilleen.

Supercell tuumaili ensin vuokraavansa uudesta toimistotalosta puolet – neljä ylintä kerrosta. Mutta koska peliyhtiö uskoo Suomen olevan sille tulevaisuudessakin paras kotipesä, toimiston omistaminen alkoi tuntua hyvältä ajatukselta – ja nimenomaan koko talon, eli kaikki kahdeksan kerrosta.

Oman näköistä tilaa, omilla ehdoilla

Supercell lähti omistajaksi sillä ajatuksella, että kiinteistö on ”raakatilaa”, joka pitää muuttaa Supercellin toimintatavan mukaiseksi kokonaisratkaisuksi.

”Alusta asti oli tärkeää määritellä mahdollisimman kattavasti Supercellin tarpeet ja muokata tilaa niiden mukaan”, kertoo Halme.

Woodcity Supercellin pääsuunnittelijana toimi Matti Huhtamies ja johtavana arkkitehtinä Vesa Oiva.

Supercell lähti ”tekemään omaa” poikkeuksellisen vahvalla otteella. Isoja muutoksia jo olemassa oleviin piirustuksiin tuli kuin liukuhihnalta: rakennusta on muutettu jopa 60–70 prosenttia alkuperäisistä suunnitelmista. Supercell oli kuitenkin alusta asti avoin muutoksien määrästä ja halusi olla vahvasti läsnä työmaalla koko rakennuttamisen ajan, varmistamassa omalta osaltaan sujuvaa kommunikaatiota kaikkien osapuolien kesken.

”Käyttäjämuutosten määrä oli todella iso. Yksi isommista muutoksista oli porrasaukon avaaminen umpikerroksiin, jotta ihmiset kohtaisivat toisiaan kulkiessaan”, kertoo Halme.

Supertiimit työmaalla

Mitä ilmeisimmin Supercellin hands on -suunnittelunohjaus ja urakoitsijoista huolehtiminen keräsi enemmän kehuja kuin herätti närkästystä: pelifirman tavoite luoda maailman paras työympäristö motivoi kaikkia projektiin osallistuneita yrittämään taatusti parhaansa.

”Supercellin aktiivinen ote toi hyvän pohjavireen tekemiseen”, kehaisee Halme.

Ja koska peliyhtiön kotipesän ei tarvitse näyttää lakiasiaintoimistolta, otettiin firman omat tuotteet apuun: pelimaailmojen hahmot asettuivat käytävien seiniin ja neukkareiden sisustukseen.

Puun iso visuaalinen rooli on tietysti kiistaton: hiilijalanjälki on alhainen, mutta ”aivojälki” sitäkin suurempi. Esimerkiksi pääkonttorin aulan puuseinät sisältävät ripauksen unenomaisuutta, joka tuo mieleen Game of Thronesin pyhät lehdot.

Seinäpinnat Puucomp Premium koivuviilulevyä.

Kaikki toimistotilat ovat tietenkin muunneltavissa: lasiseiniä voi lisätä tai siirtää mielin määrin. Talon piilotettu ”aarre” on 450 kilometriä tietoliikennekaapelia, joka virtaa korotetun lattian alla.

Tilaajan sisustussuunnittelun konseptin on tehnyt amerikkalainen Firm 151 ja henkilöstöravintolan on suunnitellut Futudesign. Valaistussuunnittelusta vastaa tamperelainen VALOA design.

Leikki lähellä

Tässä talossa ote voi olla leikkisä – jopa leikkivä. Tai ainakin katolla voi potkia palloa ja nokosia varten on oma soppi. Leikkimisen mallia voi hakea rakennuksen kivijalasta, jossa on päiväkoti työntekijöiden lapsille. Päiväkodin sisustussuunnittelija on Fyra.

Lopputulos ei Halmeen mukaan ole niinkään pramea teknopalatsi, vaan kodikas, talon tiimejä viimeisen päälle palveleva kokonaisuus. ”Hankemielessä ajatellen tavoitteita tarkennettiin koko ajan matkan varrella, jotta haluttuun lopputulokseen päästiin”, Halme toteaa.

”Tässä projektissa oli mieleenpainuvaa, miten kaikki sitoutuivat hienosti ja koko prosessia johdettiin hallitusti. Sitä mukaa kun lisätarpeita ilmeni, niihin reagoitiin”, hän summaa.

Kortteli on passeli

Mutta mennään vielä hetkeksi alkuperäisen Wood City -konseptin pariin. SRV, Stora Enso ja Sweco ansaitsevat hatunoston kunnianhimoisesta pyrkimyksestään kehittää kohteeseen uudenlaisia massiivipuurakenteita, jotka näyttävät suuntaa kestävälle kaupunkirakentamiselle.

Kun Helsingin keskustaan nousee massiivipuusta kokonainen kortteli, se ei ole aivan pieni temppu. Wood City Supercell -toimistorakennushanke nappasikin Rakentamisen Ruusu -palkinnon viime vuonna.

Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:lle projekti toi paitsi tunnustusta myös paljon uudenlaista osaamista:

”Olemme nyt olleet pitkän aikaa monikerroksisen, vaativan puurakentamisen eturintamassa – ja samalla on tullut kokemusta urbaaneista merenrantaolosuhteista”, Teemu Halme pohtii.

Vihreää vihreän päälle

Rakennuttaja SRV:lle kyseessä oli itse asiassa yrityksen historian suurin puurakentamisen kokonaisuus, vaikka yhtiöllä on koko ajan käynnissä yli 50 työmaata ympäri Suomen. Hankkeen tavoitteena oli alusta lähtien luoda puurakentamiselle uusi lippulaiva, koska Suomessa ei ole aikaisemmin tehty puutoimistoja yhtä suuressa mittakaavassa. Kiinteistölle on myös myönnetty LEED Platinum -sertifikaatti.

Vihreä piste i:n päälle: talon katolle sijoitetut aurinkopaneelit tuottavat kaksi prosenttia rakennuksen tarvitsemasta sähköstä.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Pasa Salminen

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry)

KOLUMNI

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Yhteistyössä (Sisustussuunnittelijat SI)

KOLUMNI

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistus (sisävalaistus, ulkovalaistus)

Valo luo tilan

Valaistuksen merkitys arkkitehtuurin suunnittelussa ja elinkaariajattelussa

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Kalusteet ja varusteet (keittiöt)

Ammattikeittiö- ja siivottavuussuunnittelu

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Projektiesittelyt (toimistorakennukset ja työympäristöt)

Lindström Talon uusi ilme

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Kalusteet ja varusteet (vihersisustus)
Sisustussuunnittelu

Retro, runsaus ja luonnollisuus näkyvät vihersisustuksessa

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kalusteet ja varusteet (kylpyhuone, saniteettitilat)
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (LVIS-tuotteet)

Tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

NH Collection Helsinki Grand Hansa herätti eloon historiallisen hotellikorttelin

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Rakentaminen
Sisustussuunnittelu
Talotekniikka (rakennusautomaatio)

Digitalisaatiolla on mahdollisuus uudistaa arkkitehtuurin prosessit ja palvelut

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Runko ja rakennustuotteet (ikkunat, lasituotteet)
Sisäpinnat ja tilaosat (lasituotteet)

Miten suunnitella optimaalinen lasirakenne?

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?