Projektiesittelyt (julkisrakennukset ja -tilat)
Sairaalalle uusi sydän
Kuopiossa tehdään visuaalista funktionaalisuutta potilaiden ehdoilla
Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) mahtiprojekti on hyvässä vauhdissa. Vuoden alussa valmistunut Pääsairaalan laajennusosa on ensimmäinen vaihe KYS Uusi Sydän 2025-rakennushanketta, joka
toteutetaan vuosina 2018–2025. Poliklinikka- ja vuodeosastotoiminta uudessa laajennusosassa alkoi vaiheittain helmikuun puolivälistä alkaen.
Kohdetiedot:
KYS Uusi Sydän 2025 vaihe 1
Rakennuttaja: Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
Arkkitehtisuunnittelu: Raami Arkkitehdit Oy, Arkkitehdit Kontukoski Oy, Rakennussuunnittelutoimisto Turunen & Räisänen Ky
Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
Päätoteuttaja: Rakennusliike Lapti Oy
11-KERROKSISEN UUDISRAKENNUKSEN toisessa
kerroksessa on sydäntoimenpideyksikkö ja vuodeosastot sijoittuvat
kerroksiin 3–9. Alimmissa kerroksissa on poliklinikkatiloja sekä huollon ja
logistiikan tiloja.
Valmistunut uudisrakennus on noin viidesosa KYS Uusi Sydän
-rakennushankkeesta. Rakentaminen jatkuu toisessa vaiheessa uudisrakennuksen
laajennuksella, jonka maanrakennustyöt ovat nyt käynnissä.
Projektin vastaava arkkitehtisuunnittelija Petri Kontukoski Arkkitehdit
Kontukoski Oy:stä kertoo, että seitsemänvuotisesta urakasta noin
12 000 uutta bruttoneliömetriä on nyt rakennettu ja 31 000 neliötä on
vielä luvassa. Tämän lisäksi kunnostetaan 21 000 neliötä olemassa olevaa
tilaa.
”Tässä ensimmäisessä vaiheessa noin yksi kolmasosa oli uudisrakentamista
ja kakkosvaiheessa uudisrakentamista on noin kaksi kolmasosaa.”
Isoin projekti – mutta tutut lainalaisuudet
Kontukoski on sairaaloiden suunnittelussa jo veteraani: arkkitehdin työpöydällä
on ollut tusinan eri uuden sairaalan piirustukset. KYS Uusi Sydän
-projekti on kuitenkin koko katraan isoin ponnistus niin euroilla kuin
neliöillä
mitattuna: arviolta 164 miljoonaa euroa maksava 64 000 neliön
kokonaisuus on valmistuessaan suurimpia sairaaloita Suomessa.
”Ennen tätä projektia omalle uralle on kyllä osunut sairaalaprojekteja
100–150 miljoonan euron hintaluokassa, mutta ei siitä yli”, Kontukoski
toteaa.
Hänen mukaansa sairaalaprojektien suunnittelu toimii pitkälti toiminnallisuuden
ja potilaiden viihtyvyyden ehdoilla: tarkoituksena on luoda
parantumista tukevia tiloja, joissa kaikki toiminta tapahtuu tehokkaasti ja
minimiviiveellä.
”Esimerkiksi etäisyydet eivät saa kasvaa liian isoiksi sairaalan sisällä,
koska potilaita pitää aina siirrellä jonkin verran osastolta toiselle.”
Sairaala ei ole pakohuone
Sairaaloiden helmasyntinä on usein se, että eksyminen on tehty, ellei
pakolliseksi niin ainakin sangen mahdolliseksi. Kontukoski huomauttaa, että silloin kun kuljetaan pitkiä umpinaisia käytäviä pitkin, orientoituvuus
kärsii meistä useimmilla.
”Olemme vastanneet tähän haasteeseen varmistamalla mahdollisimman
tehokkaasti, että käytävien solmukohdista näkee ulos ja pystyy hahmottamaan
oman sijaintinsa.”
KYS Uusi Sydän 2025 -hankkeessa painotettiin sisälogistiikan taitavaa
hallintaa jo kilpailutuksessa. Arkkitehdit näkivät paljon vaivaa suunnitellessaan
kokonaisuuden, jossa etäisyydet keskeisiin toimintoihin pysyvät
kohtuullisina.
”Se oli iso haaste toteuttaa”, Kontukoski myöntää.
Yksi muutos aiempaan on vuodeosastojen uusi moduulirakenne:
osastolla kahdeksan potilaspaikkaa muodostavat yhden moduulin ja jokaisen
moduulin lähellä sijaitsevat päivittäisessä hoidossa tarvittavat hoitotarvikkeet,
lääkkeet, nesteet ja tekstiilit. Tämä vähentää hoitajien tarvetta
liikkua paikasta toiseen, mikä aikaisemmin vei jopa viidesosan työajasta.
Kontukosken mukaan itse arkkitehtuurin osalta on tietenkin toivottavaa,
että rakennuksen ilme ja olemus on jollain tavalla kaunista. Tavoitteena
on sinänsä suoraviivainen sairaala-arkkitehtuuri, jolla löytyy silti
myös persoonallisuutta:
”Pyrimme tekemään omaleimaista julkista rakentamista”, Kontukoski
vahvistaa.
Kuva: Kuopion Yliopiston Sairaala
Purjeet nostettu!
Yksi luonnetta lisäävä tekijä on laajennusosan käyttämät ”purjeet”, eli
perforoidut
alumiinilevyt, joiden tehtävä on säädellä uudisrakennuksen
lämpökuormaa. Purjeiden ansiosta rakennus ei kuumene liikaa, mutta taitavan
sijoittelun johdosta ne eivät ole näköeste potilaille tai henkilökunnalle
talon sisällä.
”Sisälle ei näe, mutta ulos näkee”, summaa Kontukoski.
Henkilöstö on ollut tiiviisti mukana tilasuunnittelussa ja moniammatillisten
työryhmien ja potilasjärjestöjen edustajien näkemykset on huomioitu
mm. uusien vuodeosastojen toteutuksessa.
Sairaansijoista 70 prosenttia on yhden hengen huoneissa ja näissä
huoneissa myös potilaan omaisella on mahdollisuus yöpyä – tämä oli potilaiden
ja omaisten taholta noussut keskeinen toive. Toistaiseksi on toteutettu
139 sairaansijaa, kun lopullinen määrä tulee olemaan noin 400.
Värimaailmaltaan potilashuoneet on pyritty tekemään viihtyisiksi mm.
tammen sävyisillä ovi- ja lattiapinnoilla sekä hyvällä valaistuksella. Potilashuoneessa
on tv, pöytätaso sekä mukava nojatuoli. Myös ruokailuaulatilan
kalusteissa on tammen sävyä.
”Halusimme pienentää laitosmaisuutta tuomalla huoneisiin päivänvaloa
ja esimerkiksi puukuosiset muovimatot”, vahvistaa Kontukoski.
Tunnusta väriä
Sisustusarkkitehti Elina Salakari Arkkitehdit Kontukoski Oy:stä vastasi
mm. irtokalustus- ja sisävärisuunnittelusta laajennusosassa.
”Kullakin vuodeosastolla on eri väriteema, jota noudatetaan esimerkiksi
seinissä ja lattioissa: oranssi, keltainen, sininen ja vihreä.”
Irtokalusteiden suhteen noudatetaan perinteistä funktionaalista linjaa:
Salakari kertoo, että kalusteiden haluttiin olevan sekä hyvinvointia tukevia
että helposti puhtaana pidettäviä.
”Kohteessa on esimerkiksi paljon puupintaisia kalusteita.”
Pääsairaalan uudessa laajennusosassa potilaita piristää myös taide.
Esimerkiksi ruokailuaulan katseenvangitsijana toimii taiteilija Pentti Otsamon
hoitajatiskiin sijoitettu soutelua kuvaava teos, jossa esiintyy vuoroin
taivaalla lentäviä pääskysiä, vuoroin vedessä uivia kaloja. Otsamon taidetta
löytyy myös potilashuoneista: tutut kuopiolaiset maamerkit – kuten
Puijo, sataman laivoineen ja Vasikkasaaren tuulimylly – tuovat potilaille
varmasti kodinomaista tunnelmaa.
Korkein kruunu
Taidetta esitellään myös niille, jotka katselevat sairaalaa sen ulkopuolelta.
Uudisrakennuksen ylimmän kerroksen kruunaa – varsin kirjaimellisesti
– Samuli Naamangan betonille luoma Älyn humaani valo -taideteos.
Naamanka
on kansainvälisesti arvostettu muotoilija ja sisustusarkkitehti,
joka on kehittänyt mm. graafisen betonin tekniikan, jonka avulla betonielementteihin
on saatu painettua näyttäviä kuvioita.
Ӏlyn humaani valo tekee Рomalta osaltaan Рrakennuksesta arvokkaan
ja mieleenpainuvan”, toteaa Kontukoski. Ideana on, että julkisivuteos
myös vahvistaa KYSin identiteettiä kulttuurimyönteisenä organisaationa
ja laadukkaana hoitopaikkana.
”Naamangan teos artikuloi rakennuksen ylimmän osan näkyvästi”,
kiittelee Kontukoski.
Valo myös laajenee yhä: taideteos tulee reunustamaan koko Uusi
Sydän -laajennuksen ylintä kerrosta. Kokonaisuudessaan se näyttäytyy
vuonna 2021 rakennushankkeen toisen vaiheen edettyä harjakorkeuteen.
Työmaiden eliittiä
Arkkitehtuuristen ja taiteellisten meriittien lisäksi sairaalaprojekti on kunnostautunut
myös ihan raa’an rakentamisen parissa. KYS Uusi Sydän
2025 -työmaa palkittiin Rakennuslehden Vuoden Työmaa 2019 -kilpailussa
ykköspalkinnolla – eli pystillä, joka vain harvoin matkaa Kehä Kolmosen
ulkopuolelle. Allianssina toteutettavan hankkeen ensimmäisen
vaiheen päätoteuttaja on Rakennusliike Lapti Oy, jolle Vuoden Työmaa
-palkinto on ensimmäinen laatuaan.
Allianssin projektipäällikkö Reijo Lyytikäinen Lapti Oy:stä pitää saavutusta
merkittävänä yrityksen kannalta, mutta ennen kaikkea hän pitää
palkintoa myös allianssin yhteisenä saavutuksena.
”Olemme osoittaneet, että osaamme tehdä yhdessä työtä haastavissa
olosuhteissa, toisiamme kuunnellen ja tukien”, hän toteaa.
Työmaata arvioitaessa raatia miellyttikin hankkeessa juuri käyttäjien
ja tilaajien tyytyväisyys yhteistoiminnan ja tiedottamisen sujumiseen,
työmaan hyvä yhteishenki, työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden arvostus
ja kuuntelu – ja lisäksi halu oppia, erinomainen siisteys ja pölynhallinta
sekä hyvä työturvallisuus.
Kuva: Kuopion Yliopiston Sairaala
Kuva: Kuopion Yliopiston Sairaala
Kuva: Kuopion Yliopiston Sairaala
Koko ketju toimii!
Lyytikäisen mukaan allianssimalli haastaa projektin kaikki osapuolet
Lean-ajattelun mukaiseen jatkuvaan kehittymiseen. ”Yhteistoiminnassa
kaikki tekemisen elementit, kuten suunnittelu sekä talotekniset
ja rakennustekniset työt, ketjuuntuvat ja rytmittyvät fiksulla tavalla.”
Allianssin vaatimaa toimintatapaa harjoiteltiin työpajoissa jo ennen
hankkeen käynnistymistä. Avainasemassa hankkeen eteenpäin viemisessä
ovat olleet päivittäinen työskentely ryhmätyöskentelytilassa ja
aikatauluseinän käyttäminen.
Vaikeuskerrointa lisää tietenkin se seikka, että KYS Uusi Sydän
2025 -työmaa sijaitsee toimivan sairaalan sisäpihalla. Nyt valmistunut
11-kerroksinen rakennus on kolmelta sivulta kiinni nykyisissä rakennuksissa.
Sisäpihalle pääsee ajamaan yhdestä porttikongista, jonka
kautta kulkee niin työmaan tarvitsema liikenne kuin sairaalan oma liikenne.
”Työmaan ja sairaalan toimintojen yhteensovittamisessa on hyvä
tiedottaminen ja yhdessä sopiminen välttämätöntä.”
Minimitila, maksimitarve
Työmaalogistiikalle tämä on tuonut haasteita, koska varastointitilaa on
niukalti tarjolla: esimerkiksi sisäpihalla työmaan käytössä on ainoastaan reilun omakotitalon kokoinen alue. Tästä syystä pääosa rakennusmateriaaleista
(mm. betoniset seinäelementit) on nostettu toimivan sairaalarakennuksen
yli.
”Ahdas toimintaympäristö ja vilkas tavaraliikenne tuovat logistisia
haasteita, jotka vaativat eri funktioiden yhteensovittamista ja jatkuvaa tiedottamista”,
toteaa Lyytikäinen ja myöntää, että täysimääräinen rakentaminen
toimivan sairaalaympäristön sisällä ei projektina ole siitä helpoimmasta
päästä.
”Olemme kuitenkin pystyneet turvaamaan sairaalan toiminnan ja työmaan
toiminnan kaikissa tilanteissa.”
Palkinto lämmittää mieltä, mutta urakka jatkuu: nyt Kuopiossa louhitaan
tilaa uudelle rakennukselle, aina syksyyn asti. ”Perustuksia päästään
tekemään kuitenkin jo kesällä.”
Hyvällä tiellä
KYS Uusi Sydän 2025:n hankejohtaja Juhani Kouri on samaten tyytyväinen
projektin etenemiseen. Toukokuussa 2020 hankkeen johdosta vetäytyvä
Kouri katsoo, että esimerkiksi arkkitehtuurin ja esteettisyyden osalta
on saatu sitä mitä hankesuunnitelmiin aikoinaan linjattiin:
”Nämä ovat niitä laadukkaita hyvinvoinnin tiloja, joita lähdimme alun
perin hakemaankin”, Kouri toteaa ja lisää, että palaute asiakkailta – eli
potilailta – tukee tätä näkemystä hyvin vahvasti.
”Kuulemieni kommenttien perusteella potilaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä
uusiin tiloihin.”
Samaten talon oma, helmi- ja maaliskuussa laajennusosaan muuttanut
väki on viihtynyt uusissa tiloissa. ”Koronavirus tosin on mutkistanut
asioita siten, että täysimääräisesti kaikkea ei vielä voida tehdä.”
Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: KYS Uusi Sydän 2025 -allianssi
