Kiinteistö- ja rakentamisalalle kehitettyä #KIRAriskDD-menetelmää pilotoidaan parhaillaan käytännön hankkeissa 11 yrityksen voimin. Tarkastelussa ovat vähähiilinen betoni, vähähiilinen teräsrunko, kipsilevyväliseinä ja puurakenteiden vesikattoelementti. Menetelmän tavoitteena on vähentää haitallisia vaikutuksia ihmisiin ja luontoon koko arvoketjussa.
Riskiperustaisen ja kohdennetun menetelmän avulla rakennushankkeen tilaajat ja toimittajat voivat yhdessä hallita toimitusketjun kestävyyttä kohtuullisella työmäärällä. Yhteinen prosessi ja yhtenäinen kysely hyödyntävät uutta kontrollipistemenetelmää, joka tuo läpinäkyvyyttä toimitusketjujen alkupäähän.
#KIRAriskDD-menetelmä julkaistiin kesällä 2025. Se keskittyy erityisesti raaka-aineiden alkulähteisiin, joissa luonto- ja ihmisoikeusriskejä voi esiintyä eniten. Nämä riskit ovat usein kaukana suomalaisesta rakennustyömaasta – esimerkiksi nyt testattavissa toimitusketjuissa ne ulottuvat Latviaan, Bulgariaan, Espanjaan, Turkkiin ja Etelä-Koreaan. Samalla menetelmää sovelletaan myös kotimaisiin tuotteisiin, kuten valmisbetonin ja puurakenteiden ketjuihin.
Suomalaiselle rakentamisalalle kehitetty kontrollipistemenetelmä perustuu OECD:n due diligence -malliin
Menetelmän kehittäminen sai alkunsa, kun yritysten kiinnostus oman arvoketjunsa hallintaan on viime vuosina kasvanut. Useilla keskisuurilla ja suurilla yrityksillä on kestävyysohjelmissaan vapaaehtoisesti sitouduttu esimerkiksi ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja luontokadon estämiseen. Nämä yritykset haluavat, että myös niiden toimittajat jakaisivat samat arvot riippumatta siitä, että EU on purkamassa pakottavaa kestävyyssääntelyään.
#KIRAriskDD-menetelmä on kehitetty soveltaen OECD:n vuonna 2023 julkaisemaa Due Diligence -ohjeistusta, mutta siitä on tehty suomalaiselle rakentamisalle soveltuva versio. Keskeinen osa menetelmää on kontrollipistekysely, jossa rakennushankkeen osapuolet yhdessä kysyvät kauempana toimitusketjusta olevalta yritykseltä kestävyyteen liittyen harmonisoituja kysymyksiä, jotka eivät ole vastaajalle kohtuuttomia. Niin sanottu kontrollipiste on toimitusketjun yritys, esimerkiksi jalostamo tai saha, jolla on paras tieto raaka-aineiden alkuperästä.
11 yritystä pilotoi menetelmää talvella 2025–2026
Ensimmäisessä testauksessa tutkittavia rakennustuotteita ovat vähähiilinen betoni, vähähiilinen teräsrunko, kipsilevyväliseinä ja puurakenteiden vesikattoelementti. Jo aiemmin menetelmää kehitettäessä on tunnistettu, että riskejä liittyy varsinkin metalleihin ja vihreässä siirtymässä tarvittaviin mineraaleihin. Nyt pilotoinnissa isoon rooliin ovat nousseet kierrätysmateriaalit, joiden toimitusketjuihin liittyy omanlaisiaan vastuullisuusriskejä.
Pilotointiin osallistuvat yritykset edustavat rakennushankkeen eri osapuolia: rakennuttajia eli tilaajia, pääurakoitsijoita ja rakennustuotevalmistajia. RT:n jäsenyrityksistä mukana ovat Fira Rakennus, Skanska, SRV Rakennus, YIT, Rudus ja Saint-Gobain Finland.
Pilotointivaihe päättyy helmikuussa 2026, jolloin hankkeeseen osallistuneet yritykset saavat menetelmän hyödynnettäväksi hankkeissaan.
Uusi suunta EU:lta: riskiperustainen huolellisuus korostuu
Yritysten huolellisuusprosessilla (due diligence) tarkoitetaan koko liiketoiminnan ja arvoketjun kattavaa, jatkuvaa prosessia, jossa kestävyysriskit ja haitalliset vaikutukset tunnistetaan, arvioidaan, ehkäistään ja vähennetään sekä niistä viestitään.
Vuonna 2025 marraskuun lopulla EU:n komissio käsitteli muutosta, joka tuo helpotusta alkuperäisen yritysvastuudirektiivin jo ennakolta kohtuuttomiksi koettuihin vaatimuksiin. Pääpiirteissään kevennetyn direktiivin tulkitaan tarkoittavan tällä hetkellä seuraavaa:
- Yritykset voivat nyt keskittyä arvoketjunsa niihin osiin, joissa haitallisten vaikutusten riski on suurin, ja asettaa suorat kumppanit etusijalle silloin, kun vaikutusten todennäköisyys on yhtä suuri.
- Arvoketjun täydellisen kartoituksen sijasta yritykset tekevät yleisen esiselvityksen hyödyntäen kohtuudella saatavilla olevaa tietoa.
#KIRAriskDD-menetelmä on käytännöllinen väline lähteä vastaamaan näihin vaatimuksiin. Toimitusketjujen kestävyyden hallinta ei ole kertaluonteinen projekti, vaan edellyttää sekä tilaajilta että toimittajilta jatkuvaa vuoropuhelua ja henkilöstön systemaattista kouluttamista.
Kuvat: Pexels
Lähde: Rakennusteollisuus RT ry
