Projektiesittelyt (toimistorakennukset ja työympäristöt)

Luonteikas Kaupunkiympäristötalo

Helsingin kaupunki on toteuttanut Helsingin Kalasatamaan kaupunkiympäristön toimialan näyttävän rakennuksen. Hanke kokosi useista eri toimipisteistä saman katon alle ympäristöön, rakentamiseen ja asumiseen liittyviä palvelu- ja lupatoimintoja, esimerkiksi Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan ja kaavoituksen.

Erja Erra, Helsingin kaupungin projektinjohtaja on ollut mukana hankkeessa sen alusta alkaen.

”Käynnistimme 2012 kaupungin silloisten viiden teknisen alan viraston yhteisten toimitilojen tarpeiden kartoittamisen tarveselvitystä varten. Nähtiin, että sijoittumalla yhteisiin tiloihin olisi mahdollista kehittää toimialojen välistä yhteistyötä, palveluprosesseja sekä saada säästöjä tilaja käyttökustannuksissa parantamalla tilatehokkuutta ja nostamalla tilojen käyttöastetta. Yhteisessä toimitalossa voitaisiin tarjota kaupunkilaisille myös kaikki toimialojen palvelut yhdestä pisteestä.

”Lähdimme hankkeeseen kehittämisen kautta. Perehdyimme huolellisesti organisaation toimintaan silloisten tilojen käyttöastemittausten, toiminnan ja tarpeiden analysoinnin kautta, mistä rakensimme tilaohjelman uusille tiloille. Hankkeelle perustettiin mm. työryhmä, joka pohti kokonaisuutta asiakaspalvelun kehittämisen kannalta. Mietittiin, miten se tulisi järjestää ja minkälaiset tilat sitä tukisivat. Asiakaspalvelun ja koko toiminnan digitalisaation kehittyminen oli keskeistä ja myös se edellytti uutta näkemystä toimitiloista.”

”Tarveselvitys- ja hankesuunnittelutyö sisälsi myös työympäristökonseptin rakentamisen ja tilahankinnan vaihtoehtojen selvittämisen. Kaupunkiympäristön organisaatiossa on hyvin erilaisia tehtäviä ja vaatimuksia suhteessa tiloihin ja toimintatapoihin. Tunnistimme nopeasti, ettei kyseeseen tullut tavallinen toimitalo, vaan toimialalle tarvittiin sen omille tarpeille mietitty rakennus. Organisaation tehokkuuden ja toiminnan sujuvuuden näkökulmasta monipaikkaisuus muodostui lähtökohdaksi koko hankkeelle.”

Hankkeen toiminnan kehittämisen vaihetta vetänyt ja fasilitoinut Helsingin kaupungin Työympäristökehittämisen ohjelmapäällikkö Päivi Majuri avaa hankkeen vaikutusta henkilöstölle: ”Tästä hankkeesta teki omanlaisensa kaupunkiorganisaation palvelutehtävä, ja kokonaisen toimialan tuominen samoihin tiloihin eri sijainneista. Helsingin kaupungin organisaation muutos 2017 ja tämä työympäristön muutos tukivat toisiaan, vaikka loivat haasteita operatiivisen työn rinnalla. Digitaalisten työkalujen käyttöönotto oli iso muutos, joka on avoimen tiedon mahdollistaja ja edellytys. Koronakriisi vauhditti hankettamme, ja hyvin valmistellusti otimme välineet ja etätyön johtamisen nopeasti käyttöön.”

”Pitkässä hankkeessa focuksen pitäminen lähtökohdissa ja tavoitteissa on tärkeää. Matkan varrella monipaikkaisuus, työn ja tilojen muutos on haastettu moneen kertaan. Panostimme monipaikkaisen työn johtamiseen, esihenkilöiden keskusteluun henkilöstön kanssa, ja tuimme muutosta muutosagenteilla. Arjessa olennaisten asioiden ja yksityiskohtien huomioiminen uusissa työtiloissa, hyvin erilaisissa työtehtävissä ja yksiköissä, on hankkeen onnistumiselle tärkeää. Pyrimme panostamaan hankkeesta ja sen kaikista ulottuvuuksista viestimiseen ja tiiviiseen vuorovaikutukseen käyttäjien kanssa. Mitä lähemmäksi valmistuminen tuli, ja henkilöstö pääsi tutustumaan tiloihin, muuttui keskustelu neutraaliksi ja positiiviseksi.”

Päivi Majuri on tyytyväinen lopputulokseen: ”Valmis rakennus on kokonaisuus ja tilat, joita on alun perin lähdetty suunnittelemaan. Teimme koko hankkeen ajan tiivistä yhteistyötä rakennusprojektin ja tilasuunnittelussa vastaavien arkkitehtien kanssa. Monipaikkaisuus ja yhteiskäyttöisyys toteutuu monesta suunnasta: rakennus mahdollistaa yhdessä tekemisen ja tukitoiminnot ovat saatavilla helposti. Rakennus tukee hyvin kotipesä ajattelua, ja kotipesät ovat riittävän isoja. Tiloissa voi tehdä kaikkialla hiljaista ja vuorovaikutustyötä, ja riittävä mitoitus mahdollistaa yli organisaatioiden menevää tekemistä. Myös jaettu rakennusmassa antaa mahdollisuuden tietoturvalliseen kumppaniyhteistyöhön.”

Erja Erra kokoaa työympäristökehittämisen vaikutusta rakennukseen ja sen arkkitehtuuriin: ”Monipaikkaisuus vaatii riittävät tilat toteutuakseen. Toisaalta laajat kerrokset mahdollistavat käyttö- ja muuntojoustavuuden sekä kalusteilla, että rakennuksen lohkomisen mahdollistavilla taloteknisillä ratkaisuilla. Kaikki työalueet on toteutettu asennuslattialla, mikä myös tukee tilojen helppoa muokattavuutta. ”

”Kaupunkiympäristötalolle haettiin oma henki ja ilme, tietty tunnistettavuus. Kaupunkikuvallisesti tiilirakennus oli paikkaan luonteva lähtökohta, ja lopputulos on hyvin luonteikas ja tunnistettava, arkkitehtuuriltaan ja detaljeissaan korkealaatuinen. Sisätiloissa on vaihtelevia tilasarjoja sekä vertikaali että horisontaalisuunnassa. Kerrosten väliset aukot vaihetelevilla paikoilla luovat kerrosten välisiä näkymiä ja jakavat kerroksen tilaa hahmotettaviksi lohkoiksi. Sisätilojen materiaalit, tiili ja puu, tietynlainen rouhea estetiikka antaa erittäin hyvän vastakohdan tiloissa tehtävälle modernille työlle.”

Hankkeen projektiarkkitehti, Lahdelma & Mahlamäen Teemu Seppälä liittyi hankkeeseen 2017: ”Ulkohahmon periaatteet oli käsitelty ja budjetoitu jo hankesuunnitelma vaiheessa. Tilaohjelma ja hankesuunnitelma olivat olleet iso prosessi jo ennen meitä. Kävimme myös paljon keskustelua kaavaluonnoksesta ja kaavamuutos tarkentui ja valmistui hankkeen aikana. Meillä oli työpajoja eri työntekijäryhmien kanssa, mitkä tarkensivat ja täsmensivät tarpeita hankkeen loppuun asti. Hanke on ollut iso ja muuttuva, ja kaikkia työympäristömuutoksen tarpeita on ollut vaikea ennakoida. Ajatus on, että kaupunkiympäristön toimiala pääsee nyt totuttelemaan uuteen työympäristöön ja parin vuoden päästä keräämme jälleen tietoa, mihin suuntaan tiloja on tarve muokata.”

”Työympäristö ja tilojen kalustettavuus on ollut hankkeen tärkeä ydin, ja se on peruste, miksi rakennus on tuollainen. Tontille on sovitettu monitilatoimiston mukainen optimaalinen työympäristö. Rakennuksen runkosyvyys, kerros korkeus, ylös nousevat ikkunat, jotka valaisevat pitkälle runkoon, näkymät ikkunoista – ovat kaikki tärkeitä kokonaisuuden elementtejä. Tekniset ratkaisut tehtiin tukemaan muuntojoustavuutta, ja kohde on mahdollisesti Suomen suurin asennuslattiakohde. Työpisteiden muuntelun ja sähköistämisen joustavuus oli tärkeää. Lämmitykselle ja valaistukselle on määritelty tietyt vyöhykkeet mahdollistamaan tilojen myöhempää jakamista. Rungon keskellä sijaitsevat vetäytymis- ja neuvottelutilat, jotka haluttiin toteuttaa rakennusaineisina.”

”Kortteli itsessään on jännä kokoelma osittain vanhaa ja osittain uutta rakentamista. L-muotoinen Kaupunkiympäristötalo avautuu korttelin sisällä olevalle aukiolle, ja kadulle näkyvät vain päädyt. Katutason julkiset tilat on haluttu merkata massiivisella tiilimuurauksella toteutetuilla isoilla kaarilla, jotka ovat samalla historiallinen viittaus talon toimintaan rakennusalalla. Julkisivun rakenteessa, muodossa ja materiaaleissa on viesti pysyvyydestä”, Seppälä kertoo.

”Halusimme pilkkoa kokonaisuuden osiin, ettei muodostu liian isoa yksittäistä rakennusmassaa. Rakennuksen kolme osaa on eroteltu hienovaraisin keinoin toisistaan; lohkoissa saumaustapa ja tietyt julkisivumateriaalit vaihtuvat kunkin osan mukaan. Neljännessä ja viidennessä kerroksessa rakennuksessa on myös rakennusmassaa jakavat yhteiskäyttöiset terassit. Terassit on teemoitettu kalustuksessa ja kasvillisuudessa tyky-, juhla- ja varjoterassiksi, ja ne toimivat myös lämpimänä aikana työtiloina paviljonkeineen. Rakennuksen hahmossa on saatu yhdistettyä massiivisuutta ja materiaalisuutta, joka sopii alueen teolliseen ympäristöön. Työympäristön vaatima valo teki rakennukseen isot ikkunapinnat, jolloin fasadista tuli aika jyhkeä muttei liian umpinainen.”

”Rakennuksessa on teräsbetonirakenne, ja se on suurelta osin elementtirakenteinen. Alimmat kerrokset ja vaativat kaaret toteutettiin paikalla valaen, ja betonirakenteet vuorattiin tiilellä. Kaaret kantavat kaikki kerrokset yläpuolella. Toteutus haastoi rakentajia ja suunnittelijoita, mutta tähän tarkoitukseen rakennuksesta haluttiin tehdä näytön paikka. Myös rakentaja ja urakoitsijat olivat tyytyväisiä ja ylpeitä työstään, kun kokonaisuus oli valmis. Yleisesti ottaen rakentamisen laatu on ollut hyvää. Rakentaja oli valmis tekemään isojakin mallitestauksia”, Seppälä toteaa.

”Sisätiloissa tilaajan johtoajatus oli, että kerrosta voi vaihtaa helposti sisäportaita pitkin. Sisäportaat sijoiteltiin kerrosmassaan vaihdellen, jolloin ne luovat yhteyksiä kerrosten välille, ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ajatusten vaihtoa erilaisten tiimien välillä. Koska aukot vaihtava paikkaa rakenteessa, eivät aukotukset, ja tilaajalle tärkeä hyvin toteutettu akustointi, päästä ääntä leviämään liiaksi.”

Kaupunkiympäristötalon sisätiloissa toistuvat sisäseiniin kääntynyt tiili, betoni, puu ja luonnolliset materiaalit ovat olleet sisustusarkkitehti Minja Hildénin luoman väri- ja materiaalimaailman lähtökohtana. ”Sisätilojen materiaalimaailma lähti talon hahmosta ja tiilen väristä, ja väriskaala muotoutui sen ympärille. Teemoitimme ympäristöä Helsingin eri miljöiden mukaan. Koska talo on niin iso, päädyimme toistamaan mustan, valkoisen ja keskiharmaan sävyjä kaikissa kerroksissa, ja niiden lisäksi vähän murrettuja sävyjä, jotka tuovat tiloihin vaihtelua. Sisääntulokerroksen aulat ja yleisölle avoin toinen kerros jätettiin neutraalimmiksi kuin työkerrokset.”

”Puu, akustoiva ja värjätty puukuitulevy ovat perusmateriaalit kaikissa sisäpinnoissa. Yhteisaulojen kahvioissa ja eväskeittiöissä käytimme puuta ja klinkkeriä. Työtiloja hallitsee lattian palamatto, joka soveltuu hyvin asennuslattian joustavaan käyttöön. Tilaajalla oli toiveena, ettei tiloista tulisi siloista pääkonttorirakennusta, vaan ilme olisi rouheampi, ja talotekniikka jätettiin työtiloissa näkyviin asentaen vaimennusta putkistojen yläpuolelle. Käytetty keskiharmaa sävytettiin tiilen sävyyn, ja säteilypaneelit tuotiin tiloihin valkoisina. Niitä on sijoiteltu jäähdytys- ja lämmitystarpeen mukaan vaihdellen, ja ne tuovat tiloihin riittävästi vaaleaa pintaa. Valaistus on aika neutraali jonovalaistus paneelien väleissä. Ajatus on ollut, että valaistusta mehustetaan vielä riippu- ja työpistevalaisimilla”, Hildén kertoo.

”Tilat on kalustettu käytännössä kokonaan uusiksi suosien eurooppalaisia ja pohjoismaisia kalusteita. Lopullinen ilme tiloihin saadaan vasta, kun viherkalustaminen ja Kaupungin Taidemuseon kokoelmien taide tulee tiloihin. Myös etätyömääräys on hidastanut työpistealueiden viimeistelyä.”

Teksti: Mari Jauhiainen
Kuvat: Kuvatoimisto Kuvio Oy

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?