Runko ja rakennustuotteet (julkisivutuotteet)

Luonnonkivi

Julkisivumateriaali, joka kestää kauniina ja huoltovapaana seuraaville sukupolville

Luonnonkivestä tehty paanurakenne on ekologinen, esteettinen ja kustannustehokas vaihtoehto erityisesti puurunkoisten rakennusten julkisivuihin. Vuosisatoja käytössä ollutta menetelmää on kehitetty modernin julkisivuarkkitehtuurin tarpeisiin ja Suomen oloihin sopivaksi.

”Kivipaanutyyppinen rakenne on kuin panssari talon ulkokuoressa”, kuvailee Liuskemestarit Oy:n myyntijohtaja Arttu Jokinen. ”Vastaavalla tyylillä on tehty vesikattoja keskieurooppalaisiin linnoihin vuosisatojen ajan.” Kotimaisista, tunnetuimmista arvorakennuksista Jokinen mainitsee Suomen Kansallismuseon ja Aleksi 13 -tavaratalon Helsingissä, joiden kivipaanukatot ovat kestäneet sukupolvelta toiselle. ”Laadukas ja oikein valittu liuskekivi on todella kestävä, kivi säilyy rapautumatta helposti jopa 100–200 vuotta”, kertoo Jokinen.

”Olemme tutkineet eri järjestelmiä, mitä maailmalla on tehty ja mikä rakenne kestää Suomen olosuhteissa”, Jokinen kertoo. ”Lanseerasimme Leafstones® (lehtikivi) -järjestelmän, joka sopii tänne.”

”Vastaavanlaisia julkisivujärjestelmiä on ollut laajasti käytössä Ruotsissa ja Tanskassa, mistä moderni luonnonkivestä tehty paanurakenne on lähtöisin”, kertoo Jokinen.

”Tanskassa esimerkiksi on toteutettu kerrostaloja, jopa 10 000 neliömetrin kokoisia puutalokortteleita, luonnonkivestä tehdyillä julkisivuilla”, Jokinen sanoo ja täydentää, että paanurakenteinen järjestelmä sopii hyvin myös pientalojen julkisivuverhoiluun.

”Kivipaanu sopii puutalojen pinnoituksiin hyvin, koska se on palamaton ja siksi paloturvallinen materiaali ”, perustelee Jokinen. ”Uusi Leafstones®-järjestelmä sopii erityisen hyvin puurunkoisten rakennusten julkisivumateriaaliksi, sillä kivipinta ei vaurioidu, vaikka rakennus liikkuu, värähtelee tai painuu.”

Aidolla luonnonkivellä on pieni hiilijalanjälki

Luonnonkiven ekologisia ominaisuuksia ovat muun muassa pieni hiilijalanjälki ja se, että läpensä aito materiaali on lähes kokonaan huoltovapaa. ”Mikä muu materiaali pitää värinsä, kestää pakkasrasitusta ja on yhtä sitkeä?” pohtii Jokinen. ”Luonnonkiveä ei tarvitse maalata eikä kyllästää, ja sille riittää normaali pesu tai pelkkä sadevesi.”

Luonnonkivi poikkeaa teollisesti tuotetusta materiaalista siinä mielessä, että se ei ole massasta valmistettu eikä se sisällä kemikaaleja. ”Sekoittamalla eri ainesosia ei saa näin kestävää”, Jokinen toteaa. ”Paanut halotaan käsityönä ja kivi sahataan määrämittaan. Se on eri asia kuin, että kivi murskataan erikseen hiekaksi”, selittää Jokinen. ”Paanun taloudellisin koko on 250 x 400 mm, josta 50 mm jää piiloon eli näkyvä osuus on 200 x 400 mm”, Jokinen opastaa. ”Saatavilla on myös muita kokoja, joista suurin on 300 x 600 mm.”

Kiven paksuus Leafstones®-järjestelmässä on vain noin 8 mm. Uuden innovatiivisen järjestelmän ansiosta kiven kiinnittäminen on nopeaa ja kustannustehokasta, sillä asentaminen on mahdollista vuodenajasta riippumatta. ”Koska laastia ja liimoja ei tarvita, kiviverhouksen voi asentaa kesällä tai talvella.”

Luonnonkivestä tehty verhous kestää auringon aiheuttamat UV-säteet, sateet ja myrskyt. Rakenteet ja eristeet pysyvät turvassa kivipaanujen alla vuodesta toiseen. Leafstones-kivet kiinnitetään mekaanisesti, joten järjestelmästä saadaan hyvin tuulettuva: rakenne pitää lämmöneristeet kuivina ja estää homeiden kasvun. ”Kiviverhous kestää, sillä Leafstones-järjestelmään valituilla luonnonkivillä on luokitukseltaan pienin vedenimukyky ja paras pakkaskestävyys”, lupaa Jokinen.

Ekologisuuden puolesta puhuu sekin, että luonnonkivestä tehdylle paanurakenteelle on luvassa yli 100 vuoden käyttöikä. ”Käytöstä poistuneet kivet voidaan hyödyntää sellaisenaan, mikä tekee kierrätettävyydestä erittäin hyvän.”

Esteettisesti mielenkiintoinen julkisivumateriaali

Muunneltavissa oleva Leafstones®-järjestelmä sisältää visuaalisesti useita erilaisia vaihtoehtoja. Paanuverhouksen ladontaa on mahdollista suunnitella yksilöllisesti, ja halutessaan kivet voi kiinnitystekniikkaa hieman muuttamalla asentaa salmiakki- tai kalansuomukuvioon. Pääasiassa harmaiden värien skaala on vaaleasta harmaasta mustaan, lisäksi joukossa on useasta sävystä koostuva ruskea ”multicolor.”

”Luonnonkivellä täysin mustan sävyn saavuttaminen on haastavaa”, kertoo arkkitehti Jouni Lehtonen SIGGE Arkkitehdit Oy:ltä. ”Luonnonkivellä pääsee lähelle mustaa, karhea kivipinta tekee sävystä vielä tummemman”, Lehtonen sanoo. ”Luonnonkivisissä julkisivuissa rajaavana tekijänä on kivilaji. Paanumaisissa asennuksissa, joissa haetaan tummaa pintaa, on käsityönä lohkottu tumma ja luja liuskekivi luonnollinen valinta”, tarkentaa Lehtonen.

Talvisiin pakkasolosuhteisiin sopiva luonnonkivi on varma valinta sävyn kannalta. ”Liuskekivi kun on lohkottu käsityönä luonnonkivestä, tiedämme, että sävy tulee pysymään”, toteaa Lehtonen.

”Arvostan luonnonmateriaaleja, ja käytän niitä mielelläni kohteiden suunnittelussa. Jos ajatellaan aikaa ja ekologisuutta, kivi on hyvä materiaali. Siitäkin on kokemukseen perustuvaa näyttöä, että kaunis julkisivu on paremmin suojassa ilkivallalta. Kaunis rakennus jää useimmin töhrimättä”, Lehtonen arvioi.

Käytännön esimerkkinä paanurakenteen soveltuvuudesta julkisivuarkkitehtuuriin Lehtonen mainitsee Naantalin ydinkeskustaan toteutuneen asuinkerrostalokorttelin – As. Oy Naantalin Victorian, jonka julkisivujen verhoilussa käytettiin osittain luonnonkiveä. ”Tavoitteena oli esteettisesti mielenkiintoinen julkisivu, joten materiaalien oli syytä olla arvokkaampia ja kestävämpiä”, kertoo Lehtonen.

Historian havinaa ja vanhan kaupungin idylliä huokuvan asuinkorttelin suunnittelussa tavoitteena oli, että siinä yhdistyvät sekä moderni arkkitehtuuri että alueen historiaa kunnioittavat ratkaisut. Lehtonen kertoo, että muilta osin asuintalojen julkisivumateriaalina oleva rappaus määräytyi kaavasta, ja sen väritys vaihtelee korttelissa rakennuksittain. Ensimmäinen kerrokseen valittiin luonnonkivestä tehty verhoilu.

”Paanurakenne tuo modernimman ja mielenkiintoisemman ilmeen, ja luonnonkivi erottuu materiaalina muista.”

Lehtonen kertoo, että Naantalin kerrostalokorttelissa kivipaanut asennettiin väärinpäin, jotta lopputuloksesta saatiin särmikkäämpi. ”Teimme sellaisen valinnan, että suorempi puoli jäi näkyviin, koska se sopi mielestämme vaativaan kaupunkiympäristöön hyvin.”

Lisätietoja: liuskemestarit.fi

Teksti: Tanja Karpasto

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council of Interior Architects (ECIA) -järjestössä jo pitkään. Yhteistyö muiden eurooppalaisten sisustusarkkitehtijärjestöjen, saati suunnittelijoiden kanssa on vuosien varrella kuitenkin jäänyt kovin vähäiseksi

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa, omaa aikaa, vaivannäköäsi, sekä tunteja somen äärellä moodboardeja kasaten, suosittelemme lämpimästi kääntymään meidän ammattilaisten puoleen.

Valaistuksella on keskeinen rooli arkkitehtuurissa – se ei ainoastaan tuo tiloihin valoa, vaan se vaikuttaa tunnelmaan, käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Arkkitehdeille, suunnittelijoille ja rakennuttajille valaistus on yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla voidaan paitsi tehostaa tilojen toiminnallisuutta myös luoda visuaalisesti kiinnostavia, eläviä ympäristöjä. Valaistuksen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida sen koko elinkaari: valaisinten ja järjestelmien kestävyys, huollettavuus ja energiatehokkuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka ohjaavat suunnittelua.

Ammattikeittiösuunnittelun erikoissuunnittelija tarvitaan hankkeisiin, joihin sisältyy ammattikeittiö. Suomi poikkeaa muista maailman maista siinä, että täällä erikoissuunnitteluala on pitkälti laitetoimittajien varassa. Muualla laitetoimittajista riippumattomat asiantuntijat suunnittelevat ammattikeittiöt ja avustavat myös laitekilpailutuksissa. Kiinteistön puhtaanapito on yksi suurimmista kiinteistöjen ylläpitokustannuseristä. Siksi myös siivottavuus tulee huomioida kiinteistön suunnitteluvaiheessa.

Ikoninen punatiilitalo Kalasataman kynnyksellä on itäisen kantakaupungin maamerkki. Yli 120-vuotias talo on aikojen alussa palvellut teollisuuskiinteistönä, Lindström Oy:n pesulana. Kiinteistöä on sittemmin kunnostettu vaiheittain moderniksi toimistotilaksi sekä uudistettu talotekniikkaa. Kesällä 2024 toteutettu yleisten tilojen peruskorjaus toi asiakkaillemme lisää nykyaikaista ja viihtyisää työtilaa Kalasataman sydämeen.

Vihersisustuksessa näkyvät vintage- ja retrohenkiset kasvit sekä tekstuuriltaan ja värimaailmaltaan luonnonläheiset ruukut. Vihersisustajat ovat yhä useammin mukana sisustussuunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa.

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla tiloja rauhoittumiselle, virkistäytymiselle ja hyvinvoinnin edistämiselle. Tulevaisuuden kylpyhuoneet ovat kuitenkin paljon muutakin: ekologisia, kestäviä ja teknologisesti edistyneitä tiloja, joissa yhdistyvät käyttömukavuus, toiminnallisuus ja esteettisyys. Mitä siis ovat ne elementit, jotka määrittävät tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat?

Helsingin ytimen historiallisesti arvokas rakennuskokonaisuus palaa alkuperäisen kaltaiseen loistoonsa korkeatasoiseksi hotelliksi, kun NH Collection Helsinki Grand Hansa avasi ovensa vieraille 16. toukokuuta 2024. Hotellitoimintaa operoiva kansainvälinen Minor Hotels saa perinnökseen maineikkaan historian Suomen hotelli- ja palvelukulttuurin edelläkävijyyttä.

Digitalisaatio on tuonut arkkitehtuurialalle valtavan muutoksen, joka tarjoaa sekä haasteita että ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Uusien työkalujen ja teknologioiden kehittyessä voimme nyt suunnitella, mallintaa ja visualisoida kohteita tavalla, joka olisi ollut mahdotonta vain vuosikymmen sitten. Erityisesti 3D-mallinnus, tietomallinnus (BIM) ja virtuaalitodellisuus tarjoavat ammattilaisille työvälineitä, jotka parantavat suunnitteluprosessia ja lisäävät projektien tarkkuutta sekä yhteensopivuutta.

Lasirakenteet tuovat arkkitehtuuriin estetiikkaa ja erilaisia toiminnallisuuksia. Lisäksi rakenteiden on täytettävä rakennusmääräysten vaatimukset. Lasin ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, joten miten suunnitella juuri kohteen vaatimusten mukainen, näyttävä lasiratkaisu?