Rakentaminen (rakennussuunnittelu)
Runko ja rakennustuotteet (lasituotteet)
Sisäpinnat ja tilaosat (lasituotteet)
Lasista on moneksi nykyajan rakentamisessa
Lasimateriaalit tuovat uutta ilmettä arkkitehtuuriin ja rakentamiseen. Koska lasien tekniset ominaisuudet kehittyvät nopeasti, lasiratkaisujen käyttömahdollisuudet monipuolistuvat niin uudisrakentamisessa kuin korjauskohteissakin – sekä ulko- että sisätiloissa
Arkkitehti Tuomas Silvennoinen PES-Arkkitehdit Oy:stä uskoo, että lasimateriaalien käyttö arkkitehtuurissa ja rakentamisessa lisääntyy koko ajan.
"Esimerkiksi matkustajaterminaaleihin asennetaan nykyään aiempaa enemmän lasia tuotteiden kehittyessä. Ulkoseinälasien laatu paranee jatkuvasti, ja samalla lasimateriaalien hinnat putoavat", hän toteaa.
Viime aikoina Silvennoinen on suunnitellut muun muassa rakenteilla olevan Helsinki-Vantaan lentoaseman T2-terminaalin laajennuksen sekä Länsiterminaali 2:n rakennuksen Helsingin Jätkäsaaressa.
"Tilan viihtyisyyden ja energiatehokkuuden varmistamiseksi suunnittelijoiden on kiinnitettävä huomiota siihen, millä tavalla lasi päästää läpi valoa ja lämpösäteilyä", Silvennoinen korostaa.
"Tummat lasit ovat perinteisesti estäneet aurinkoenergian läpäisyä tehokkaammin kuin kirkkaat. Pilvenpiirtäjissä on käytetty peilipintaisia laseja. Nyt suunnittelijoiden tavoitteena ovat useimmiten mahdollisimman kirkkaat, rautaoksidivapaat lasit, jotka kehittynyt lasiteknologia on tehnyt mahdollisiksi."
"Myös lasin ääneneristävyys voi olla tärkeä ominaisuus, sekä sisäettä ulkokäyttöön tarkoitetuissa laseissa. Toki myös muun seinärakenteen tiiviys ja liitokset vaikuttavat ääneneristävyyteen", Silvennoinen huomauttaa.
Monesti lasirakentamishankkeisiin rekrytoidaan erillinen lasikonsultti, joka määrittää asennettavien lasien tekniset ominaisuudet yhteistyössä arkkitehdin kanssa.
Uudenlaisia laseja erityyppisiin tiloihin
"Lasiarkkitehtuuri monipuolistuu koko ajan. Samalla lasien koko kasvaa ja niihin tulee uudenlaisia ominaisuuksia", Suomen Tasolasiyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Jenni Heikkilä arvioi.
Yksi uusi trendi alalla ovat esimerkiksi niin sanotut älylasit.
"Laseissa voidaan käyttää erilaisia pinnoitteita tai kalvoja, joiden avulla lasi voi esimerkiksi tarvittaessa tummentua aurinkosuojauksen parantamiseksi. Tällainen lasi päästää auringonpaisteella läpi vähemmän lämpösäteilyä kuin muulloin."
"Suomessa älylaseja on asennettu vielä melko vähän, mutta sisätilojen lasituksissa käytetään yhä enemmän laseja, jotka saadaan läpinäkymättömiksi kytkintä painamalla – tällöin puhutaan elektrokromaattisista laseista. Tyypillisiä käyttökohteita ovat esimerkiksi toimistojen neuvotteluhuoneet sekä sairaalatilat", Heikkilä mainitsee.
Äskettäin esiteltiin uusi suomalainen lasialan innovaatio: lasilaminaatti, jota voidaan käyttää julkisivuissa kantavana rakenteena.
"Kyseessä on puolen metrin paksuinen monikerroslaminaattirakenne, josta valo pääsee osittain läpi. Laminaatin lujuus on samaa luokkaa kuin teräksen tai betonin."
Energiatehokkuutta ja käyttöturvallisuutta
Vanhojen arvotalojen ja muiden suojelukohteiden saneerauksissa on mahdollista käyttää tyhjiöeristyslaseja (vacuum insulating glazing), jotka Heikkilän mukaan ovat vielä melko tuntemattomia suurelle yleisölle.
"Mikäli saneerattaessa on käytettävä vanhoja karmirakenteita, tyhjiöeristyslasien avulla ikkunat voidaan saada lämpöä pitäviksi. Usein päästään Ug-arvoon, joka on alle 1 W/m2K (wattia neliömetrille lämpöastetta kohti)", Heikkilä toteaa.
"Tyhjiöeristyslasi on ohuempi kuin tavanomainen lasirakenne, noin 10 mm:n paksuinen. Ikkunassa on kaksi ohutta lasia, jotka ovat lähellä toisiaan ja joiden välissä on tyhjiö."
Uudempien talojen julkisivuissa on alettu käyttää lasisia aurinkokeräimiä, jotka ovat osin läpinäkyviä (BIPV = building-integrated photovoltaics). Ne tuottavat aurinkoenergiaa, ja samalla rakennuksen lasijulkisivu saadaan ulkonäöltään yhtenäiseksi.
"Lasirakentamisen parissa työskenteleville arkkitehdeille on viime aikoina kehitetty uusia apuvälineitä, kuten 3D-suunnittelu- ja havainnointiohjelmistoja. Niiden avulla voidaan esimerkiksi tarkastella lasijulkisivujen ulkonäköä eri kuvakulmista ja erilaisissa valaistusolosuhteissa", Heikkilä mainitsee.
Lasiarkkitehtuurin suunnitteluun vaikuttavat lisäksi uudet säädökset rakennusten käyttöturvallisuudesta. Vuoden 2018 alussa Suomessa voimaan tullut asetus muun muassa laajentaa turvalasien käyttövelvoitteita rakentamisessa.
Älylasit lisäävät käyttäjämukavuutta
Erikoislasien ja muiden arkkitehtonisten rakennusmateriaalien toimittajana tunnetun Vitrea Oy:n tuotepäällikkö Kari Miettinen kertoo erilaisten älylasien yleistyneen, koska tällaisten lasien hinnat ovat viime aikoina pudonneet merkittävästi.
Älylasit lisäävät käyttäjämukavuutta Erikoislasien ja muiden arkkitehtonisten rakennusmateriaalien toimittajana tunnetun Vitrea Oy:n tuotepäällikkö Kari Miettinen kertoo erilaisten älylasien yleistyneen, koska tällaisten lasien hinnat ovat viime aikoina pudonneet merkittävästi.
"Sähköisesti ohjattavia lasia voidaan valmistaa nykyisin myös värillisenä sekä paloluokitettuna. Uusia sovellusmahdollisuuksia on paljon", Miettinen sanoo.
Paloa osastoivien lasirakenteiden käyttökohteet monipuolistuvat
Paloluokitettujen lasien käyttö on yleistynyt merkittävästi myös suomalaisessa rakentamisessa. Rakenteeltaan edistyksellisimmät palosuojalasit ovat monikerroslaminaattilaseja, joissa on eristekerroksia karkaistujen lasipintojen välissä.
"Tällöin lasin ominaisuuksia voidaan muuttaa käyttäjälähtöisesti. Nyt ovat yleistymässä esimerkiksi pystykarmittomat palosuojalasit, jollaisia on asennettu muun muassa Länsimetron asemille ja Kalasataman Redin kauppakeskukseen."
"Helsingin Keskustakirjastoon on tulossa peräti 3 800 mm:n korkuisia palosuojalaseja. Niillä toteutetaan 15 metrin levyinen lasiseinä, jonka lasit on asennettu karmeihin vain ylä- ja alaosistaan. Silloin ei tarvitse käyttää raskaita pystykarmeja, joten laseilla saadaan aikaan yhtenäistä ja kevyttä lasiarkkitehtuuria", Miettinen perustelee.
"Aina ei tarvitse käyttää vain kirkasta lasityyppiä. Uudet palolasit voivat olla myös mattalaminoituja, etsattuja, digiprintattuja tai silkkipainettuja."
Yksi uusi palosuojalasin käyttösovellus on lasilattia, joka toimii kantavana ja palo-osastoivana rakenteena.
"Tällaisen rakenteen päällä voidaan kävellä myös tulipalotilanteessa. Lasilattiarakenteen paksuus on noin 90 mm."
"Myös kaarevien palosuojalasien käyttö on mahdollista. Ne eivät ole vielä kovin yleinen ratkaisu Suomessa, mutta niitä on asennettu jo joihinkin kohteisiin, muun muassa uuteen Nakkilan liikuntakeskukseen."
Toimistotilaa jaetaan lasisilla väliseinillä
Muunneltavia väliseiniä valmistavan HSL Group Oy:n tehtaanjohtaja Mika Pentikäinen toteaa lasiväliseinien olevan suosittuja muun muassa nykyaikaisissa toimistotiloissa.
"Lasimateriaalin käyttö kohteissa lisääntyy. Suunnittelijat haluavat läpinäkyvyyttä", Pentikäinen uskoo.
"Usein lasiseinissä käytetään liukuovia, koska ne säästävät tilaa kääntöoviin verrattuna. HSL:n valmistamat liukuovet ovat alumiinikehyksillä varustettuja lasilevyovia, joiden ääneneristysominaisuudet VTT on testannut."
"Monitilatoimistoissa käytettävät väliseinät voivat olla lasia. Entisaikaan toimistohuoneissa oli lasiseiniä käytävälle päin, mutta nyt lasia voidaan käyttää myös huoneiden välisissä seinissä", sanoo Pentikäinen.
Tyypillisesti väliseinillä voidaan erottaa tilaa myös neuvotteluhuoneiksi tai puhelutiloiksi.
Lasiseinä eristää ääntä tehokkaasti
Lasien tekniikka kehittyy koko ajan. Esimerkiksi sähköisesti himmennettävien lasien käyttö väliseinissä tuo tarvittaessa lisää yksityisyyttä.
"Tällaisilla laseilla, jotka saadaan läpinäkymättömiksi, voidaan korvata verhoja ja sälekaihtimia muun muassa neuvotteluhuoneissa. Tällaisia ratkaisuja suunnitellaan yleensä tiiviissä yhteistyössä tilaajan kanssa."
Kevyet lasiseinät ovat toimistoissa usein hyvä vaihtoehto myös siksi, että niitä voidaan tarvittaessa muuntaa tai siirrellä helpommin kuin tavallisia väliseiniä.
"Avotilatoimistojen ääneneristysratkaisut ovat usein haasteellisia, mutta erilaisten lasiseinien avulla saadaan aikaan toimivia ja hiljaisia tiloja, käyttötarkoituksen mukaan."
Esimerkiksi toimistoissa lasiseinät eristävät ääntä hyvin jo sinällään. Vielä parempaan ääneneristykseen päästään, jos väliseinissä käytetään laminoitua lasia tai eristyslasia.
Pentikäisen mukaan arkkitehdit ymmärtävät yleensä hyvin, millaista ääneneristystä esimerkiksi toimistoissa tarvitaan ja halutaan.
"Oikeanlaiset lasiseinät valitaan tilan vaatimusten perusteella. Laminoidulla lasilla päästään ääneneristysluokkaan RV40 ja lasisilla liukuovilla luokkaan RV37. Tämä tuo suunnittelijoille paljon mahdollisuuksia", Pentikäinen arvioi.
Erikoisratkaisuja lasijulkisivuihin
Suomessakin lasijulkisivut yleistyvät muun muassa toimisto- ja liikerakentamisessa. Tyypillisesti tällaisissa julkisivuissa tarvitaan lasin lisäksi myös muita materiaaleja ja rakenneosia: karmeja, tiivisteitä, saranoita ja liitospaloja.
"Toimimme läheisessä yhteistyössä arkkitehtien kanssa ja toimitamme lasijulkisivuihin kaikki materiaalit laseja lukuun ottamatta", kertoo Purso Oy:n tuotekehityspäällikkö Maarit Mäntysaari.
Pirkanmaalainen Purso Oy on järjestelmätoimittaja ja alumiinivalmistaja. Hiljattain yritys toimitti alumiinijärjestelmän Viron kansallismuseon julkisivuun, joka voitti arvostetun Grand Prix Afex -arkkitehtuuripalkinnon.
Pirkanmaalainen Purso Oy on järjestelmätoimittaja ja alumiinivalmistaja. Hiljattain yritys toimitti alumiinijärjestelmän Viron kansallismuseon julkisivuun, joka voitti arvostetun Grand Prix Afex -arkkitehtuuripalkinnon.
"Nykyisin uusiin rakennuksiin halutaan näyttäviä julkisivuja, jotka voivat olla vaikkapa alumiinisäleiköillä päällystettyjä. Tällaiset ratkaisut ovat tulleet Suomeen Keski-Euroopasta. Suomeen on toteutettu monia hyviä säleikkötyyppisiä julkisivuja."
Mäntysaaren mukaan Purson alumiiniprofiilijärjestelmällä saadaan aikaan erilaisia uusia muotoja vaikkapa julkisivuihin ja muihin lasiseiniin, usein arkkitehtien toiveiden mukaan. Heillä on visioita, joihin etsitään oikeanlaista käytännön toteutusta. Alumiinisäleisiin voidaan yhdistää esimerkiksi valaistusta.
"Hyvä lämmönpitävyys on tullut yhä keskeisemmäksi kysymykseksi julkisivujen ovi- ja ikkunaratkaisuissa. Olemmekin erikoistuneet pohjoisiin olosuhteisiin", Mäntysaari mainitsee.
"Lämmöneristystä ja U-arvoja julkisivuissa voidaan parantaa esimerkiksi Purson eco-järjestelmissä käytettävällä polyuretaaniblokilla, joka on alumiinirakenteiden välissä. Alumiini johtaa hyvin kylmyyttä, mutta erinomainen eriste estää kylmän pääsemisen sisätiloihin. Tällä tavoin päästään tehokkaasti eroon rakenteissa olevista kylmäsilloista", Mäntysaari kehuu eristysratkaisua.
Teksti: Ari Mononen
Kuvat: PES-arkkitehdit Oy / Kari Palsila
