Projektiesittelyt (matkailu ja kulttuurirakennukset)

Sibeliustalo soitti alkutahdit muutokselle

Puurakentamisen renessanssin aloittanut kansallinen ikoni sai rakkaudella tehdyn kauneuskäsittelyn Lahdessa

Lari Järnefelt

Viime vuonna 20 vuotta kellottanut Sibeliustalo tempaisi juhlavuoden kunniaksi. Perusparannustyöt sulkivat Sibeliustalon Pääsalin ovet kesällä, kun konserttisalin lattia, lava sekä penkit uusittiin. Lisäksi Sibeliustalon kongressisiiven sataman puoleiselle seinustalle rakennettiin toinen sisäänkäynti kokous- ja kongressivieraiden käyttöön.

Ideana oli ottaa talo entistä monipuolisemmin ja tehokkaammin käyttöön, sillä ”vanhassa systeemissä” oli huomattu hienoista kitkaa. Kongressisiivessä sijaitsevia kokoustiloja ei nimittäin voinut myydä samanaikaisesti, mikäli Metsähallissa oli yksityistilaisuus, koska kulku kongressisiipeen tapahtui juuri Metsähallin kautta. Useampi yhtäaikainen tilaisuus myös ruuhkautti ajoittain pääsisäänkäynnin luona sijaitsevat aulatilat.

Uuden sisäänkäynnin yhteyteen haluttiin myös uudenlainen aulatila, joka soveltuisi myös pienempiin juhla- ja cocktailtilaisuuksiin. Se myös saatiin: uusi, yhteensä 125 m² käsittävä tila sopii noin 100 henkilön juhlaja cocktailtilaisuuksiin ja sitä myydään niin yritys- kuin yksityiskäyttöön. Tilan alle on rakennettu myös kauan kaivattua lämmintä varastotilaa.

Tontulle tonttia?

Metsänhaltijaksi nimetty tila on saanut nimensä Sibeliuksen teoksen mukaan, ja se jatkaa näin Sibeliustalon kokoustilojen metsäaiheista nimisarjaa. Merkittävä sinfoninen runo Metsänhaltija oli ollut tuntemattomuudessa lähes 100 vuoden ajan, kunnes Sinfonia Lahti esitti sen vuonna 1996 ”Vuosisadan ensi-ilta” -nimisessä konsertissa runsaslukuisen kansainvälisen lehdistön läsnä ollessa.

Oman esteettisen lisänsä tuo kongressisiipeä nyt koristava lahtelaislähtöisen taiteilijan Ville Rädyn Sibeliustaloa kuvaava teos, joka tilattiin 20-vuotisjuhlan kunniaksi.

Paluu mieliprojektin pariin

Sibeliustalon aikoinaan – yhdessä Kimmo Lintulan kanssa – suunnitellut arkkitehti Hannu Tikka oli mukana päivitysprojektissa. Tikka suunnitteli kongressisiiven uuden sisäänkäynnin apunaan Miika Jokelainen. Tikka oli lisäksi mukana Pääsalin perusparannustöiden suunnittelussa.

”Kyseessä oli sinänsä pieni laajennus, mutta silti varsin haastava suunnitella, lähtien ihan paloturvallisuudesta ja esimerkiksi räystäiden ja julkisivun yhteenpelaamisesta”, toteaa Tikka. Remontista ja rakentamisesta vastasi Lahden Tilakeskus.

Kaikki kuitenkin rullasi eteenpäin sangen mallikkaasti ja Tikka oli erityisen mielissään päästessään jälleen työskentelemään rakkaan rakennuksen kanssa. Hannu Tikka ja Kimmo Lintula osallistuivat 20 vuotta aikaisemmin Sibeliustalon arkkitehtikilpailuun työllään, jossa luontometafora oli keskeisellä sijalla.

”Sijainti Vesijärven rannalla oli iso osa kokonaisuutta ja sitten tietenkin se, että talo tehdään puusta, mikä oli julkisen rakentamisen puolella aikamoinen harvinaisuus vielä silloin.”

Metsä eka, metsä vika

Talon suunnittelun päällimmäisenä innoituksena olikin – kuinkas muuten – suomalainen metsä. Metsä on tarjonnut suomalaisille ”metsäläisille” aina ravinnon ja raaka-aineen, mutta siihen liittyy myös jotain enemmän: metsä ankkuroi ja kohottaa samanaikaisesti, ja rauhoittaa paatuneimmankin cityihmisen silkalla olemuksellaan.

Kolmas suunnittelun lähtökohta oli rakennuspaikan teollinen historia: vanhojen tiilirakennusten rosoisen mutkaton estetiikka. Näin oli kasassa paketti, jossa oli luonnonarvoja urbaanilla twistillä.

Sibeliustalo onnistui saamaan Suomen metsäteollisuuden tuen puolelleen ja talo nimettiin puurakentamisen lippulaivaksi. Valmistuessaan Sibeliustalo oli Suomen suurin julkinen puurakennus sataan vuoteen.

”Taustajoukot erityisesti metsäteollisuuden puolella olivat tehneet paljon työtä, jotta tällainen projekti voitiin toteuttaa”, Tikka kiittelee. ”Kun taloa tehtiin, tuli vahvasti sellainen tunne, että jotain erikoista on nyt syntymässä.”

Edelleen säväyttävä

Sibeliustalon lähes 90 000 m3:n rakennuskompleksi koostuu neljästä elementistä: saneeratusta puusepäntehtaasta, salirakennuksesta ja näitä yhdistävästä Metsähallista sekä lasikäytävällä yhdistetystä kongressisiivestä. Kaikissa uusissa osissa kantavana rakenteena on puu – joka säväyttää yhä edelleenkin

”Kyllä voi sanoa, että todella kauniisti on taloa pidetty. Se on erittäin hienossa kunnossa”, toteaa Tikka, joka myöntää piipahtavansa talossa useamman kerran vuodessa.

Lahden kaupungin omistamasta Sibeliustalosta on tullut ikoni, jossa vierailee vuosittain lähes 200 000 konsertti- ja kokousvierasta. Talo on tutkitusti Lahden tunnetuin matkailukohde, jonka valttikorttina on – ainutlaatuisen puuarkkitehtuurin lisäksi – Pääsalin legendaarinen akustiikka.

Tavallaan Sibeliustalosta tuli lähtölaukaus modernille, arkkitehtuurisesti kunnianhimoiselle puurakentamiselle, jota vaikkapa Oodi edustaa myös. Tikka kokee, että talo syntyi onnellisten tähtien alla ja arvostus on vain noussut vuosi vuodelta:

”Suunnittelussa ja rakentamisessa oli intohimoa, jonka uskon välittyvän. Saimme Kimmon kanssa suunnitella myös talon kiinto- ja irtokalusteet, joka on sekin harvinaista vastaavissa projekteissa.”

Projekti maaliin tyylillä

Sibeliustalon tekninen johtaja Jukka Kaunisto tuntee talon koko 20-vuotisen taipaleen hyvin, sillä hän on ”kuulunut kalustoon” alusta asti. Kaunisto katselee remonttia hyvillä mielin: lopputulos on erittäin onnistunut ja tekee kunniaa talon hengelle ja historialle.

”Sibeliustalon Pääsalin akustiikka on maailmankuulu, joten salin materiaalivalinnat täytyi ottaa erittäin tarkkaan huomioon. Tässä myös onnistuttiin”, toteaa Kaunisto.

Kesäksi kaavailtu remontti pääsikin alkamaan jo huhtikuussa, kun korona hiljensi talon. ”Konserttisalin lattia hiottiin hienoksi ja pääsaliin saatiin uudet tuolit, joissa on vähän enemmän muotoa”, arvioi Kaunisto.

”Lisäksi lava uusittiin ja sinne tehtiin varaus orkesterikorokkeelle.” Vuodenvaihteessa alkoi olla valmista, myös uuden sisäänkäynnin osalta. Nyt talo odottaa vain ihmisiä tutustumaan ja ihastumaan taloon uudestaan.

”Jahka koronasta päästään, kannattaa tulla käymään”, vinkkaa Kaunisto.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?