Kohdetiedot:
Hoplaxskolan M0-5, peruskorjaus ja laajennus
Sijainti: Lokkalantie 9, Helsinki
Tilaaja: Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
Arkkitehtisuunnittelu: Arkhormia
Laajuus: n. 5 300 brm²
Valmistui: 12/ 2024
Urakoitsija: Lujatalo Oy
Helsingin Munkkiniemessä sijaitseva Hoplaxskolan palasi alkuvuodesta 2025 peruskorjattuihin ja laajennettuihin tiloihinsa. 1950-luvun koulurakennus on saanut uuden elämän, jossa yhdistyvät
rakennussuojelu, modernit oppimisympäristöt ja kasvuun vastaavat tilaratkaisut. Hanke toi esiin vanhan ajan arkkitehtuurin arvot – ja teki niistä taas ajankohtaisia.
Historiallinen koulu uudessa ajassa
Hoplaxskolan M0-5, entinen Munksnäs lågstadieskola, sijaitsee Munkkiniemessä
Kivitorpan Puiston laidassa, mäen laella. Se on 1950-luvun
alun tyypillinen sivukäytäväkoulu, jonka arkkitehtuurissa on sekä funktionalismin
ilmettä, että sodanjälkeisen ajan romanttisempia piirteitä. Perinteisen
julkisen merkkirakennuksen tapaan se sijaitsee ympäröivästä
asuinkerrostaloalueesta irrallaan, puistomaisen alueen puolella. Vanhan
osan luokkasiiven ja sen matalamman saliosan välisessä liittymäkohdassa
sijaitsevaa sisäänkäyntiä ja pääporrasta korostava poikkiharja piippuineen
ja suurine ikkunoineen näkyy pitkälle Solnantielle kadun pohjoisena päätteenä.
Rakennuksen suunnittelija on arkkitehti Lasse Björk, HKR Talonrakennusosasto.
Suunnitelmat on päivätty 1950 ja rakennus valmistui
1952. Rakennuttajana toimi Helsingin kaupunki.
Rakennus peruskorjattiin ja sille tehtiin laajennus. Koulu ennätti toimia
muutaman vuoden väistötiloissa ja palaaminen uusittuihin tiloihin vuoden
2025 alussa oli henkilökunnalle ja oppilaille odotettu ja iloinen tapahtuma.
Laajennettu koulu on mitoitettu 270 oppilaalle ja 24 esikoululaiselle.
Uudisrakennus rajaa pihalle suojaisan
aurinkoisen oleskelualueen. Uudet
puupintaiset portaat ovat osoittautuneet
suosituksi istuskelu- ja leikkipaikaksi.
Peruskorjaus palautti vanhan loiston – ja toi esteettömyyden
Kokonaisuuden vanha osa on tiilirunkoinen, massiivitiiliset ulkoseinät ovat
rapatut ja maalatut, vesikate on tiiltä. Tilat olivat käyneet ahtaiksi ja ne olivat
teknisesti huonossa kunnossa. Julkisivut olivat pahoin rapautuneet ja
varsinkin aurinkoiseen ilmansuuntaan olevat ikkunat olivat jo käyttöikänsä
päässä. Ilmanvaihto oli puutteellinen ja paloturvallisuudessa oli puutteita.
Alimpien kerrosten rakenteet olivat myös kärsineet kosteudesta. Perusparannuksessa
saatiin käyttötiloista tehtyä esteettömät. Pääportaikon
yhteyteen rakennettiin hissi. Palo-osastointia päivitettiin ja poistumisturvallisuus
saatiin kuntoon. Uudet IV-konehuoneet rakennettiin salisiiven
kellarikerroksen vanhaan pannuhuoneeseen ja luokkasiiven käyttämättömälle
ullakolle.
Uudisrakennus on puiston puolelta muurimainen,
kuten vanhakin rakennus.
Laajennusosan runko ja ulkoseinien kantavat sisäkuoret tehtiin
betonielementeistä.
Rapattujen ulkoseinien pinnat ovat paikalla muuratut
ja rapatut. Pihan puolella julkisivujen pinnoitteena on puuta. Vesikatteena
on maksaruho. Laajennusosan avulla saatiin järjestettyä kasvavalle oppilasmäärälle
toimivammat opetustilat. Pohjakerrokseen, pihatasolle rakennettiin
uudet keittiö- ja ruokailutilat ja toiseen kerrokseen opetustiloja.
Kolmanteen kerrokseen tuli IV-konehuone. Uutta ja vanhaa rakennusta
yhdistävään nivelosaan tehtiin portaikon ja hissin lisäksi eteis-, wc- ja vaatetiloja.
Kivitorpan puiston kouluympäristö uudistui lempeästi
Koulun pohjoispuolella olevan Kivitorpan Puiston rinteen päältä nurmialueelta
on löydettävissä puistolle ja lähikadulle nimensä antaneen Kivitorpan
säilyneet perustukset. Puistoalueella on myös lähiseudun koulujen
käyttämiä urheilu- ja leikkikenttiä ja talvisin suosittu pulkkamäki.
Koulun varsinainen piha sijaitsee eteläpuolella, se perusparannettiin.
Pihan puut säästettiin mahdollisuuksien mukaan. Rakentamisen ja huonon
kunnon vuoksi poistettaviksi joutuneet puut korvattiin istuttamalla
uudet. Eri ikäisille sopivat leikkivälineet sijaitsevat puiden katveissa omilla alueillaan. Pihalla sijainnut koripallokenttä uusittiin ja sitä reunustaville,
aikaisemmin istutetuille tammille tehtiin uudet suojaavat istutusreunukset.
Saadun palautteen mukaan pihan leikkivälineet ja oleskelukalusteet ovat
saaneet hyvän vastaanoton ja olleet jo ahkerassa käytössä. Pihasuunnittelusta
hankkeessa vastasi maisemasuunnittelija Hanna Hentinen.
Uuden puolen ulkotasanne ja pylväikkö.
Julkisivuissa yhdistyy historia ja uusi ilme
Peruskorjattavan rakennuksen julkisivurappaukset ja -maalaukset uusittiin
kauttaaltaan. Pohjoiseen päin olevan julkisivun ikkunat kunnostettiin.
Muut ikkunat uusittiin alkuperäisen ilmeen ja detaljoinnin mukaisina,
sisäpuitteisiin tehtiin lämpölasit. Julkisivuväritys palautettiin alkuperäiseen
50-luvun asuunsa, kalkkimaalatuksi keltaiseksi roiskerappaukseksi.
Julkisivuille leimalliset, tasavälein sijaitsevat, ilmanvaihdon piiput tiilikattojen
harjoilla saatiin säilytettyä käytössä. Ne uusittiin vanhojen piippujen
mittojen mukaan uuden ilmavaihdon poistoilmapiipuiksi. Ulkoportaiden
liuskekivitasanteet
uusittiin. Niiden vanhat ulkokaiteen kunnostettiin alkuperäisten
piirustusten ja säilyneiden mallien mukaan 50-lukulaisiksi viistopinnakaiteiksi.
Pääovien edessä olevassa klinkkeripintaisessa sisäänkäyntisyvennyksessä
rakenteiden uusiminen osoittautui haasteelliseksi.
Liuskekivipintainen ulkotaso lasitiili-ikkunoineen oli vuotanut alakerran
käytävän rakenteisiin ja pilareiden teräsrungot osoittautuivat puhki ruostuneiksi.
Rakenteet saatiin uusittua ja vanhat liuskekivi- ja klinkkeripinnat
palautettua alkuperäisen ilmeen mukaisiksi. Paikkauksiin tarvittavien
uusien klinkkereiden hankkimisessa oli oma työnsä, tarvittiin useita malleja
ja katselmuksia.
Uudisrakennus on puiston puolelta muurimainen, kuten vanhakin
rakennus. Sen rapattavat julkisivut maalattiin samaan keltaisen sävyyn,
mutta rappaus tehtiin vanhan puolen roiskerappauksesta poikkeavasti
sileäksi hierrettyinä. Pihan puolelta uusi osa on pylväikköineen ja suurine
ikkunoineen ilmeeltään pohjoispuolta pehmeämpi ja kutsuvampi. Julkisivun puupinnat, sekä pihalle näkyvät viherkatto ja aurinkopaneelit antavat
laajennukselle optimistista ilmettä nuorta käyttäjäkuntaa huomioivasti.
Pihan tasolla olevan ruokasalin kuisti pylväineen ja portaineen muodostaa
parin vanhan rakennuksen pääsisääntulon pylväikölle ja rajaa pihalle suojaisan
aurinkoisen oleskelualueen. Uudet puupintaiset portaat ovat osoittautuneet
suosituksi istuskelu- ja leikkipaikaksi.
Vanhat tilat entisöitiin alkuperäistä kunnioittaen
Perusparannettavan osan ulko- ja sisävärityksestä oli teetetty konservaattorin
väritutkimukset. Käytettävistä väreistä, materiaaleista ja toteutustavoista
tehtiin malleja, joita museoviranomaisen kanssa yhdessä katselmoitiin
ratkaisuista sovittaessa. Julkisivujen lisäksi myös sisätiloissa palattiin
pitkälti alkuperäisen värityksen mukaisiin sävyihin.
Vanhan puolen luokkakäytävä irtokalusteineen toimii myös oppimistilana.
Koulun hallinnon ja oppilashuollon tilat keskitettiin vanhan puolen
luokkasiiven pohjakerrokseen, jossa ne ovat hyvin saavutettavissa sekä
uudelta, että vanhalta puolelta ja myös ulkoa tultaessa. Hallintotilojen yläpuolella
on luokkatiloja kahdessa kerroksessa. Alemman kerroksen luokat
jouduttiin tilojen joustavuusvaatimusten vuoksi muokkaamaan siirtoseinien
avulla yhdeksi suureksi jaettavaksi tilaksi. Ylemmässä luokkakerroksessa
voitiin alkuperäinen luokkajako säilyttää, jolloin myös tilojen ilme ja
kiintokalusteita voitiin säilyttää enemmän.
Kultakin luokkakäytävältä löytyi
seinistä oma vaalea värisävynsä, jota uudistuksessa noudatettiin. Käytävien
seinien alkuperäiset puiset pesulistat olivat säilyneet ja ne jakavat
edelleen niiden maalipinnat kiiltävämpään alaosaan ja himmeämpään yläosaan.
Alkuperäiset mosaiikkibetonilattiat ja ikkunalaudat säilytettiin, niitä
jouduttiin pohjakerroksissa paikoin uusimaan ja paikkaamaan rakenteiden
korjausten ja muutostöiden vuoksi. Vanhan puolen alkuperäiset isot vitriinikaapit
kunnostettiin.
Vanhan puolen opetustila, peräseinällä 50-luvun alkuperäistä kaapistoa.
Rakennussuojelun kannalta arvokkaimpia tiloja hankkeessa on vanhan
puolen komea pääporrashuone, jonka sisääntulokerroksessa on
komeiden säilyneiden tammiulko-ovien lisäksi muitakin 50-luvulle ominaisia
puudetaljeja. Portaan pinnakaide lakattuine puukäsijohteinen voitiin
säilyttää, kun sen turvallisuutta parannettiin lisäämällä siihen uusi
korkeampi,
alkuperäisten kaidepinnojen mukaan dimensioitu lisäjuoksu.
Porrashuoneeseen saatiin myös Helsingin kaupunginmuseon taidehankintana
taiteilija Emma Rönnholmin mobilemainen taideteos. Iltaisin
teos on valaistu kohdevaloin, jolloin sen riippuvien osien heijastukset ja
seinille heittyvät varjot muodostavat tilaan kiehtovan leikin. Rakennuksen
aksenttina olevan porrashuoneen ylimmän kerroksen kattoon ripustettuna
se näkyy suurista ikkunoista kauas Solnantielle ja pohjoispuolella olevaan
Kivitorpan puistoon.
Vanhan puolen pääporrashuone ja taideteos.
Uudisosan sisätiloissa näkyy karhean betonin
ja puun kontrasti
Laajennuksen kantavat ulko- ja väliseinät tehtiin kustannus- ja rakennusteknisistä
syistä, betonielementeistä. Niiden sisäpinnat päätettiin jättää
reilusti näkyviin niin, että uusi osa eroaa vanhasta 50-luvun värimaailmasta
myös sisätilojen ilmeeltään. Betonipinnat käsiteltiin läpikuultavalla
lasuurilla. Asentajien tekemät muistiinpanot ja merkinnät putsattiin pois,
mutta betonin värierot, työn aikaiset jäljet ja asennuskolojen paikkaukset
jäivät kuultovärin alta mielenkiintoisesti näkyviin. Näiden ilmeeltään rouheiden
betonipintojen kontrastina toimii ikkunasyvennysten, kalusteiden
ja alakattojen viimeistellyt puupinnat. Uudella puolella myös portaikon ja
ruokasalin lattiapinnat ovat betonia, kiiltäväksi hiottuna.
Ruokasali, viimeistellyt puupinnat lattian ja seinien betonipintojen kontrastina.
Ruokasalin ilmettä hallitsevat runsaat lämpimän sävyiset puuritiläpinnat
alakatossa, peräseinällä ja muun muassa esitystekniikan näytöt kätkevissä
kiintokalusteissa. Puuritiläkatossa olevat runsaat IV-laitteet saatiin
istumaan kokonaisuuteen maalauttamalla ne uuden puolen ikkunoiden
metallirunkojen mukaiseen värisävyyn. Huomaamattomat valaisimet on
upotettu alakattolevytyksen rimojen väleihin. Ruokasalin irtokalusteet ovat
pääosin uusiokäytettyjä, vanhan ruokasalin kalusteet kunnostettiin.
Henkilökunnan taukotila.
Myös luokka- ja hallintotilojen uudet irtokalusteet ovat kotimaisia ja kunnostettavissa,
oppilaspöytien täyspuiset kannet voi hioa. Sisustuksen ja irtokalustuksen
ratkaisut ja niissä käytetyt puulajit koivu ja tammi ovat tätä
aikaa, mutta heijastavat myös 50-luvun koulun henkeä. Koko hankeen
sisustussuunnittelusta vastasi sisustusarkkitehti Carola Lindh-Hormia.
Uuden puolen opetustilaa.
Tehtäviimme kuului historiaselvitys, hankesuunnittelu, pääsuunnittelu,
rakennussuunnittelu, sisustussuunnittelu ja työmaavalvonta. Urakoitsijana
tässä haastavassa kouluhankkeessa, jossa ratkottiin sekä suojellun vanhan
rakennuksen, että uudisrakennuksen ongelmia, toimi Lujatalo Oy.
Teksti: Mikko Hormia
Kuvat: Jaakko Monnonen
