Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Huomioi siivous rakennusten suunnittelussa – säilytä kiinteistön arvo ja säästä ylläpitokustannuksissa

Kuva: Puhtausala ry

Suomalaiset kiinteistöt ovat täynnä pintoja ja tiloja, joista syntyy ylimääräisiä siivouskustannuksia vuodesta toiseen. Paradoksaalisesti suurin osa näistä ongelmista syntyy jo rakennusten suunnitteluvaiheessa – silloin, kun puhtausalan ammattilaiset ovat poissa neuvottelupöydästä.

Tilastot ovat hätkähdyttäviä: vain arviolta kaksi prosenttia kiinteistöjen elinkaaren kustannuksista syntyy rakentamisesta, suunnittelusta ja peruskorjauksista. Loput 98 prosenttia kuluu kiinteistön käyttövaiheeseen. Tämä tarkoittaa, että suunnitteluvaiheessa tehdyt päätökset vaikuttavat valtavasti siihen, onko kiinteistön kustannustehokkuus 70 vai 90 prosenttia.

Silti kiinteistönomistajat usein jarruttelevat suunnitteluvaiheen investointeja. Väitän, että tällöin säästetään väärästä kohteesta. Kun arkkitehti valitsee lattia- ja pintamateriaalit ja miettii, missä siivouskeskus sijaitsee ja millainen se on, harvoin mietitään, millaisiin kustannuksiin päätökset seuraavina vuosikymmeninä johtavat. Kun puhtausalan ammattilaiset otetaan mukaan suunnitteluprosessiin, päätöksiä voidaan tehdä osaamisen ja olemassa olevan tiedon perusteella. Lisäksi kiinteistössä voidaan ottaa uutta teknologiaa ketterämmin käyttöön.

Arkkitehdit tarvitsevat tukea suunnittelussa

Kasvavat kustannukset eivät ole arkkitehtien syy. Heidän vastuullaan on paljon asioita, joissa heillä ei voi olla syvällistä osaamista. Lisäksi arkkitehdit ovat monesti suunnitteluprosessissa ristitulessa. Eipäs-juupas-keskustelun sijaan he tarvitsisivat luotettavaa tietoa siitä, miten erilaiset valinnat vaikuttavat siivouksen ylläpitokustannuksiin.

Kaikkia pintamateriaaleja ei voi ylläpitää samalla tavalla. Ammattilaiset osaavat kertoa, millaista hoitoa eri materiaalit vaativat ja kuinka paljon se maksaa. Hyvä apuväline arkkitehdeille olisi puhtaanapidon suunnitteluohje, jossa eri materiaaleille olisi laskettuna ylläpitokustannukset neliömetriä ja vuotta kohden.


Kuva: Pixabay

Mahdollistaako kiinteistö uuden teknologian käyttöönoton?

Talotekniikka mahdollistaisi nykyistä automaattisemman tarpeenmukaisen siivouksen ja robotiikan käyttöönoton. Kun kiinteistön digitaalinen kaksonen, anturiteknologia ja taloautomaatio yhdistetään, avautuvat uudet mahdollisuudet myös siivouksessa. Esimerkiksi tilan hiilidioksidipitoisuusdatan avulla voitaisiin ilmanvaihdon lisäksi ohjata myös siivousta todelliseen tarpeeseen sopivaksi. Siivousrobotti tai -cobotti voisi työskennellä tilassa lähes automaattisesti.

Kysymys kuuluu: kuka organisaatiossa vastaa siivouksesta? Kenen kanssa kiinteistöön liittyviä teknisiä ratkaisuja kehitetään? Jos kiinteistö rakennetaan ja vuokrataan eteenpäin ilman yhteyttä ylläpitoon, siivouskustannukset jäävät helposti omistajalta pimentoon. Kiinteistönhoidon ja siivouksen olisi oltava kiinteistönomistajan hallussa, koska niiden laatu vaikuttaa suoraan kiinteistön arvoon.

Kiinteistönomistajilta kaivataan rohkeutta haastaa markkinoita, sillä nykytekniikalla voidaan mahdollistaa vaikka mitä. Puhtausalan ammattilaisilla on osaaminen, jonka avulla kiinteistöjen omistajat voisivat säästää miljoonia euroja kiinteistöjen elinkaaren aikana ja huolehtia samaan aikaan, että kiinteistön arvo säilyy. Ottaisitko sinä meidät mukaan seuraavaan suunnittelukokoukseen?

Teksti: Juha Takkunen, Puhtausala ry:n hallituksen jäsen

Lähde: Puhtausala ry / ePressi

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Kiertotalous kirittää kiinteistö- ja rakennusalaa

VALTIONEUVOSTON EHDOTUS kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi julkaistiin heti vuoden alkuun. Kiinteistö- ja rakennusalan (kira-ala) yrityksillä on ”mittavat mahdollisuudet” kiertotalouden hyödyntämiseen, strategiapaperissa arvioidaan.

Sairaala Nova on rakennettu potilasta varten

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uudessa keskussairaalassa huomioidaan koko maakunnan tarpeet potilas edellä -periaatteen mukaisesti. Sairaala Novan suunnittelussa on lähdetty siitä, että potilaalle tehdään

Kalasatama – se kehittyy sittenkin

KALASATAMA ON kenties visionaarisin Helsingin uusista asuinalueista. Lokakuussa itse New York Times intoutui kertomaan Kalasataman arkea helpottavista palveluista, älykaupunkikokeiluista ja ilmastoystävällisistä

Uudet värit ja yhteensopivat laattakoot

Kährs Upofloor Quartz innostaa luovuuteen Lattianpäällysteiden kotimainen klassikko Kährs Upofloor Quartz on nyt entistä monipuolisempi. Uudistunut väriskaala sisältää pehmeiden murrettujen sävyjen

Puurakentamisen mallimaa on _ _ _ _

Nelikerroksisen puukerrostalon rakentamiseen tarvittava puutavara kasvaa Suomen metsissä yhdessä minuutissa. Jos meidän pitäisi rakentaa kaikki kansakunnan asunnot puusta, tähän mahtiprojektiin tarvittava

Digipaukkuja paranemiseen

KORONA ON tuonut terveydenhoidon julkisuuteen ennennäkemättömällä tavalla. Tämän päivän sairaalassa potilaiden hyvinvointi – ja sen parantaminen – otetaan huomioon mahdollisimman monialaisesti.

HILO sermiratkaisut

Ergo Finland Tukholman messuilla "Tukholman messut toimivat fantastisena ponnahduslautana HILO sermiratkaisuille. Tämä valtavirrasta erottuva sähkösäädettävä kokonaisuus sai aikaan innostusta, visioita ja

Vähähiilisyys ja digitaalisuus mullistavat

Rakentaminen etsii uomaansa 2020-luvulla. Esimerkiksi liike- ja varastorakentaminen hiljenee selvästi mittavien hankkeiden valmistuessa. Teollisuusrakentaminen sen sijaan vaikuttaisi kasvavan terhakkaasti lisääntyvästä kansainvälisen

Muraali on viraali

Rakennetussa kaupunkiympäristössä harvalla asialla on yhtä pysäyttävä vaikutus kuin taiten tehdyllä seinämuraalilla. Viime vuosina julkiset seinämaalaukset ovat kokeneet ilahduttavan elinvoimaisen uuden

SimsalaBIM!

Yksi 2000-luvun keskeisimmistä rakentamisinnovaatioista on tietomallintaminen (Building information modelling eli BIM). Tietomallintaminen on edistänyt suomalaista suunnittelua ja nostanut rakennusteollisuutta vaikeiden karikoiden