Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Älylasit tuovat muunneltavuutta tilasuunnitteluun

Älylasien ja erilaisten älykalvoratkaisujen yleistyminen on yksi viime vuosien keskeisistä kehityssuunnista. Teknologiat, kuten sähköisesti säätyvät PDLC- ja elektrokromiset lasit, mahdollistavat lasipintojen läpinäkyvyyden muuttamisen reaaliaikaisesti. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia tilojen käyttöön erityisesti toimistoissa, hotelleissa ja terveydenhuollon ympäristöissä.

Käytännössä sama tila voi toimia avoimena työympäristönä, neuvottelutilana tai yksityisyyttä vaativana huoneena ilman fyysisiä muutoksia rakenteisiin. Esimerkiksi modernit toimistokohteet hyödyntävät älylasiseiniä, joiden avulla voidaan vähentää kiinteiden väliseinien tarvetta ja lisätä tilojen joustavuutta.

Samalla älylasit tukevat visuaalista yhtenäisyyttä. Kun tilanjako ei perustu massiivisiin rakenteisiin, luonnonvalo pääsee kulkemaan syvemmälle rakennukseen. Tämä parantaa tilakokemusta ja voi vähentää keinovalon tarvetta.

Energiatehokkuus ohjaa lasivalintoja

Rakennusten energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen näkyy suoraan lasiratkaisujen kehityksessä. Low-E-pinnoitteet, selektiiviset lasit ja aurinkosuojalasit ovat yleistyneet niin uudis- kuin korjausrakentamisessa.

Nämä ratkaisut perustuvat lasipinnan kykyyn säädellä lämpösäteilyä: talvella lämpö pidetään sisällä ja kesällä auringon lämpökuormaa rajoitetaan. Tällä on merkittävä vaikutus rakennuksen energiankulutukseen, erityisesti jäähdytyksen osalta.

Esimerkiksi suurissa toimistorakennuksissa ja julkisissa kohteissa, joissa on laajoja lasijulkisivuja, aurinkosuojalasien merkitys korostuu. Oikein valittu lasiratkaisu voi vähentää jäähdytystarvetta ilman, että luonnonvalon määrä kärsii liikaa.

Energiatehokkuus ei kuitenkaan ole pelkästään tekninen kysymys. Se vaikuttaa myös arkkitehtuuriin: julkisivujen suunnittelussa tasapainoillaan läpinäkyvyyden, näkymien ja energiatalouden välillä.

Kestävyys ja kiertotalous materiaalivalinnoissa

Kestävyysnäkökulma on noussut keskeiseksi osaksi lasituotteiden kehitystä. Kierrätetyn lasin käyttö, vähähiiliset valmistusprosessit ja tuotteiden pitkä käyttöikä ovat tekijöitä, joita huomioidaan yhä enemmän suunnittelussa.

Lasin etuna on sen periaatteellinen kierrätettävyys, mutta käytännössä haasteita syntyy esimerkiksi pinnoitteista, laminaateista ja yhdistelmärakenteista. Tämän vuoksi tuotevalinnoissa korostuu materiaalien elinkaaren ymmärtäminen: kuinka helposti lasi voidaan purkaa, kierrättää tai käyttää uudelleen.

Suunnittelijan näkökulmasta tämä tarkoittaa entistä tarkempaa perehtymistä tuotteiden koostumukseen ja valmistustapoihin. Samalla tilaajapuolella odotetaan läpinäkyvyyttä materiaalien alkuperästä ja ympäristövaikutuksista.

Erikoislasit vastaavat toiminnallisiin vaatimuksiin

Lasin rooli ei rajoitu visuaalisiin ja energiateknisiin ominaisuuksiin, vaan yhä useammin se toimii osana rakennuksen turvallisuus- ja toiminnallisuusratkaisuja. Erikoislasit, kuten palolasit, ääneneristyslasit ja säteilysuojalasit, ovat arkipäivää erityisesti julkisissa tiloissa.

Terveydenhuollon kohteissa lasilta vaaditaan usein samanaikaisesti läpinäkyvyyttä, hygieniaa ja säteilysuojausta. Toimistoympäristöissä korostuvat akustiset ominaisuudet: lasiseinien tulee estää äänen kulkeutumista ilman, että tilan avoimuus kärsii.

Paloturvallisuudessa lasi toimii osana rakenteellista suojausta. Palolasit voivat estää liekkien ja kuumuuden leviämistä tietyn ajan, mikä on keskeistä poistumisturvallisuuden kannalta.

Läpinäkyvyyden uudet muodot

Tutkimus- ja kehitystyössä tarkastellaan myös uusia läpikuultavia materiaaleja ja niin sanottuja metamateriaaleja, joiden optisia ominaisuuksia voidaan muokata poikkeuksellisilla tavoilla. Vaikka nämä ratkaisut ovat vielä pitkälti kehitysvaiheessa, ne viittaavat siihen, että läpinäkyvyyden käsite voi tulevaisuudessa laajentua merkittävästi.

Esimerkiksi valoa hajottavat tai suuntaavat materiaalit voivat mahdollistaa uudenlaisia valaistusratkaisuja ja tilakokemuksia. Tämä voi vaikuttaa sekä arkkitehtuuriin että sisustussuunnitteluun tavoilla, joita ei vielä täysin hyödynnetä.

Lasi osana sisustuksen toiminnallisuutta

Sisustuksessa lasi ei ole enää pelkkä visuaalinen elementti, vaan osa tilan toiminnallista infrastruktuuria. Sillä voidaan ohjata valoa, hallita näkymiä ja luoda tilallisia rajoja ilman raskaita rakenteita.

Erityisesti high-end-asumisessa ja hotellikohteissa lasin käyttö korostaa tilojen avoimuutta ja valon laatua. Samalla yksityisyysratkaisut, kuten himmennettävät lasipinnat, mahdollistavat tilojen mukautumisen käyttäjän tarpeisiin.

Toimistoympäristöissä lasi toimii usein keskeisenä välineenä yhdistää avoimuus ja akustinen hallinta. Tämä edellyttää tarkkaa suunnittelua, jossa huomioidaan sekä materiaalin tekniset ominaisuudet että tilan käyttötarkoitus.

Tuoteoppi korostuu suunnittelutyössä

Lasin monipuolistuminen asettaa uusia vaatimuksia tuoteosaamiselle. Suunnittelijan on ymmärrettävä eri lasityyppien ominaisuudet ja käyttökohteet, jotta valinnat tukevat sekä arkkitehtonisia että teknisiä tavoitteita.

Keskeisiä eroja syntyy esimerkiksi seuraavien vaihtoehtojen välillä:

  • Tavallinen float-lasi soveltuu peruskäyttöön, mutta ei täytä vaativia turvallisuus- tai energiatehokkuusvaatimuksia
  • Laminoitu lasi parantaa turvallisuutta ja estää sirpaloitumista
  • Pinnoitettu lasi vaikuttaa valon ja lämmön läpäisyyn
  • Älylasit ja -kalvot mahdollistavat muunneltavuuden ja yksityisyyden hallinnan

Oikea valinta riippuu käyttökohteesta: julkisivu, väliseinä, ovi tai erikoistila asettavat kukin omat vaatimuksensa. Lisäksi lasi yhdistyy usein muihin materiaaleihin, kuten metalliin ja puuhun, mikä tuo mukanaan liitos- ja yhteensopivuuskysymyksiä.

Kohti integroitua materiaalisuunnittelua

Lasin kehitys heijastaa laajempaa muutosta arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa: materiaalit eivät ole enää irrallisia valintoja, vaan osa integroitua kokonaisuutta, jossa tekniset, esteettiset ja ympäristölliset tekijät kietoutuvat yhteen.

Tulevaisuudessa lasi toimii yhä useammin rajapintana eri järjestelmien välillä – se voi säädellä valoa, lämpöä, näkyvyyttä ja jopa informaatiota. Tämä asettaa suunnittelulle uusia mahdollisuuksia, mutta myös vaatimuksia: materiaalien ymmärtäminen ei ole enää pelkkää pintavalintaa, vaan keskeinen osa rakennuksen toiminnallista ja kestävää kokonaisuutta.

Teksti: Petri Charpentier
Kuvat: Pexels

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Vuoden 2024 kalustesuunnittelija on Petra Lassenius

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden 2024 kalustesuunnittelijaksi kalustesuunnittelija, sisustusarkkitehti SIO Petra Lasseniuksen. Petra Lassenius (s.1969) on valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta sisustusarkkitehdiksi ja

Habitare 2023

Laadukas printtilehti kutsuu tutustumaan digitaaliseen mediaan Toimialakohtaisten medioiden lukijat arvostavat printtilehdessä laatua, kutsuvaa ilmettä ja kiinnostavia sisältöjä. Messuilla jaettava painettu lehti

Stailaamisen edelläkävijäksi sattumalta

Sisustusalan yrittäjän arki täyttyy mukaansatempaavista projekteista Televisiosta tuttu sisustussuunnittelija Niina Ahonen on ollut lapsesta saakka kiinnostunut sisustuksesta. Sisustusalan yrittäjäksi ja stailaamisen

Pidä huolta

Kirjoittaja: Suvi-Maria Silvola Olen viime aikoina miettinyt paljon huolenpitoa, välittämistä ja vaalimista. Olen ymmärtänyt sen liittyvän kaikkeen tekemiseen, asumiseen, olemiseen ihmisenä,

Asiantuntemusta lasiratkaisuihin suunnittelusta toteutukseen

Rakennushankkeessa lasi on paljon enemmän kuin yksi julkisivumateriaaleista. Sen pitää täyttää samanaikaisesti esimerkiksi energiatehokkuuteen, auringonsuojaukseen, ääneneristykseen ja turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Siksi Pilkingtonin asiantuntijat tulevat mielellään mukaan jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa.

Habitare 2026 kokosi alan yhteen

Habitare 2026 kokosi yhteen muotoilusta, huonekaluista ja sisustuksesta kiinnostuneet kuluttajat sekä alan ammattilaiset. Tapahtumassa esiteltiin ajankohtaisia tuotteita, brändejä ja suunnittelua, mutta esiin nousi myös kiertotalouden kasvava merkitys koko toimialalla.

Luonnollisuus näkyy pintamateriaaleissa

Lämpimät luonnonsävyt, tekstuurit ja luonnosta vaikutteita saaneet kuosit luonnehtivat vahvasti tämän vuoden pintamateriaalien uutuuksia. Pinnat saavat olla aiempaa elävämpiä ja ilmeeltään kerroksellisempia.

Lohdullinen ympäristö viimeisten hyvästien hetkiin

Malmin vainajatilojen rakennus vastaa tarpeeseen, joka koskettaa meitä kaikkia jossain vaiheessa elämäämme. Se puhuttelee meitä sekä hyvin henkilökohtaisella tasolla että yleisemmin yhteiskuntana, jonka väestö ikääntyy. Osana elämän kiertokulkua kohtaamme kaikki jäähyväisten hetkiä läheisen ihmisen menehtyessä. Nämä hetket ovat ainutlaatuisen henkilökohtaisia ja intiimejä. Ne myös kutsuvat ihmiset yhteen tukemaan ja lohduttamaan toisiaan hyvästien jättämisessä. Tavat, joilla kokoonnumme perheen ja ystävien kesken surun hetkellä, vaihtelevat riippuen perinteistä ja arvoista, jotka yhdistävät meitä yhteisöinä. Yhä monikulttuurisemmassa yhteiskunnassamme elämän merkittäviin taitekohtiin liittyy laaja kirjo erilaisia perinteitä. Viimeisiin jäähyväisiin liittyvät rituaalit ovat tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä.

Vanha pääkonttori sai uuden elämän

Tietokuja 2 on esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä ja suunnitteluprosessista, joka osoittaa, miten suojeltu toimistotalo voi sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja löytää uuden paikkansa osana kaupunkia. Vanha pääkonttori on saanut uuden elämän monipuolisena hyvinvointi-, hoiva- ja hoitopalveluja tarjoavana kiinteistönä osa kerrallaan.

Seinäpinnat ottavat uuden roolin – akustiikka, painotekniikka ja materiaalit yhdistävät toiminnallisuuden ja estetiikan

Seinä ei ole enää pelkkä tausta tilalle. Nykyaikaisessa sisustussuunnittelussa seinäpinnat osallistuvat tilan ilmeen rakentamiseen, käyttäjäkokemukseen ja jopa työskentelyn tai oppimisen edellytyksiin. Samalla digitaalinen painotekniikka on laajentanut suunnittelijan mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä pintoja lähes mille tahansa materiaalille. Kun tähän yhdistetään kasvavat vaatimukset hyvästä akustiikasta, seinäratkaisut ovat nousseet merkittäväksi osaksi kokonaisvaltaista tilasuunnittelua. Onnistunut lopputulos syntyy kuitenkin vasta silloin, kun estetiikka, tekninen toimivuus ja materiaalien ominaisuudet suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.

Tekstiili ei ole enää vain viimeistelymateriaali

Julkitiloissa tekstiili vaikuttaa yhtä aikaa akustiikkaan, tilan tunnelmaan, visuaaliseen identiteettiin ja materiaalien kestävyyteen. Kun suunnittelussa huomioidaan myös huollettavuus ja materiaalin elinkaari, tekstiilistä voi tulla yksi tilan toiminnallisista rakennuspalikoista.