Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Konepajalta kajahtaa

Pasilan evoluutio jatkuu edelleen. Pasilan Konepajan alue on tällä hetkellä yksi mielenkiintoisimpia
kaupunkikehityskohteita Helsingissä: kiehtova yhdistelmä Suomen teollista historiaa ja modernia
täydennysrakentamista. Konepajan alueella on jo nyt asuntoja, toimistoja, co-working-tiloja, ravintoloita,
kulttuuria ja hyvinvointia – ja kokonaisuus tulee vielä lähivuosina täydentymään.

Logistisesti merkitystä on silläkin, että alueen vierestä kulkee Teollisuuskatu, joka yhdistää Pasilan ja
Kalasataman keskukset. Kaupungin intressi ”tupladynamon” kehittämiseen on ilmeinen. Konepajan alueelle
haettiin arkkitehtikilpailun avulla ratkaisuja siihen, kuinka uusi hotelli- ja toimistorakennus voitaisiin sijoittaa
luontevaksi osaksi historiallisesti arvokasta aluetta.

Konepajalla saatiin uusi vaihde silmään jo vuonna 2018, kun The Train Factory Oy osti alueen
keskeisimmät rakennukset, Bruno Granholmin suunnittelemat ja vuosina 1899–1910 rakennetut
kokoonpanohallin ja maalaamon. Historialliseen rakennuskokonaisuuteen kuuluu myös 1970-luvulla
rakennettu entinen sähköjunahalli.

Nyt kahta historiallista rakennusta kunnostetaan ja kehitetään nykyaikaiseen käyttöön. Sähköjunahallin
tilalle on tarkoitus rakentaa hotelli ja pääkonttoritason toimistotilaa, ja tuoda maantasokerroksiin uusia,
monipuolisia toimintoja.

Paikalle haluttiin löytää suunnitteluratkaisu, jossa nykyistä tehokkaampi rakentaminen asettuu
luontevaksi osaksi Konepajan asemakaavallista kokonaisuutta ja historiallisesti arvokasta ympäristöä.
Samalla uuden rakennuksen tulee tukea Helsingin kaupungin tavoitteita kehittää Teollisuuskadun akselia
keskeisenä työpaikka- ja keskusta-alueena, ja parantaa alueen jalankulkuympäristön laatua ja yhteyksiä.

Yhteistyössä kaupungin ja Suomen arkkitehtiliitto SAFA:n kanssa järjestettyyn kansainväliseen
Train Factory -kilpailuun kutsuttiin lopulta viisi arkkitehtitoimistoa. Kaupungillakin tunnustettiin, että
suunnittelutehtävä on varsin vaikea, esimerkiksi hankalan muotoisen tontin takia.

Kilpailuehdotukset olivat kuitenkin ilahduttavan korkeatasoisia, avaten uudenlaisia näkökulmia alueen
kehitykseen.

Kaupunki arvioi alkujaan, että kyseinen paikka tarvitsisi jotain muuta kuin vain pitkän ja monotonisen
rakennusmuurin. Onnistuneimmissa kisaehdotuksissa olikin onnistuttu luomaan useaan osaan jakautuva,
siropiirteinen volyymi, joka toi myös katutasoon jotain uutta. Kaikissa ehdotuksissa oli kuitenkin kehitettävää,
ja tuomaristo päätyi pyytämään kolmelta työryhmältä tarkennuksia kilpailutöihin. Kaikki ehdotukset kehittyivät
selkeästi toisessa vaiheessa.

Voittajatyöksi valittiin helmikuussa A Roof for Helsinki -ehdotus, jonka vahva ja omaleimainen
suunnitteluratkaisu linkittää Teollisuuskadun uudella ja mielenkiintoisella tavalla Pasilan Konepajaalueeseen.
Tuomaristo arvioi, että ehdotuksen aktiivinen ja kutsuva katutaso vastasi parhaiten hankkeen
tavoitteita. Lisäksi ehdotuksella oli eniten potentiaalia luoda sekä uusi sisäänkäynti Konepajan alueelle että
uusi ja vetovoimainen kohde kaupunkiin.

Tuomarit pitivät myös siitä, että hotellin tilavuus sijoitettiin hoikkaan, vaaleaan torniin, joka ”katoaa”
taivaalle, pienentäen samalla kadun varjostusta. Voittajatyön suunnittelusta vastasi portugalilainen
arkkitehtitoimisto MASSLab Porto yhteistyössä AFRY & AFRY Ark Studion kanssa.

Mitä sitten tapahtuu seuraavaksi? – Asemakaavoituksen aikana suunnitelmia työstetään edelleen, ja
niistä käydään keskustelua myös kaupunkilaisten ja muiden osapuolten kanssa. Kaupunki haluaa tietysti,
että työpaikka- ja keskusta-alueena kehittyvän Teollisuuskadun varrelle tulee lisää toimitilaa ja palveluita.

Uuden rakentamisen myötä myös maantasokerrosten elävyys ja jalankulun reitit alueella
paranevat. Kaikkien toiveissa on, että Pasilan konepajan rooli elinvoimaisena työpaikka-, kulttuuri- ja
tapahtumakeskittymänä vahvistuu entisestään.

PETRI CHARPENTIER

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Kalasatama – se kehittyy sittenkin

KALASATAMA ON kenties visionaarisin Helsingin uusista asuinalueista. Lokakuussa itse New York Times intoutui kertomaan Kalasataman arkea helpottavista palveluista, älykaupunkikokeiluista ja ilmastoystävällisistä

Uudet värit ja yhteensopivat laattakoot

Kährs Upofloor Quartz innostaa luovuuteen Lattianpäällysteiden kotimainen klassikko Kährs Upofloor Quartz on nyt entistä monipuolisempi. Uudistunut väriskaala sisältää pehmeiden murrettujen sävyjen

Puurakentamisen mallimaa on _ _ _ _

Nelikerroksisen puukerrostalon rakentamiseen tarvittava puutavara kasvaa Suomen metsissä yhdessä minuutissa. Jos meidän pitäisi rakentaa kaikki kansakunnan asunnot puusta, tähän mahtiprojektiin tarvittava

Digipaukkuja paranemiseen

KORONA ON tuonut terveydenhoidon julkisuuteen ennennäkemättömällä tavalla. Tämän päivän sairaalassa potilaiden hyvinvointi – ja sen parantaminen – otetaan huomioon mahdollisimman monialaisesti.

HILO sermiratkaisut

Ergo Finland Tukholman messuilla "Tukholman messut toimivat fantastisena ponnahduslautana HILO sermiratkaisuille. Tämä valtavirrasta erottuva sähkösäädettävä kokonaisuus sai aikaan innostusta, visioita ja

Muotolevy Oy Tukholman messuilla

Muotolevyn Module luo puitteet työssä onnistumiselle tarjoamalla yksityisyyttä ja työrauhaa tehokkaaseen työntekoon. Module malliston Solo, Duo ja Team ovat eri kokoisia

Lintex Tukholman messuilla

Lintex esitteli osastollaan siirreltävän kaksipuolisen Frame Mobile lasitaulun, jonka puureuna ja jalat ovat yksityiskohtia myöden kauniisti viimeistelty. Uutta on myös Area

Taiga Concept Tukholman messuilla

Äänieristettyjä koppeja valmistava Taiga Concept esitteli Tukholman Huonekalumessuilla uudistettuja työtilojaan. Kopit, kuten myös koko messuosasto henkivät pohjoisen luontoa, ja etenkin puiset

Götessons Tukholman messuilla

Tänä vuonna Götessons lanseerasi Tukholman messuilla paljon uutuuksia eri tuoteryhmissä sähköistyksistä akustiikkaan, viherkasveista istuimiin. Merkittävänä uutuutena Götessons lanseerasi Loop-konseptin. Tuotteita voidaan

SimsalaBIM!

Yksi 2000-luvun keskeisimmistä rakentamisinnovaatioista on tietomallintaminen (Building information modelling eli BIM). Tietomallintaminen on edistänyt suomalaista suunnittelua ja nostanut rakennusteollisuutta vaikeiden karikoiden