Kalusteet ja varusteet
Runko ja rakennustuotteet (ulkoverhous)
Sisäpinnat ja tilaosat (puu, laminaatti)
Monipuolinen puu on miellyttävä materiaali sisärakentamiseen
Marjametsän päiväkodissa Viitasaarella puu näkyy ja tuntuu kaikkialla rakennuksessa. Kuva: Arkkitehtipalvelu Oy
Puumateriaalien suosio on kasvanut viime vuosina, ja puun käyttö on lisääntynyt sekä julkisivu- että sisärakentamisessa. Yksityisen puolen asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen perinne Suomessa on pitkä, mutta puuta käytetään enenevissä määrin myös julkisissa rakennuksissa. Puu on ekologinen, monipuolinen ja monin eri tavoin työstettävissä oleva materiaali, jolla pinnoista saadaan elävän näköisiä. Myös rustiikkisuus on nousussa.
Ihmisläheinen, lämmin materiaali
Arkkitehtipalvelun hallituksen puheenjohtaja ja arkkitehti Tero Wéman on havainnut puun nousseen tasavertaiseksi rakennusmateriaaliksi muiden materiaalien rinnalle viime vuosina. Puumateriaalit tarjoavat vaihtoehtoja vakiintuneille rakenneratkaisuille.
”Julkisen puolen rakentamisessa puun käyttäminen on selvästi lisääntynyt viimeisen 4–5 vuoden aikana. Suosion kasvuun ovat vaikuttaneet viihtyisyys, tutkittu tieto puun terveysvaikutuksista, ekologisen tietämyksen lisääntyminen ja kuntien ympäristöohjelmat, joissa tavoitellaan hiilineutraaliutta”, sanoo Wéman.
Useat tutkimukset osoittavat, että sopivalla pintakäsittelyllä puumateriaalit parantavat rakennuksen sisäilmastoa ja tasaavat sisäilman kosteutta. Sisustusratkaisuissa puu parantaa viihtyisyyttä ja luo tunnelmaa.
Lapunmäen koulussa vanha liikunta- ja juhlasali peruskorjattiin alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen ja tilan puinen interiööri muodostuu parkettilattiasta, puisesta näyttämöstä ja rimakatosta. Kuva: Arkkitehtipalvelut Oy
”Puuarkkitehtuuri on rakennuksen käyttäjille miellyttävä. Puu on materiaalina lämmin, ihmisläheinen ja mukava jalan tai käden alla, ja rakennus on akustisesti pehmeä ja lempeä”, Wéman kuvailee.
Puuta käytettäessä työstömahdollisuuksia on runsaasti. Arkkitehtuurissa on viitteitä ornamentiikan paluusta, mihin puumateriaalit sopivat hyvin. Palomääräykset rajoittavat puun käyttöä sisustusratkaisuissa, jolloin puumateriaaleja voidaan joutua käsittelemään palosuoja-aineilla.
”Suojaamisen takia saatetaan menettää osa puun hyvistä sisäilmavaikutuksista”, Wéman harmittelee.
Puun verhoamisen tai suojaamisen ohella rakennus voidaan sprinklata, mutta mikäli rakennuksessa on ilkivaltariskiä, Wéman kokee sen ongelmallisena.
”Turha sprinklerin laukeaminen voi aiheuttaa mittavia vahinkoja puurakenteille.”
Wéman on pyrkinyt vaikuttamaan, että rakentamismääräysten uusiutuessa puun käytön mahdollisuudet paranisivat entisestään.
”Olen toiveikas!”
Tuupalan alakoulu ja päiväkoti Kuhmossa, Elam-akustiikkarei’itetty sisustusvaneri. Kuva: Mikko Auerniitty
Yhteistyö auttaa onnistumaan
Julkisten tilojen sisustuslevyjä valmistavan Elam Oy:n paloturvallisuusvaatimukset täyttävät tuotteet on pinnoitettu aidolla puulla. Paloluokitus määritellään runkolevyn ja puupinnoitteen kokonaisuutena. Puuviiluna on käytettävissä lähes kaikki kaupalliset puulajit.
”Tavallinen puulevy ei useinkaan palomääräysten vuoksi ole mahdollinen vaihtoehto. Puupintaiset paloturvalliset mineraalipohjaiset levyt soveltuvat paremmin julkisten rakennusten verhoilutuotteeksi”, sanoo Elamin toimitusjohtaja Jussi Ala-Kauhaluoma.
Helsingin yliopiston Tiedekulma, Elam -puurimaelementti. Kuva: Elam Oy
Pinnoitettujen tuotteiden lisäksi sisärakentamisessa ovat suosittuja massiivipuusta kasatut rimaelementit. Puurimojen paloturvallisuutta voidaan parantaa tarvittaessa erillisellä palosuojalla.
Sisärakentamiseen sopivissa verhoilutuotteissa tammi ja koivu ovat suosittuja puulajeja. Saarni ja erilaiset ns. tekniset viilut ovat nousemassa näiden ikisuosikkien rinnalle.
”Asiakkaat ja suunnittelijat hakevat puupinnoilta lämpimyyttä ja elävyyttä. Puulajeja on valtavasti vaaleista tummiin ja erilaisilla syykuvioilla, joten vaihtoehtoja on lähes rajattomasti. Mäntyja koivutuotteet pyrimme valmistamaan kotimaisista raakaaineista, mutta tammen ja muiden jalopuiden osalta olemme luonnollisesti tuonnin varassa”, Ala-Kauhaluoma kertoo.
Puun ominaisuuksien tunteminen on tärkeää, kun puu valitaan pintamateriaaliksi. Esimerkiksi täysin oksatonta puupintaa voidaan valmistaa, mutta kustannustaso nousee korkeaksi. Myös raaka-ainedimensioiden tuntemus on oleellista, jotta esimerkiksi puurimojen dimensiot voidaan valita raaka-aineen kannalta järkevästi. Ala-Kauhaluoma korostaa yhteistyön merkitystä puurakentamisen onnistumisessa.
”Valmistajalta saa tarvittaessa lisätietoja raaka-aineen ominaisuuksista ja dimensioista. Paras lopputulos saavutetaan, kun tilaaja, suunnittelija, urakoitsija ja tavarantoimittaja toimivat yhteistyössä, sillä puuta voidaan työstää monin tavoin ja erilaisilla laatuvaatimuksilla”, kertoo Ala-Kauhaluoma.
Syykuviot tekevät pinnasta elävän
Hollolan Viilu ja Laminaatti Oy:n arkkitehtituki Marko Taskilan toimenkuvaan kuuluu puumateriaaleihin liittyvien koulutusten järjestäminen ja arkkitehtien tukeminen suunnittelutyössä.
”Sujuva viestintä on keskeistä suunnittelun ja toteutuksen kannalta. Keskustelemme arkkitehtien kanssa vaihtoehdoista ja toimitamme heille suunnitelmien pohjalta projektikohtaisia mallipaloja”, Taskila kertoo.
CWP Coloured Wood Products, Scandic Helsinki Aviacongress. Tilojen suunnittelu Sisustusarkkitehdit Fyra ja käytetty viilu on CWP tekninen viilu. Kuva: Sampsa Pärnänen
Viilujen suunnittelua ja käyttöä käsitteleviä koulutuksia järjestetään sekä HVLOY:n tehtaalla, että arkkitehtitoimistoissa.
”Kerromme viilun mahdollisuuksista ja käymme läpi käyttämämme vakioviilutyylit. Vakiotyylien tunteminen auttaa, jotta suunnittelija ja tavarantoimittaja voivat keskustella samoilla käsitteillä”, sanoo Taskila.
Vakiotyylit kattavat erilaiset viilun syykuvioinnit rauhallisesta elävään, ja niitä voi käyttää joko sellaisenaan tai räätälöidyn ratkaisun pohjana. Arkkitehti voi myös määritellä vapaasti viilun puulajin, laadun ja visuaaliset ominaisuudet.
”Samastakin puulajista voi toteuttaa valtavan määrän erilaisia pintoja, mutta suunnitteluprosessi voi muuttua raskaaksi. Tällöin vakiotyylit ovat avuksi”, Taskila sanoo.
Varsinkin nuoremmat suunnittelijasukupolvet suosivat viilun kaltaisia aitoja, luonnonläheisiä materiaaleja. Tammen, koivun ja saarnin lisäksi jalava ja pähkinäpuu ovat nousussa.
”Kymmenen vuotta sitten viilupinnalta haettiin puhtautta ja tasaisuutta, mutta nykypäivänä halutaan, että pinta näyttää puulta. Rikkonaisempi syykuviointi ja oksaisuus tekevät pinnasta elävämmän”, Taskila kuvailee.
Kotimaisen viilun valmistuksessa yhdistyvät käsityöläisyys ja teollinen tuotanto. Laminaatit ovat viiluja yksinkertaisempia teollisia tuotteita, joiden valinnassa ympäristöystävällisyys ja päästöluokitukset ovat nousseet tärkeiksi.
Kuva: Sampsa Pärnänen
”Kaikki valmistajat eivät seuraa ympäristönormeja yhtä tarkasti, joten arkkitehdin täytyy selvittää tuottajan toimintatavat, mikäli toiveissa on ympäristöystävällinen laminaatti”, Taskila sanoo.
Puutuotteiden suosio kasvussa
Jalopuiden ja puupohjaisten levytuotteiden maahantuontiin erikoistuneessa Novo Woodissa on myös huomattu kasvava kiinnostus puutuotteita kohtaan.
”Terveyshyötyjensä lisäksi puu on ekologinen, monikäyttöinen ja kestävä materiaali”, Novo Woodin toimitusjohtaja Jarkko Puska toteaa.
Jalopuuta lankkuna, josta voidaan työstää mm. huonekaluja. Kuva: Novo Woord Oy
Puurakennuksista aiheutuu vähemmän ilmasto- ja ympäristöhaittoja kuin muista materiaaleista, kun valmistajat noudattavat ympäristönormeja.
”Puupohjaisten materiaalien osalta päästötodistukset ja ympäristösertifikaatit ovat entistä tärkeämmässä roolissa”, sanoo Puska.
Puupohjaisissa levymateriaaleissa, kuten MDF-levyissä, on mahdollista yhdistää erilaisia ominaisuuksia, kuten vähäpäästöisyys, kosteudenkestävyys ja paloturvallisuus, käyttökohteen mukaan.
Monipuolisten ominaisuuksien vuoksi puumateriaalit sopivat rakennuksen sisäpintojen ohella myös muuhun sisustamiseen ja kalusteisiin.
”Puun suosio eri muodoissaan on kasvanut, ja trendi näyttää jatkuvan. Enää ei haeta virheetöntä pintaa, vaan puussa saa näkyä luonnollisuus ja puun yksilöllisyys”, sanoo Puska.
Sisustamisessa ja kalusteissa puuta yhdistellään nykyään muihin materiaaleihin, jolloin saadaan kiinnostavia, viehättäviä ja yksilölisiä huonekaluja.
Kuva: Resapuu
”Puulajeista tammi, koivu ja saarni pitävät pintansa suosiossa. Eurooppalaisen tammen ja saarnen suosio on nousussa amerikkalaisen rinnalle, myös kotimainen koivu on suosittua”, Puska kertoo.
Perinteisten käyttökohteiden ohella puun uusia käyttömahdollisuuksia tutkitaan paljon ja puukuidusta suunnitellaan uudenlaisia korvaavia tuotteita esimerkiksi muoville.
Teksti: Merja Maukonen
