Projektiesittelyt (julkisrakennukset ja -tilat)
Runko ja rakennustuotteet (metallituotteet)
Tyylikkäitä taloja tehdään metallimateriaaleista
Kuva: Aurubis Oy
Alumiini, teräs, kupari ja muut metallit ovat lujia, pitkäikäisiä ja vaikeitakin sääoloja kestäviä materiaaleja. Metalleilla saadaan lisäksi aikaan tyylikästä ja näyttävää arkkitehtuuria sekä uudenlaisia innovatiivisia yksityiskohtia. Eri metallit ovatkin nykyään suosittuja rakennusmateriaaleja, joilla on paljon käyttösovelluksia.
Kuparimateriaalit soveltuvat sekä uudis- että korjausrakentamiseen
”Kuparilla saadaan julkisivuihin ja kattoihin monenlaisia erikoispintoja”, muistuttaa kuparimateriaaleja toimittavan Aurubis Finland Oy:n myynti- ja projektipäällikkö Juha-Pekka Susi.
Esimerkiksi Helsingissä Siltasaarenkatu 12:ssa – Hakaniementorin varrella – on vuonna 1958 valmistunut liikerakennus, jossa on kuparikatto. Talossa tehtiin kattoremontti, jonka yhteydessä Museovirasto halusi säilyttää vihreäksi patinoituneen katon entisen ulkonäön mahdollisimman autenttisena.
”Entisen katon tilalle valittiin Aurubis Finlandin valmistamaa esipatinoitua vihreää kuparia yhteistyössä arkkitehdin kanssa”, Susi mainitsee.
Kuparipinnasta tehtiin useita malleja ennen vanhan katon purkamista.
”Toteutus osoittautui onnistuneeksi, sillä lopputulos muistuttaa luonnonpatinaa ja näyttää aivan alkuperäiseltä. Tällainen korjaustapa soveltuu historiallisille rakennuksille, mutta myös uudemmille”, Susi arvioi.
Vastaavaa korjaustyyliä on viime aikoina käytetty ulkomailla esimerkiksi Princetonin yliopiston rakennuksessa USA:ssa sekä Victoria & Albert -mausoleumissa Englannissa. Aurubis valmistaa kuparimateriaalit omalla tehtaallaan Porissa, myös ulkomaisia projekteja varten.
Koko kuparikatto voidaan kierrättää
Kuparilla on mahdollista toteuttaa erilaisia muitakin patinoitumisen sävyjä katto- tai julkisivupinnoissa.
”Tällä tavalla pintoihin saadaan elävyyttä. Kupari on muutenkin tyylikäs materiaali, joka sopii monenlaisiin projekteihin ja myös suojeltuihin rakennuksiin”, Susi toteaa.
”Kupari on pitkällä aikavälillä myös edullinen ratkaisu. Kuparimateriaalit eivät vaadi paljonkaan huoltoa ja ne ovat varsin pitkäikäisiä, kunhan asennuksessa käytetään ruostumattomia kiinnikkeitä. Kuparilla itsellään ei ole korroosioriskiä.”
Katon mahdollisen uusimisen yhteydessä koko kuparikatto voidaan kierrättää ja valaa uudelleen. Tällaista ekologista ratkaisua käytettiin muun muassa Siltasaarenkadun kattoremontissa.
”Myös uusissa kuparijulkisivuissa voidaan säädellä hapettumisen sävyä joko tummaksi tai vaaleaksi. Monimuotoiset toteutukset ovat mahdollisia”, Susi vakuuttaa.
Royal Academy of Music -konservatorion uusi vihreä kuparikatto rakennettiin keskelle Lontoon historiallista ympäristöä. Kuva: IAN RITCHIE ARCHITECTS LTD.
Kansainvälistä kuparirakentamista
Kupari ja muut metallimateriaalit olivat hiljattain näyttävästi esillä ensimmäisessä Suomessa järjestetyssä Plootu-tapahtumassa, joka pidettiin Helsingin Kaapelitehtaalla syyskuussa 2019.
Kansainvälinen seminaari- ja näyttelytapahtuma keskittyi erityisesti metalliarkkitehtuuriin ja metallijulkisivuihin. Ensimmäistä kertaa myönnetyn ’Vuoden metallijulkisivu’ -palkinnon sai Virkkunen & Co:n suunnittelema Kalasataman sähköasemarakennus.
Tapahtumassa esiteltiin muun muassa englantilaisen Ian Ritchie Architects Ltd. -toimiston suunnittelemia kuparirakenteita. Kokenut arkkitehti Ian Ritchie on suunnitellut useampiakin patinoidulla kuparilla toteutettuja näyttäviä hankkeita sekä Englantiin että muualle maailmaan.
”Kupari on ajaton ja jalo materiaali, joka kestää hyvin ja muuttuu kauniisti ajan mukana. Näin ollen se on ihanteellinen valinta julkisten rakennusten arkkitehtuuriin – erityisesti jos rakennukset sijaitsevat historiallisissa ympäristöissä”, Ritchie luonnehtii.
”Käytettävissä olevia pintavaihtoehtoja ja asennustapoja on paljon. Niinpä kupari on monipuolinen vaihtoehto, joka soveltuu hyvin myös tyyliltään nykyaikaiseen rakentamiseen.”
Ian Ritchie Architects Ltd. on käyttänyt kuparia muun muassa julkisivulevyinä, pehmeänä verkkotyyppisenä julkisivuna sekä joskus myös yhdistettynä muihin metallirakenteisiin.
Koska kupari on luonnostaan kaunis ja moneen käyttöön taipuva materiaali, sitä on Ritchien mukaan sovellettu maailmalla lähes kaikentyyppisissä rakennuksissa.
”Kupari sopii hyvin sekä sisä- että ulkoarkkitehtuuriin. Kupari usein valitaan materiaaliksi siksi, että kuparirakenteet ovat pitkäikäisiä ja kierrätettäviä eivätkä juuri vaadi huoltoa. – Toisaalta kupari on edelleen ykkösvaihtoehto johtimissa, joilla siirretään sähköä joko mantereiden välillä tai rakennusten sisäisissä sähköverkoissa”, Ritchie muistuttaa.
Hän onkin aikanaan suunnitellut myös sähköpylväitä Ranskan valtiolliselle EDF-sähköyhtiölle.
Vaativia erikoisprojekteja
Ritchien toimiston hiljattain Lontooseen suunnittelemien Royal Academy of Musicin uudisrakennusten vieressä on monella suunnalla ykkös- ja kakkostasoon luokiteltuja suojelurakennuksia, joten rakenteiden arkkitehtuurissa oli otettava tarkoin huomioon sen yhteensopivuus herkän ja historiallisen ympäristön kanssa. Rakennuslupien saamisen uskottiin olevan vaikeaa, varsinkin kun uudet esityshallin kattorakenteet tulisivat korkeusasemansa takia varsin näkyvälle paikalle.
Ritchie itse varttui aikuiseksi Brightonissa ja kertoo aina pitäneensä rannikkoseudun kuparikatoista, jotka meri-ilma oli patinoinut turkoosinvärisiksi. Konservatorion kattoon asennetut kuparimateriaalit antoivat rannikon kattojen tapaan uudisrakennukselle sen omaan ympäristöön soveltuvan ilmeen.
”Uudet kattorakenteet päällystettiin esipatinoidulla harmaansinertävällä kuparilla, joka sulautuu ympäristöönsä hyvin. Käytetty Nordic Blue Living 1 -kupari tuo rakennukselle juuri oikean sävyn, joka vielä jatkaa luonnollista kehitystään ajan myötä.”
”Projektissa oli omat haasteensa, mutta rakennuslupa meni läpi ensimmäisellä yrityksellä. Hanketta tukivat niin rakennusvalvonta- kuin museoviranomaisetkin”, Ritchie kertoo.
Paljon aikaisemmassa kuparihankkeessa vuonna 2002 Ian Ritchie Architects Ltd. -toimisto käytti kuparia aivan toisenlaisessa yhteydessä: Lontoon metron Jubilee-linjan uuden täydennysosan pyöreiden ilmanvaihtotornien julkisivuissa. Tornit rakennettiin Kaakkois-Lontooseen.
Tälle projektille myönnettiin Englannissa kupariarkkitehtuuripalkinto marraskuussa 2002. Palkinnon myöntäjät kiinnittivät myönteistä huomiota esimerkiksi kuparipaneeleilla toteutettuihin nauhoihin, jotka myötäilevät julkisivujen kaartuvia muotoja ja joissa jälkipatinoinnilla saatiin aikaan erilaisia väri- ja pintakuvioita. Palkintolautakunnan mukaan tämä oli osoitus innovatiivisesta ja uudenlaisesta kuparimateriaalin julkisivukäytöstä.
Julkisivu on toteutettu Purson NAPSU-järjestelmällä ja rakennuksen on suunnitellut tanskalainen arkkitehtitoimisto Sangberg. Kuva: THOMAS MOELVIG
Uutta arkkitehtuuria alumiinisäleiköillä
Muillakin metalleilla on saatu aikaan uudenlaisia julkisivuja, jotka ovat voittaneet palkintoja. Esimerkiksi Tanskan Aalborgin Østre Havnin alueelle rakennetun G2-pysäköintitalon alumiinisäleikköjulkisivu voitti kaupunginhallituksen arkkitehtuuripalkinnon, jota perusteltiin julkisivuratkaisujen keveydellä, graafisuudella ja innovatiivisuudella.
Pysäköintitalo rakennettiin vuosina 2016–2018. Erikoista siinä ovat muun muassa julkisivussa näkyvät valon heijastukset, jotka muuttuvat sen mukaan, mistä kulmasta ja miltä etäisyydeltä julkisivua katsotaan.
Julkisivun suunnitelleesta Sangbergin toimistosta kerrotaan, että pysäköintitalon julkisivu muodostuu erilaisista seinästä ulospäin työntyvistä alumiinisäleistä, jotka ovat helposti asennettavissa ja tarpeen tullen myös helposti vaihdettavissa. Sinänsä vankkarakenteiseen pysäköintitaloon haluttiin toteuttaa esteettinen julkisivu, joka kuitenkin sopii hyvin yhteen lähialueella sijaitsevien teollisuus- ja satamarakennusten kanssa.
Julkisivun säleikköjen kautta rakennuksen sisään pääsee luonnonvaloa. Kaikkiaan pysäköintitalossa on parkkiruutuja 590 autolle.
Yksilöllisyyttä rakentamiseen
Nykyään metallirakentamisessa halutaan paljolti käyttää aitoja materiaaleja.
”Alumiinin halutaan näyttävän alumiinilta eikä maalatulta pinnalta”, toteaa Purso Oy:n tuotekehityspäällikkö Maarit Mäntysaari. Purso oli mukana Sangbergin suunnitteleman Aalborgin G2-pysäköintitalon julkisivun toteutuksessa yhteistyössä Purson tanskalaisen jälleenmyyjän Nordisk Profil A/S:n kanssa.
”Toisaalta materiaalien ekologisuus ja kierrätettävyys ovat nousevia suuntauksia. Tällaisia ominaisuuksia hakevat sekä suunnittelijat että rakennuttajat.” Purso Oy:llä on jo pitkä kokemus kierrätetyn alumiinin käyttämisestä tuotannossa. Purso Greenline on Suomen ensimmäinen kierrätettävän alumiinin tuotelinja ja yksi ensimmäisiä koko maailmassa.
Monesti kokonaisia julkisivuja päällystetään alumiinisäleiköillä, niin uudisrakennuksissa kuin korjauskohteissakin.
”Metallimateriaalit soveltuvat myös moduulirakentamiseen. Silloin voidaan säästää aikaa, mutta saadaan kuitenkin toteutettua korkealaatuisia julkisivuja.”
”Toisaalta arkkitehdit haluavat usein suunnitella yksilöllisiä julkisivuja. Yksinkertaisia alumiinisäleitäkin voidaan latoa persoonallisella tavalla, jolloin julkisivuihin saadaan valojen ja varjojen leikkiä muuttuvassa valaistuksessa”, sanoo Mäntysaari.
Metallien ominaisuudet suunnittelun lähtökohdaksi
Metallirakentamisessa on otettava huomioon materiaalien ominaisuudet, jotka voivat johtaa esimerkiksi julkisivujen lämpölaajenemiseen.
”Alumiinin lämpölaajeneminen on toisenlaista kuin lasin tai betonin. Julkisivussa voidaan käyttää varioituja profiileja, joiden avulla arkkitehtuuriin saadaan monipuolisuutta ja uudenlaisia mahdollisuuksia”, Mäntysaari mainitsee.
”Käyttömahdollisuuksia lisää se, että alumiini on palamaton ja korroosionkestävä materiaali, joka ei turpoa eikä vaadi erityistä huoltoa. Ominaisuuksia voi vielä parantaa pintakäsittelyllä.”
”Usein arkkitehdin kannattaa jo alkuvaiheissa ottaa yhteyttä hankkeen toteuttajiin. Yhteistyöllä löytyy hyviä ratkaisuja”, Mäntysaari suosittaa.
Ympäristöystävällisiä metallirakenteita
Hydro Building Systemsin maajohtaja Jonas Björklöf uskoo ekologisuuden ja kierrätysajattelun valtaavan alaa metallirakentamisessa.
Eri toimialojen metallinkäyttäjät, kuten rakentajat ja ajoneuvoteollisuus, vaativat materiaaleiltaan entistä enemmän vastuullisuutta. Ekologisuutta tukevat uudet asetukset ja luokitusohjelmat. Myös valmistava teollisuus on alkanut kehittää aiempaa ’vihreämpiä’ tuotteita sekä uusia teknologioita, jotka ajan myötä muuttavat tuotteiden valmistustapoja ympäristöystävällisempään suuntaan.
”Esimerkiksi joulukuussa 2019 markkinoille tulee uusi julkisivujärjestelmissä käytettävä metalliseos, jossa on vähintään 75 prosenttia kierrätysmateriaalia. Tämä Circal-seos valmistetaan käytöstä poistuneista alumiinirakenteista, kuten ovista, ikkunoista ja metallijulkisivuista”, Björklöf kertoo.
”Toinen ympäristöystävällinen metallituote Reduxa on sertifioitu vähähiilinen alumiinisarja, jonka laskennallinen hiilijalanjälki on enintään neljä kiloa hiilidioksidia yhtä alumiinikiloa kohti.”
Ekologisuudella on kysyntää
Rakentamisessa on toki jo kiinnitetty huomiota ekologisuuteen energiansäästökysymyksissä ja rakenteiden tiivistämisessä.
”Itse tuotteiden ympäristöystävällisyys on kuitenkin Suomessa vielä uutta. Täälläkin ekologinen rakentaminen alkaa silti jo yleistyä.”
Björklöfin mukaan alumiinituotteet kannattaa kierrättää, koska niiden valmistamiseen on alun perin käytetty melko paljon energiaa. Hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa ja modernia teknologiaa olisi mahdollista tuottaa ekologisempaa ja puhtaampaa alumiinia kuin aikaisemmin.
”Kierrätysmateriaalista valmistettuja alumiinirakenteita on myyty Saksaan jo noin vuoden ajan. Sittemmin niiden käyttö on lisääntynyt myös Ruotsissa ja Norjassa.”
”Tällaisten aitojen kierrätystuotteiden kysyntä kasvaa. Niistä on myös hyötyä silloin, kun rakennukselle haetaan esimerkiksi LEEDtai BREEAM-ympäristösertifikaattia”, huomauttaa Björklöf.
Norjassa kierrätysalumiinista valmistettuja rakennustuotteita asennetaan parhaillaan rakenteilla olevaan Oslon eläkevakuutusyhtiön (Oslo Pensjonsforsikring) suureen toimistorakennukseen Økern-torilla. Rakennus valmistuu vuonna 2021.
”Rakennuksessa käytetään kierrätysalumiinia julkisivuissa, ovissa ja ikkunoissa”, Björklöf mainitsee.
Kuva: Ruukki
Saumat minimiin julkisivuissa
Ruukki Constructionin hankekehityspäällikkö Anssi Lehmonen sanoo metallirakentamisen Suomessa olevan varsin hyvällä tolalla.
”Esimerkiksi metallijulkisivujen kysyntä on viiden viime vuoden aikana kasvanut merkittävästi. Markkinoille on tullut uudenlaisia ratkaisuja ja uudenlaisia pintavaihtoehtoja.”
”Meidän metallijulkisivujemme myynti on lisääntynyt todella merkittävästi vuodesta 2015”, Lehmonen kertoo.
”Nykyisin suunnitellaan paljon isoja ja suoria pintoja. Saumojen määrä julkisivussa pyritään minimoimaan. Tämäntyyppisiä ratkaisuja tarvitaan muun muassa toimistorakennuksiin, joissa välipohjakorkeudet ovat lisääntyneiden iv-tarpeiden takia nykyään noin neljän metrin luokkaa.”
Lehmosen mukaan Suomessa suositaan muutoinkin melko minimalistista arkkitehtuuria.
”Trendejä ovat olleet esimerkiksi sileät, kuviorei’itetyt ja taustavalaistut pinnat. Erilaisilla rei’ityksillä saadaan julkisivuihin elävää pintaa, jota aikaisemmin oli haastavampaa ja hintavampaa toteuttaa vanhalla tekniikalla.”
Metalli ja kestävä kehitys sopivat asuinrakentamiseen
Vielä viitisen vuotta sitten oli epätavallista, että suomalaisen asuintalon julkisivussa käytettiin metallimateriaalia.
”Nyt esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaren alueella on nähty, että metallijulkisivut ovat toimivia asuinkerrostaloissakin. Julkisivuteollisuus on myös kehitellyt monenlaisia uusia pintavaihtoehtoja sekä erilaisia materiaaleja: pintamuotoiltuja ratkaisuja, ruostumatonta terästä erilaisilla hionnoilla, titaanisinkkiä sekä kupariin ja alumiiniin perustuvia toteutuksia”, Lehmonen luettelee.
Metallia on – puuta ja betonia helpommin – mahdollista työstää eri muotoihin, jolloin saadaan aikaan monimuotoisempia julkisivuja.
”Vuodenvaihteessa julkistamme uuden julkisivujärjestelmän. Se on suunniteltu erityisesti hankkeisiin, joissa vaaditaan suuria ja sileitä pintoja.”
Metallijulkisivut ovat myös kestäviä ja kierrätettäviä. Lehmonen tähdentää, että monille pinnoille annetaan jopa 50 vuoden takuu, joka vastaa usein rakennuksen suunnittelun elinkaarta.
”Ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys ovat nykyisin erittäin tärkeitä. Vuonna 2026 emoyhtiömme – teräksen valmistaja SSAB – toimittaa ensimmäisen erän täysin CO2-vapaata terästä uudesta koetehtaasta. Hybrid-nimellä kulkeva hanke on maailman mittakaavassa todella merkittävä”, toteaa Lehmonen.
”Teräs on 100-prosenttisesti kierrätettävää ja sitä kierrätetään enemmän kuin kaikkia muita kierrätettäviä materiaaleja yhteensä. Terästä voidaankin kierrättää loputtomasti, ilman että sen ominaisuudet tai suorituskyky heikkenisivät”, vakuuttaa Lehmonen.
Teksti: Ari Mononen
