Sisäpinnat ja tilaosat (akustoinnit, väliseinät, tilanjako)

Avoin oppimisympäristö on akustisesti haastava

Uusissa kouluprojekteissa akustiseen suunnitteluun kannattaa panostaa, jotta opetus ja oppiminen eivät häiriinny hälyn vuoksi. Kiinteiden seinien sijaan käytetään usein siirtoseiniä ja taittoseiniä estämään äänen kulkeutumista. Tilanjakajina voi käyttää kevyempiä ratkaisuja.

”AKUSTIIKKASUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTANA ovat tilan tuleva toiminta ja käyttäjien tarpeet. Tärkeintä on, että akustiikka sopii käyttötarkoitukseen”, sanoo arkkitehti Eija Halme-Salo Vahanen-Halme Acousticsilta.

Vahanen-Halme Acoustics on toiminut akustisen suunnittelun alalla 55 vuoden ajan. Halme-Salolla on pitkä kokemus julkisten rakennusten akustiikkasuunnittelusta, ja uralle mahtuu useiden musiikkikeskusten, kirkkojen, taidemuseoiden, sairaaloiden, virasto- ja toimistorakennusten sekä koulujen akustointeja.

”Tällä hetkellä koulut ovat kiinnostavia akustiikkaprojekteja, sillä meneillään on siirtymä perinteisestä luokkahuoneopetuksesta avoimiin oppimisympäristöihin”, Halme-Salo sanoo.

Avoin oppimisympäristö asettaa äänisuunnittelulle haasteita. Huoneakustiikka pitää sovittaa siten, että useat oppilasryhmät voivat toimia tilassa samanaikaisesti.

”Avoimessa oppimisympäristössä ääntä on vaimennettava, jotta oppilasryhmien keskustelu ei leviä koko tilaan. Samalla on huolehdittava, että opettajan ääni kantaa tarvittaessa koko oppilasryhmälle eikä ääni rasitu liikaa. Suurissa tiloissa kannattaa harkita opettajan äänen sähköistä vahvistamista”, sanoo Halme-Salo.

Uusien tilojen käyttöä harjoiteltava

Avoimet oppimisympäristöt tähtäävät uudenlaisten opetusmenetelmien käyttöön opettajajohtoisen opetuksen sijasta. Oppimisympäristöjen käyttö on opetteluvaiheessa, ja tilan todellinen käyttö saattaa poiketa suunnitellusta. Tällöin tilan käyttämisessä ilmenee haasteita äänen kulkeutuessa häiritsevästi tilassa.

”Samassa oppimisympäristössä saattaa olla meneillään kolmen eri oppiaineen tunnit samanaikaisesti. Ellei tilaa ole suunnittelu- ja toteutusvaiheessa tehty tällaiseen tarkoitukseen sopivaksi, niin äänen kantautuminen oppimisryhmien välillä aiheuttaa ongelmia”, Halme-Salo toteaa.

Kannattaakin varmistaa, että tilan käyttö tiedetään riittävällä tarkkuudella ennen suunnittelua ja rakentamista. Mikäli tilan käyttötarkoitus muuttuu, tulisi huoneakustiikkaa muuttaa jälkikäteen vastaamaan uutta käyttöä.

Sermi, siirtoseinä vai kiinteä seinä?

Seinäkkeiden, sermien ja kalusteratkaisuiden lisäksi äänen kulkeutumista voidaan estää tai eristää siirtoseinillä ja taittoseinillä. Ympäristöministeriön ohjeessa rakennuksen ääniympäristöstä määritellään erilaisten opetustilojen äänitasoerolukujen ohjearvoja.

”Kahden opetustilan välisen ääneneristävyyden tulisi olla äänitasoeroluvultaan vähintään 44 dB ja ovellisena 42 dB, mikä voidaan saavuttaa hyvillä siirtoseinillä. Laadukkailla taittoseinillä päästään noin 35 dB:iin saakka, mikä on koulussa monissa tilanteissa vielä käyttökelpoinen. Taite- ja paljeovet jäävät usein eristävyydessä 15-25 dB:n välille. Alle 30 dB:n eristävyydellä ei kyseessä ole enää varsinainen ääneneristäjä, vaan tilanjakaja”, Halme-Salo sanoo.

Mikäli ääneneristystarvetta ei ole, taite- ja paljeovet sekä erilaiset verhoratkaisut toimivat visuaalisina tilanjakajina. Akustistenkin verhomateriaalien ääneneristyskyky jää alle suositusarvojen. Liiallisen äänen kantautumisen lisäksi akustoinnilla huolehditaan puheen erotettavuudesta. Jälkikaiunta-aika auttaa määrittämään absorboivan materiaalin riittävää määrää tilassa.

”Avoimen tilan akustiikkaa voidaan tiettyyn rajaan saakka parantaa lisäämällä rakenteiden äänieristystä, tilojen vaimennusta ja tarvittaessa heijastinpintoja, mutta äänen suoraa etenemistä voidaan estää vain rakenteilla. Riittävän korkeat seinäkkeet ja sermit auttavat, mutta joskus järkevin ratkaisu on rakentaa tilaan kiinteä seinä. Esimerkiksi lasiseinä estää äänen kulkeutumista, mutta tila säilyy visuaalisesti avoimena”, kertoo Halme-Salo.

Seinälliset tilat varmistavat tarvittaessa työrauhan

Avoimissa oppimisympäristöissä tarvitaan pelisäännöt, jotta työrauha säilyy ja keskittyminen onnistuu. Äänekkäämmät tehtävät olisi hoidettava erillisessä tähän tarkoitukseen varatussa tilassa.

”Erilaisiin käyttötarkoituksiin tarvitaan ääniympäristöltään erilaisia tiloja. Uusissa kouluprojekteissa huomioidaan tilojen muunneltavuuden lisäksi suljettavienkin tilojen tarve. Myös monitilatoimistoissa kohdataan haasteita äänen kantautumisen suhteen, ellei tiloissa ole tehokkaasti vaimentavia pintoja ja kunnolla äänieristettyjä vetäytymistiloja”, Halme-Salo toteaa.

Käytävän erottaminen seinin muista tiloista vähentää oppimisympäristön hälyä. Suuremmille opetusryhmille pitäisi olla saatavilla suljettavia luokkatiloja. Lisäksi tarvitaan pienryhmätiloja, joissa ryhmätöitä voi tehdä keskustellen ilman, että muut oppilaat häiriintyvät keskustelusta.

Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Ari Nurmela

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?