Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Kotihäpeä vai kotionni?

Millaiset hetket eletystä elämästä jäävät mieleesi: Liittyvätkö ne siistiin kotiin vai esimerkiksi ystävien kanssa jaettuihin hetkiin?” -Katarina Meskanen-

LAPSUUDENKODISSA MEILLÄ oli aina paikat tiptop. Silti aina
oli myös avoimet ovet lasten ja aikuisten ystävillä ja sukulaisilla tulla ja
mennä. Se oli ihanaa. Pakasteesta löytyi aina vierasvara ja usein pöytä oli
täynnä lapsia ja aikuisia välipalalla tai iltateellä ja usein myös laulettiin ja
soitettiin yhdessä.

Kodissamme on myös nykyään avoimet ovet, mutta paikat eivät
todellakaan ole aina tiptop. Joskus on ihan kamala sotku ja villakoiria vilisee,
mutta ei voi mitään, aina ei ehdi siivota. On tärkeämpää tehdä työtä
ja rakastaa. Sotku ei kuitenkaan ole este kenenkään tulla meille. Paras
sisustusvinkkini aina ja ikuisesti on: sammuta valot ja sytytä kynttilät. Siis
ainakin, jos haittaa tai hävettää. Muutenkin toki kynttilänvalo luo tunnelmaa.

Muutin juuri ennen koronaa uuteen kaupunkiin. Poriin. Kauas kaikista
ystävistä ja perheestä. Alku oli hankalaa, kun en saanut edes matkustaa Helsinkiin, eivätkä vanhemmat tai sisarukset uskaltaneet tulla pohjoisesta
tänne. Sitten tuli kesä ja elämä hetkeksi avautui ja sitten taas talvi ja uusi
kevät ja kesä.

Nyt olen jo helpottunut sekä onnellinen. Ystävät ja perhe löysivät
tänne ja tulevat uudelleen. Jazzien aikaan pienen kotimme lattiat olivat
yhtä suurta siskonpetiä. Mieheni syntymäpäivänä koti täyttyi sankasta
savusta, kun yritin epätoivoisesti tehdä vaikutusta uusiin sukulaisiin kokkaustaidoillani.
Ystäväperheen pienokaiset nukkuivat sikin sokin tyytyväisenä
kaikkien kainalossa, kun katsoimme yömyöhään jalkapallon
MM-kisoja. Välillä kompasteltiin marmorikuuliin ja leluihin ja välillä ihan
omiin jalkoihimme. Joku teki iltavoileivät, joku toinen hoiti aamupalan.
Sujuvasti kuin vetoketjuliike.

Kotionnellisin hetki oli tänä syksynä, kun ystäväperhe pitkän surffipäivän
jälkeen tuli meille syömään lettuja ja hodareita ja heti ovelta kuului:
”Saako teillä olla kalsareilla?” Kyllä saa, mekin ollaan. Ihan kuin kotona.
Tervetuloa! Eikä edes sammutettu valoja.

Kirjoittaja: Suvi-Maria Silvola
Toiminnanjohtaja, Sisustussuunnittelijat SI ry

Jaa tämä artikkeli: 

Suunnittelu

Vuoden 2025 sisustusarkkitehtitoimisto on Kohina

Sisustusarkkitehdit SIO on valinnut Vuoden sisustusarkkitehtitoimiston 2025. Nominaatin sai helsinkiläinen Kohina Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtumaan 30.1.2025 Kulttuurikeskus Stoassa. Kohina on

Eurooppalainen yhteistyö – onko sellaista?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä Sisustusarkkitehdit Inredningsarkitekterna Ornamo, tuttavallisemmin SIO on suomalaisten sisustusarkkitehtien ammatillinen järjestö. Järjestö on ollut jäsenenä eurooppalaisessa European Council

Sisustusarkkitehti tuo lisäarvoa

Moni ensi kertaa suunnittelupalvelua harkitseva varmasti pohtii, pärjäisikö kuitenkin itse sisustusvalinnoissa varsinkin, jos budjetti on hyvin rajallinen. Jos haluat säästää rahaa,

Tulevaisuuden kylpyhuoneet ja märkätilat

Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat yhä merkittävämmässä roolissa kodin ja muiden rakennusten suunnittelussa. Nykyään niitä pidetään jopa kodin spa-alueina, jotka voivat olla

Bulevardin designkeidas hyvässä vedossa

Vuonna 2015 ovensa avannut Dekostudio on liki 10 vuodessa vakiinnuttanut asemansa rakennus- ja sisustusalan kohtaamispaikkana. Suunnittelijoiden, arkkitehtien ja rakentajien temmellyskentäksi suunniteltu

Sisustussuunnittelija on kodin ongelmanratkaisija

Sisustussuunnittelijan työ mielletään helposti pintojen ja värien valinnaksi. Todellisuudessa työ alkaa paljon aikaisemmin – ja erityisesti kylpyhuoneissa kyse on ennen kaikkea toiminnallisuudesta, tekniikasta ja ennakoinnista.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Lasi muuttuu passiivisesta pinnasta aktiiviseksi rakennusosaksi

Lasi on siirtymässä arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa uuteen rooliin. Pelkän läpinäkyvän materiaalin sijaan siitä on kehittymässä teknisesti aktiivinen ja tilan toimintaan vaikuttava rakennusosa, jossa yhdistyvät energiatehokkuus, muunneltavuus, yksityisyys ja kestävyys. Muutos näkyy sekä materiaalikehityksessä että suunnittelukäytännöissä.

Käyttötarkoitus ohjaa kylpyhuoneen suunnittelua

Kylpyhuoneilta odotetaan yhä enemmän, mutta odotukset ja vaatimukset eivät ole samoja kaikissa kohteissa. Kodin, hotellin ja julkisten tilojen kylpyhuoneissa painotukset vaihtelevat käyttökokemuksesta puhdistettavuuteen ja energiatehokkuudesta esteettisiin ratkaisuihin.