Monipaikkaisuus on tullut jäädäkseen

Sisustusarkkitehdit ja muotoilijat ovat avainasemassa, kun työn tekemisen muutoksia pohditaan.

Koulutetuilla suunnittelijoilla on eväitä ja osaamista muutosprosessien
läpiviemisessä. Suunnittelijoita askarruttavat tulevaisuuden tarpeet ja
olemme jo nähneet kiinnostavia uusia ratkaisuja kotien työpisteiden ja toisaalta
työpaikkojen viihtyisyyden ratkaisuihin. Lisääntyneen halun yhdistää
etätöiden tekoa vapaa-ajan asunnolta osasi ennakoida helsinkiläinen
sisustusarkkitehti SIO Kreetta Airilakin, jolle myönsimme vuoden 2021
Bryggman-rahaston apurahan, 7500 €.

Airila tutkii monipaikkaisuutta ja
sen vaikutusta eritoten Lapin matkailulle. Hän teki töitä seitsemän viikkoa
perheineen Tunturi-Lapin neljässä kunnassa; Enontekiöllä, Kittilässä,
Kolarissa ja Muoniossa. Näissä sijaitsevat mm. hiihtokeskukset Levi,
Ylläs ja Pallas. Enontekiö on tunnettu mm. Käsivarren erämaa-alueella
sijaitsevasta Kilpisjärvestä.

Lapin matkailulle kuluneet Korona-vuodet ovat olleet suurten muutosten
aikaa. Kansainvälisiä matkailijoita ei juurikaan ole ollut kireiden rajoitusten
aikana, mutta onneksi kotimaiset matkailijat ovat paikanneet tätä
vajetta. Joukossa on ollut paljon ensimmäistä kertaa Lapissa vierailevia ja
myös pidemmän ajan alueella olevia etätyöläisiä.

Airila haastatteli projektinsa kenttäjakson aikana etätyöntekijöitä ja
teki myös kyselyn, johon hän sai reilun 250 vastausta. Kyselyn tulokset
ja omakohtaiset kokemukset erilaisista majoitusmahdollisuuksista kootaan
esitykseksi, joka palvelee niin suunnittelijaa kuin Lapin matkailupalveluiden
kehittämistä.

Tunturi-Lappiin on jo syntynyt etätyötiloja tarjoavia
yrityksiä, ja useat mökkien ja kiinteistöjen omistajat ovat tehneet tiloihin
muutoksia parempia etätyötiloja tarjotakseen. Kuitenkin tutkittavaa ja
parannettavaa aiheesta löytyy. Kyselyssä selvisi myös, millaisia palveluita
moni etätyöntekijä toivoo löytävänsä alueelta ja millaisia haasteita he ovat
kohdanneet.

Suomessa on yli 500 000 vapaa-ajan asuntoa ja on arvioitu, että
säännöllisesti vapaa-ajan asuntojen käyttäjiä on 2,4–2,9 miljoonaa.
Vapaa-ajan asunnot ovat muuttumassa kakkoskodeiksi ja niistä tehdään
lisääntyvissä määrin myös etätöitä.

Lapin uusissa kohteissa varustetaso
on korkea ja usein myös kaikki mukavuudet. Monet valitsevat kakkosasuinpaikkansa
nykyisin harrastukset edellä, esimerkiksi Lapissa hiihtokeskusten
ja -maastojen rinnalle on syntynyt maastopyöräilybuumi.

Korona aikana monien omilla mökeillä viettämät ajat ovat pidentyneet
ja kunnille onkin tullut paljon kyselyitä siitä, miten muuttaa kesäpaikka
ympärivuotiseksi. Monipaikkaisuudesta puhuttaessa myös mahdollisuus
kaksoiskuntalaisuuteen nousee esille.

Bryggman apuraha jaetaan vuorovuosittain SIOn alle 35-vuotiaalle
jäsenelle ja SAFAn nuorelle jäsenelle. Airila sanoo: ”Olen todella kiitollinen
tästä mahdollisuudesta perehtyä näin kiinnostavaan ja ajankohtaiseen
aiheeseen. Kiitän myös työnantajaani Workspacea mahdollisuudesta
tähän irtiottoon. Bryggman-apuraha ja yhteistyö Tunturi-Lapin neljän kunnan
kanssa mahdollistivat paneutumisen aiheeseen ja uusien ideoiden
yhteiskehittelyn”.

Teksti: Minna Borg

Jaa tämä artikkeli:

Suunnittelu

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Miltä hyvä päiväkoti tuntuu?

Puupäiväkotien käyttäjät kiittävät rauhallisuutta, sisäilmaa ja viihtyisyyttä.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.

Perinteiset materiaalit, uudet vaatimukset

Laatat, luonnonkivi ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, joiden käyttö perustuu paljon muuhunkin kuin estetiikkaan. Arkkitehdille ja suunnittelijalle ne ovat välineitä, joilla vaikutetaan rakennuksen käyttöikään, huollettavuuteen, sisäilmastoon ja käyttökokemukseen. Samalla materiaalivalintoja ohjaavat yhä vahvemmin vastuullisuus, elinkaariajattelu ja rakennusten muuttuvat käyttövaatimukset. Perinteiset materiaalit ovatkin löytäneet uuden roolin nykyarkkitehtuurissa, jossa pitkäikäisyys ja ajaton ilme nousevat hetkellisiä trendejä tärkeämmiksi.