Kaikki julkisivut on syytä pitää hyvässä kunnossa – aina kattoa myöten. Pienetkin pintavauriot voivat ajan mittaan johtaa hankaliin kosteusongelmiin ja laajoihin saneerauksiin. Ammattitaitoinen huolto pidentää merkittävästi vesikaton käyttöikää ja nostaa koko kiinteistön arvoa.
REMONTTIEN HUOLELLINEN ennakkosuunnittelu säästää aikaa
ja kustannuksia.
”Korjaustyöt kannattaa suunnitella aina huolella ja etsiä oikea korjaustapa.
Vesikattojen osalta tulee suorittaa kuntotutkimus ja tehdä sen
perusteella päätös onko katto vielä kunnostettavissa vai kannattaako
se uusia”, sanoo Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy:n toimitusjohtaja
Markus
Treuthardt. Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy on helsinkiläinen
rakennusten korjaussuunnitteluun sekä katto- ja julkisivukorjausten
valvontaan erikoistunut yritys. Sen toimialaan kuuluu myös kuntotutkimuksia.
”Katolle saattaa riittää pelkkä maalauskin, mutta aina on kuitenkin
huomioitava myös katon toimivuus kokonaisuudessaan. Kunnostustoimenpiteissä
tulee huomioida mahdolliset vuotokohdat ja niiden korjaus.
Jos peltikatolla on jo laajoja vaurioita, ongelmia vedenohjauksessa,
ullakon ja välitilojen ilmanvaihdossa tai pelti on jo laajoilta alueilta ruosteessa,
tulee punnita mikä on järkevin toimenpide pitkällä aikavälillä ajateltuna.
Tapauksissa missä vaurioiden ja ongelmakohtien määrä yhdistyy
vanhaan kattoon, on monesti uusiminen järkevämpää.”
Sama pätee myös kermi- ja tiilikattojen osalla. Kun oikeat korjaukset
tehdään oikeaan aikaan, vesivuodoilta ja niiden kustannuksilta vältytään.
Ongelmakohdat paikannetaan
Ennen töiden aloittamista katto on joka tapauksessa syytä tutkia perusteellisesti.
”Kattoja ei huolleta riittävän säännöllisin ajoin, eikä katolla käydä
suorittamassa tarkastuksia, kun vasta sitten, kun katto jo jostain vuotaa”,
Treuthardt toteaa.
Hänen mukaansa kaikentyyppiset katot tarvitsevat huoltoa aika
ajoin.
”Huoltotarpeeseen vaikuttaa myös katon muoto, materiaali, rakennuksen
sijainti ja käyttötarkoitus ylipäätänsä”, Treuthardt muistuttaa.
”Joka tapauksessa kattojen kunto vaatii seuraamista. Monesti läpivientien
sekä jälkiasennettujen laitteiden kohdalta voi löytyä puutteita.”
Talvikausien kattohuoltoa kiinteistöissä on aina tehtävä sen mukaan,
miten paljon lunta katolla on. ”Katoilla ehkä tarvitaan lumenpudotuksia
– mutta jos ne tehdään varomattomasti, vesikatto voi vaurioitua. Seurauksena
voi olla vesivuotoja. Tästä on tosin kokemusta vuosien ajalta,
ja tilanne on sinänsä parantunut viimeisen 10 vuoden aikana”, toteaa
Treuthardt.
Myös aluskatteen kuntoon ja asennustapaan on monesti syytä kiinnittää
huomiota.
”Varsinkin tiilikattojen yhteydessä”
Seinärakenteet toimiviksi
Kattojen ohella kiinteistöjen julkisivujen huolto tulisi huomioida taloyhtiöissä
useimmin.
”Usein katto ja räystäät, vedenohjaus ylipäätänsä vaikuttaa myös julkisivujen
vaurioiden syntyyn”, Treuthardt huomauttaa.
Elementtijulkisivujen saumojen kuntoa tulisi seurata. Saumauksia
joudutaan uusimaan ehkä noin 15 vuoden välein.
Joskus rakennusvirheet voivat aiheuttaa pahoja julkisivujen kastumisongelmia.
Tällaisia tilanteita on havaittu esimerkiksi merenrannalle
rakennetuissa kiinteistöissä, joissa kova tuuli on nostanut vettä ulkoseinän
ja katon välisiin rakenteisiin.
Treuthardt suosittaa harkitsemaan mahdollisuutta alkuperäisten
materiaalien
käyttöön etenkin vanhojen rakennusten korjaussuunnitelmia
laadittaessa.
”Nykyään kuitenkin esimerkiksi 1970-luvun betonielementtitalojen
ulkoseinät monesti korjataan ns. peittävillä toimenpiteillä, joissa lämmön
eristävyys ja rakenteiden ilmanvaihto otetaan oleellisesti huomioon.
Tiili pintamateriaalina on tullut mukaan viime vuosina enemmän ja
uudisrakentamisessa käytetään yhä enemmän tiilijulkisivuja.
Julkisivujen maalaus on seinärakenteen kunnon ylläpitämiseksi tärkeää
sekä puu- että kivitaloissa.
”Maalaus on sekä suojaavuus- että ulkonäkökysymys”, Treuthardt
luonnehtii.
”Tyypillisesti maalipinta tarvitsee säännöllistä huoltoa ja siihen pitäisikin
kiinnittää enemmän huomiota. Tyypillisesti herätään vasta sitten kun
vauriot ovat jo laajoja ja korjaustarve ja kustannukset sen mukaisia. Vuositarkastusten
ja niiden yhteydessä tehtävien pienempien korjausten yleistyminen
olisi toivottavaa. Ulkoseinien uusintamaalauksia pitäisi arvioida enemmän kohdekohtaisesti, vaikka yleinen ohjeistus onkin, että uudelleen
maalaus on paikallaan noin 10–15 vuoden välein.”
Ikkunat kuntoon
Rakennuksien julkisivuissa myös ikkunoiden kunto on syytä tarkastaa
aika ajoin.
Samoin kuten kaikessa korjausrakentamisessa myös ikkunoiden
osalta vaihtoehdot kunnostus vai uusiminen on käsiteltävä ennen korjaustoimenpiteiden
lopullista päätöstä. Perusteeksi kannattaa aina tehdä
ikkunoidenkin osalta kuntotutkimus.
”Mikäli ikkunat joudutaan vaihtamaan vanhassa kiinteistössä, rakennusvalvonta
vaati lähes poikkeuksetta tilalle alkuperäisen näköisiä ikkunoita
esimerkiksi kaupunkien historiallisilla keskusta-alueilla”, toteaa
Treuthardt.
Jos ikkunoilla ei ole enää ns. alkuperäistä arvoa ja nykykunto vaatisi
laajoja korjaustoimenpiteitä, on usein kannattavampaa korvata ikkuna
kokonaan uudella ja teknisesti paremmalla ikkunalla, joka kuitenkin haluttaessa
saadaan ulkonäöltään vastaamaan entistä ikkunaa
Yleensä uusi puuikkuna tai puu-alumiini-ikkuna on vanhaa ikkunamallia
tiiviimpi ja samalla lämmöneristykseltään parempi, joten uuden ikkunan
asennuksella kiinteistössä käyttömukavuus paranee.
Uudet ikkunat ovat kehittyneet niin toimivuuden ja lasitusten suhteen
viime vuosikymmeninä oleellisesti. Nykyään valmistetaan selvästi
parempia ikkunoita kuin esimerkiksi pari-kolmekymmentä vuotta sitten”,
Treuthardt
mainitsee.
Nykyikkunoilla on myös mahdollista vaikkapa vähentää voimakkaan
auringonpaisteen aiheuttamaa lämpökuormaa sisätiloissa.
Treuthardt toteaa, että korjattavaa riittää nykyisin niin kattojen, ikkunoiden
kuin julkisivujenkin osalla, rakennuskanta huomioiden suhteellisen
laajasti eri vuosikymmenillä rakennetuissa taloissa, vaikka pääpaino
kokonaisuudessa onkin ehkä vielä 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa
asuinkiinteistöissä.
Elementtitalojen julkisivuihin tehdään usein korjaustoimina lämpörappauksia
ja huomioidaan energiatehokkuutta kohentavat korjaukset.
”Toisaalta myös kaupunkikeskustojen vanhempia taloja remontoidaan
jatkuvasti, sekä monien uudempienkin lähiöiden kerrostalot alkavat selvästi
olla korjausten tarpeessa.”
TEKSTI: ARI MONONEN
KUVAT: RAKENNUSKONSULTOINTI TREUTHARDT OY
