Projektiesittelyt (toimistorakennukset ja työympäristöt)

Loikka täydentää trilogian Kalasatamassa

Lindström investin tuorein Business Park - talo vannoo visuaalisuuden ja toimivuuden nimeen - historiaa unohtamatta

Rantatien Loikka on uusin vahvistus Kalasataman yrityskattauksessa. Loikan rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa 2018, ja talo valmistui elokuussa 2019.

Rantatie Business Parkin toimitilatarjontaa laajentavassa – talo on saman sarjan kolmas –Loikassa on vuokrattavaa pinta-alaa noin 6 800 neliötä. Rantatie Business Parkin kolmikko on nyt Rantatie Original (2010), Kasvu (2017) ja Loikka (2019).

Loikassa on yhteensä seitsemän kerrosta, joista kuusi on varsinaista toimistotilaa. Loikassa erikoisuutena on se, että kolmesta talosta ainoana sillä on neuvottelutilat 7. kerroksessa, josta terassilta avautuu komeat näkymät yli Kalasataman kattojen.

Rakennuttaja Lindström Invest Oy:n toimitusjohtaja Jouni Puhakan käsityksen mukaan Rantatie on 20 000 neliöllään pääkaupunkiseudun suurin yhden (yksityisen) omistajan Business Park -kokonaisuus. Loikan on rakentanut Skanska

Loikan tilojen ja toimintojen suunnittelun lähtökohtana on asiakaslähtöinen muuntojoustavuus. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto Cederqvist & Jäntti.

Kaikuja sadan vuoden takaa
Pääsuunnittelija Tom Cederqvist toteaa, että Loikan muotokielessä voi nähdä sata vuotta sitten rakennetun, Kalasatamassa Lautatarhankatu 6:ssa sijaitsevan Lindström Talon aiheita.

"Rakennuksessa on vankka muotokieli vinoine pintoineen sekä isokokoiset ikkunat järjestelmällisessä ruudukossa. Isot ikkunat mahdollistavat myös laajat näkymät ympäristön kujille ja pienelle torille."

Punatiili ja kerroskorkeudet ovat koko korttelin yhdistävä tekijä, mutta Loikassa on valittu hieman rouheampi ja tummempi tiili kuin aikaisemmissa vaiheissa.

"Isojen ikkuna-aukkojen reunoissa on helmenharmaa metallipaneeli keventämässä ikkunaa ja antamassa ikkunoille ilmettä", kertoo rakennussuunnittelija Juhani Suikki Cederqvist & Jäntistä.

"Ikkunapuitteet on rytmitetty siten, että erityyppiset huonejaot ovat helposti tehtävissä."

Pyrkimys katseenkestävyyteen näkyy yksityiskohdissa: esimerkiksi ylimmässä kerroksessa sijaitsevat IV-konehuoneet on integroitu rakennuksen massaan ja konehuoneiden ritilät on visuaalisesti otettu osaksi ikkunajärjestelmää.

"Rakennuksen päädyssä on kolmionmuotoinen viiste, joka toimii Kasvun kolmioaiheen vastaparina. Viiste mahdollistaa myös laajemmat näkymät naapuriin tulevalle asuintalolle", kuvailee Suikki.

Käyttäjälle laaja sisustusvapaus
Loikan interiöörit on tehty neutraaleiksi, jotta tulevat käyttäjät voivat mahdollisimman hyvin toteuttaa omia sisustustarpeitaan. Jokaisessa toimistokerroksessa on tilaajan toivomuksen mukainen laadukas unisex-wc ikkunallisella etuhuoneella, joka on tarvittaessa jaettavissa lasiseinällä kahdeksi erilliseksi.

"Keskitetyillä wc-tiloilla saavutettiin maksimaalinen joustavuus ja huolellisella suunnittelulla ja materiaalivalinjoilla laadukas lopputulos klassisin sävyin ja materiaalein kuitenkin modernilla twistillä", Suikki toteaa.

Myös ylimmän kerroksen neuvottelukeskus kattoterasseineen ja viherkattoineen on esimerkki hyvästä keskusteluyhteydestä tilaajan ja suunnittelijan välillä.

"Neuvottelukeskus ideoitiin jo luonnosvaiheessa yhdessä tilaajan kanssa", Tom Cederqvist kertoo.

Cederqvistin mukaan rima oli korkealla niin kaupunkikuvan kuin käytettävyydenkin puolesta: "Laatutavoitteet asetti Lindström Invest ja he osallistuivat aktiivisesti niiden saavuttamiseen."

Oma identiteetti on tärkeä
Jouni Puhakka kertoo, että Rantatien kaikkien kolmen talon haluttiin olevan ulospäin erilaisia:

"Tällä tavalla rakensimme kehittyvän Kalasataman kaupunkikuvaa ja toteutimme paitsi omia niin myös kaupungin Kalasataman rakentamiselle asettamia tavoitteita", hän linjaa.

Kaikilla taloilla on julkisivussaan jotain "extraa", mikä huomataan ja jää mieleen: Originalissa on kaareva ikkuna, Kasvussa "lasinen purje" ja Loikassa "samppanjalasi".

"Sisällä taloissa on yhteiset arkkitehtoniset ja sisustukselliset teemat. Toiminnallisesti kaikki talot muodostavat yhden kokonaisuuden", Puhakka kertoo.

"Olemme arvostaneet arkkitehdin työtä ja antaneet varsin vapaat kädet arkkitehtisuunnittelulle", hän toteaa ja lisää, että tässä projektissa alkuperäiset arkkitehdin laatimat 3D-kuvat ja todellisuus myös vastaavat toisiaan – mikä ei aina ole mitenkään itsestäänselvyys.

Tom Cederqvist arvioi, että erityisesti tilaajan aktiivisuus ja yhteistyö hankkeessa oli merkityksellistä. "Tahto tehdä jotain hieman erilaista, mutta ajatonta, oli ohjenuorana alusta asti", hän toteaa.

Kestämään tehty
Loikan pääsisäänkäynti säilyy Originalissa, jossa sijaitsee talon hermokeskus eli aulapalvelut. Ravintolapalvelut toteutetaan 3/1 -periaatteella: yksi keittiöoperaattori pyörittää kolmea ravintolaa (Lepuuttaja, Lepuuttajan Deli ja Lilla Fendaren).

"Teknisesti tavoitteena oli tehdä talo, joka kestää sata vuotta. Kuvaan kuuluvat LEED Gold -sertifikaatti, aurinkosähkön käyttö, parhaat S1-luokan sisäilmaolosuhteet ja teknisesti edistyksellinen valaistuksen ohjaus", listaa Puhakka.

"Lisäksi olemme panostaneet vaikuttavaan arkkitehtuuriin, korkeatasoisiin materiaaleihin, yksilöllisiin sisustusratkaisuihin ja ylläpitokustannusten minimointiin."

Loikan valmistuttua elokuussa, naapuriin – myös Skanskan toimesta – rakentuva Kaupunkiympäristötalo on vielä kesken. Tukkutorinkujan rakentaminen on vaiheessa sekin, mutta korkeatasoiset katusuunnitelmat ovat valmiina.

"Loikka on hetken edellä aikaansa, niin kuin Original aikanaan", arvelee Puhakka.

"Koko Rantatie Business Parkin rakennuttamisessa on tähdätty pitkäjänteiseen omistamiseen sekä talojen ja palveluiden korkeatasoiseen ja aktiiviseen johtamiseen. Asiakkaidemme tyytyväisyys ja talojen vuokrausaste, ikä, kunto ja monet muut tekijät huomioiden, olemme hyvin tyytyväisiä projektikehitystyömme tulokseen."

Rakentaminen sujui myötätuulessa
Skanskan rakennuspäällikkö Martti Savolainen toteaa, että rakentajan näkökulmasta Loikka sisälsi kylläkin haasteita, mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä.

"Kohteessa huomiota herättää näyttävä, paikalla muurattu julkisivu. Siitä erikoinen julkisivu on kyseessä, että se on kerroksittain kannateltu – eli paino ei tule sokkeleille", hän kuvailee.

Savolainen paljastaa, että Kasvu-talosta saatiin myös hieman "vetoapua" projektiin.

"Kasvu-talon kellarin teon yhteydessä myös siihen yhteydessä olevan Loikan kellari oli tehty valmiiksi. Näin päästiin aloittamaan rakentaminen maan tasalta", Savolainen kertoo.

Reilun vuoden kestäneessä urakassa työntekijöitä oli työmaalla keskimäärin 30 henkeä päivittäin. "Lopussa tarvittiin väkeä enemmän ja porukkaa oli loppurutistuksessa sellainen 50–60 henkeä."

Poikkeuslupa tarvittiin
Myös Jouni Puhakan mukaan tavoitellut laatu-, aikataulu- ja investointitavoitteet saavutettiin ilman erityisiä haasteita tai yllätyksiä

"Voisin sanoa, että olemme onnistuneet myös uusien kumppanuuksien rakentamisessa."

Loikan rakentamista edelsi poikkeuslupaprosessi, jossa tontin rakennusoikeutta lisättiin, rakennuksen muotoa muutettiin ja korkeutta nostettiin viidestä kerroksesta seitsemään kerrokseen.

"Yhteistyö kaupunkisuunnittelun ja rakennusvalvonnan kanssa oli erityisen sujuvaa ja vuorovaikutteista. Tavoite tehokkaammasta rakentamisesta oli yhteinen eri osapuolten kesken", kiittelee Puhakka.

Kalasataman evoluutio kiihtyy
Takana on mielenkiintoinen vuosikymmen. Rantatie Original oli Kalasataman ensimmäinen uudisrakennus valmistuessaan 2010 – ja yksinäinen talo keskellä ei-mitään herätti monenlaisia ajatuksia. "Visiot alueen kehittymisestä olivat kuitenkin vahvat", toteaa Puhakka.

"Kalasataman kehitys on ollut valtavan nopeata ja monipuolista. Kehitys jatkuu vielä seuraavat 10–15 vuotta", Puhakka toteaa ja lisää, että on ollut erittäin kiinnostavaa seurata uuden kaupunginosan kehitystä ja nousua vetovoimaiseksi asumis- ja työpaikka-alueeksi.

"Rantatie Business Park on kokonaisuutena tärkeä ja vaikuttava osa Kalasataman aluetta."

Skanskan Martti Savolainen on samoilla linjoilla. "Uutena tulokkaana Loikka sopii Kalasatamaan hyvin ja tuo omalta osaltaan alueelle lisää työpaikkoja ja elämää."

Tom Cederqvist lisää, että jokaisella Lindström Investin kolmesta rakennuksesta on selkeä oma identiteetti kuten hyvässä kaupunkikorttelissa kuuluukin olla.

"Yhdessä ne muodostavat vaihtelevan ja mielenkiintoisen toimitilakokonaisuuden."

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Tom Cederqvist

Kuva: prointerior / Tom Appelroth