Sisustussuunnittelu
Sisäpinnat ja tilaosat
Valaistus
Tukholman messut juhli hillitysti
messut | Stockholm Furniture & Light Fair
Kuva: Jonas Sveningsson
Tukholmassa juhlittiin pyöreitä vuosia, kun Stockholm Furniture & Light -messut täyttivät 70 vuotta. Juhlavuotta kunnioitettiin mm. kaivamalla esiin designklassikoita aina 50-luvulta lähtien. Messut oli myös värvännyt designkirjoittaja Dan Gordanin kuratoimaan näyttelyä, joka kävi skandinaavista designsaagaa ansiokkaasti läpi.
Kotikutoiset messut, jotka starttasivat vuonna 1950 pienimuotoisena tapahtumana ruotsalaisille huonekaluvalmistajille, ovat jo aikaa sitten vakiinnuttaneet asemansa Pohjolan designin juggernauttina. Nurkkakuntaisuudesta ei ole tietoakaan, kun design-intoilijat yli 100 maasta tekevät vuosittaisen pyhiinvaellusmatkan Tukholmaan.
Gordanin mukaan media ei innostunut Tukholman messuista ennen kuin 1980-luvulla – siihen asti pöhinä keskittyi oman toimialan sisäiseen supatukseen. Toisaalta aikoina ennen nettiä oli hyvin helpottavaa, että vuosittain oli jokin kiintopiste ja tapahtuma, jolloin voi tutustua kaikkiin alan trendeihin kerralla.
Tukholmassa ei tosin koskaan ole tapana jumittua tarkastelemaan pelkästään peräpeiliä. Messuilla otettiin rohkeasti etunojaa tulevaisuuteen esimerkiksi Redefining the office -näyttelyssä, jossa kysyttiin, miltä huomispäivän konttori voisi näyttää – vai onko sille ylipäätään tarvetta?
Kuva: Gustav Kaiser
Toimisto on last season?
Kysymys on vallan validi: jos toimisto on taskussa, tarvitseeko kukaan kotikonttoria kummoisempaa työtilaa? – Aihepiirin kimppuun kävi arkkitehtifirma Tengbom, jolla on kosolti kokemusta kunnianhimoisten toimistoympäristöjen tekemisestä.
Johtaja Linda Camara Tengbomilta toteaa, että ‘activity-based’ toimisto on nähty ratkaisuna työntekijöihin vaihteleviin työtunteihin ja arkirutiineihin, mutta avokonttori muistuttaa silti liikaa tehdasmiljöötä monen työntekijän mielessä.
”Haaste meille arkkitehdeille on rohkaista luovuutta ja yhteistyötä”, hän pohtii. ”Meidän tulee luoda tiloja, jotka pitävät työntekijät tyytyväisinä, ja tämä tuo lisäpainetta sisustusarkkitehtuurin laatuun.”
Camaran mukaan työnantajien on otettava kantaa näihin asioihin – tavalla tai toisella – koska parhaiden työntekijöiden houkuttelemiseen normiratkaisut eivät välttämättä enää riitä. ”Työympäristön on tarjottava elämyksiä, mikäli aikoo erottautua kisassa”, hän toteaa.
Kun kahleet katkeaa
Messuilla Tengbom lähestyi kiperää pähkinää kolmen osa-alueen kautta: paikan merkitys, teknologia ja kestävä kehitys.
Paikasta on kyse silloin, kun mietitään, mitä fyysisiä rajoituksia työnteko edelleen pitää sisällään. Teknologia on auttanut meitä syrjäyttämään noita rajoituksia digityökalujen ja -sovellusten avulla – ja esimerkiksi VR ja AI pitivät huolen siitä, että monet muutkin ”kahleet” karisevat pian lattialle. Sustainability-kulma taas muistuttaa, että meidän on otettava käyttöön vähähiilisiä materiaaleja ja prosesseja, jotta ihminen ja planeetta ovat kestävällä pohjalla.
Linda Camara uskoo, että kun kaikki data menee pilveen, se vapauttaa ihmiset toimimaan. ”Tällöin me voimme tehdä töitä mistä päin maailmaa tahansa. Voimme olla globaaleja ilman matkustamista”, hän huomauttaa.
Guest of Honour
Kuva: Jonas Lindström
Luovuuden lähteillä
Toinen 2020-luvun toimistotrendi on elämyksellisyys. Ei enää riitä, että työpaikka on funktionaalinen, sen pitää olla myös siinä määrin merkityksellinen ja lisäarvoa tuova, että sinne kannattaa aamulla vääntäytyä.
”Me menemme toimistolle tapaamaan ihmisiä ja jotta voimme tehdä jotain luovaa yhdessä”, Camara kiteyttää, ja muistuttaa ihmisten tarpeiden – myös työhön liittyvien – olevan ikivanhoja: me yksinkertaisesti tarvitsemme inhimillistä kanssakäymistä monella tavalla (ja tasolla).
”Arkkitehtejä ja suunnittelijoita tarvitaan – enemmän kuin koskaan – suunnittelemaan tiloja reaalimaailmaan, kun työ siirtyy enenevässä määrin virtuaaliseen maailmaan.”
Ja sitten on kestävä kehitys, joka on Camaran mukaan ”aina tapetilla”. ”Ilmastoon ja hyvinvointiin liittyvät asiat ovat isoja kysymyksiä, joita täytyy lähestyä eri puolilta”, hän uskoo.
”Meidän täytyy tehdä hyvinvointi-designia ja huonekaluvalmistajien täytyy kehittää kiertotalouteen pohjaavia liiketoimintamalleja”, hän toteaa.
Guest of Honour
Kuva: Jonas Lindström
Digihaaste on jo täällä
Samoja teemoja käsiteltiin myös kaksipäiväisessä WorkSpace Sweden -seminaarissa, joka toteutettiin messujen oheisohjelmana. Seminaarin moderaattorilla Tommie Caulla oli myös kolmen kohdan ohjelmansa, joiden varaan tulevaisuuden toimistot rakennetaan.
”Yritysten ja organisaatioiden kulmakivinä ovat ihmiset, ratkaisut ja tila”, hän summaa. Ihmisiin lukeutuvat niin työntekijät kuin johtokin (ja kulttuuri ylipäänsä); ratkaisuihin kuuluvat ne tavat, joilla teknologiaa käytetään työnteon avittamiseksi; tilankäyttö liittyy konttorin fyysisiin reunaehtoihin, mukana lukien neliöt, huonekalut ja valaistus.
Tommie Cau uskoo, että 2020-luku tulee haastamaan työnteon tavat ennennäkemättömällä tavalla. Digitaalinen vallankumous kasaa paljon paineita organisaatioiden niskaan näiden pyristellessä eroon vanhasta ja kohti uutta:
”Jotta yritys pysyy kilpailussa mukana, sen tulee karistaa byrokraattisuus ja olla monimuotoisempi – ja ennen kaikkea luoda ilmapiiri, joka rohkaisee yhteistyötä ja luovuutta.”
Tämän vuoden Guest of Honour oli lontoolainen designstudio Doshi Levien.
Kuva: Jonas Lindström
Leikki lyö leimansa
Tukholmassa on tapana nostaa joku design-ikoni ylitse muiden kunniavieraaksi – ja tämän vuoden ’Guest of Honour’ oli lontoolainen designstudio Doshi Levien. VIP-vieras sai samalla lyödä puumerkkinsä koko tapahtumaan toteuttamalla installaation Stockholmsmässanin sisäänkäyntiaulaan.
Doshi Levien sopii hyvin messujen ideologiaan, sillä kyseessä on luova designtoimija, joka yhdistelee vaivatta elementtejä kulttuurista, teknologiasta ja teollisesta muotoilusta suodattaen ne aina autenttisen käsityöläisyyden kautta. Nipa Doshin ja Jonathan Levienin pyörittämän studion tavaramerkkinä on älyllinen mutta samalla leikittelevä ote.
Dynaaminen duo Doshi ja Levien tapasi toisensa Lontoon Royal College of Art -opinahjossa ja kehitti oman tavan lähestyä designin suuria kysymyksiä. Doshi Levien hallitsee värin, materiaalin ja muodon, mutta pystyy aina myös välittämään ideoita ja tunnetta töidensä kautta. Oman kiehtovan signature-tyylin ansiosta studio on päässyt tekemään niin huonekaluja, valaistusratkaisua, keramiikkaa kuin jalkineitakin.
Nipa Doshi on todennut, että kun studio ottaa vastaan toimeksiannon – oli sitten kyseessä vaikkapa tekstiilin, lampun tai nojatuolin suunnittelutyö – idea viedään aina ”arkkitehtuurisen filtterin” läpi.
”Me haluamme luoda interiöörikomponentteja, joita arkkitehdit voivat käyttää määritelläkseen tilaa”, hän summaa.
Design Bar
Kuva: Jonas Lindström
Design Baarissa tavataan!
Toinen ”vakkari” Tukholmassa oli Design Bar, jonka suunnittelu annetaan perinteisesti osaaviin käsiin. Tämä vuosi ei ollut poikkeus, kun genrekameleontti Fredrik Paulsen pääsi toteuttamaan visiotaan.
Design Bar
Kuva: Jonas Lindström
Samaan tapaan kuin Helsingin Slush on piristysruiske marraskuuta vastaan, toi Paulsenin baari elämäniloa ja energiaa keskelle helmikuisen ankeaa Tukholmaa. Inspiraation huvipuistobaariin Paulsen repi niin Rivieralta, Vegasista kuin Coney Islandiltakin – sieltä missä nyt hauskaa yleensä pidetään.
”Tavoite oli luoda kohtaamispaikka, jossa ihmiset tuntevat itsensä tervetulleiksi ja inspiroituneeksi”, Paulsen itse määritti maalin – ja ”designheimon leikkikenttä” tuntui olevan napakymppi.
Design Bar
Kuva: Jonas Lindström
Eikä maistuvasta safkastakaan toki haittaa ollut. Keittiömestarit Marion Ringborg ja Linn Söderström tunnetaan kokeellisesta Garba-popup- ravintolastaan ja chef-kaksikon ruokatykitys oli hyvässä vedossa myös designbaarissa.
Kasvihuonetta unohtamatta
Tukholman messuilla on aina myös tulevaisuuden taimia kasvamassa. Vuonna 2003 lanseerattu, uusia tulokkaita esittelevä Greenhouse-osasto oli vahvassa vedossa tänäkin vuonna. Alueen konseptista vastasi kokeilunhalustaan tunnettu designpari Wang & Söderström.
Greenhouse
Kuva: Jonas Sveningson
Iittalankin kanssa yhteistyötä tehnyt arkkitehtiduo on flirttaillut digitalisuuden kanssa jo vuosia, ja sama linja näkyi heidän Greenhouse-visiossaan. Samanaikaisesti moderni ja futuristinen toteutus muistutti messuvieraita, että myös digitaalisuus voi olla hyvinkin konkreetista ja fyysistä.
Tukholmassa oli tarjolla myös kosolti alan guruja kertomassa tulevista trendeistä. Stockholm Design & Architecture Talks -seminaarin teemana oli mm. kestävä kehitys sosiaalisessa viitekehyksessä, bisnes & digitaalisuus ja tulevaisuuden toimisto. Puhujien joukossa kuultiin sellaisia tekijöitä kuin Vo Throng Nghia (perustaja, VTN Architects), Sevil Peach (perustaja, Studio SevilPeach) ja Kai-Uwe Bergmann (partneri, BIG).
Greenhouse alueen konseptista vastasi kokeilunhalustaan tunnettu designpari Wang & Söderström.
Kuva: Mishael Phillip
Greenhouse
Kuva: Gustav Kaiser
