Arkkitehtuurin, tilasuunnittelun ja rakentamisen media

Framery Tukholman messuilla

Frameryn messuosastona maailman suurin Framery 2Q joka on heidän tuoteperheensä uusin tuote. Kuva: Niki Soukkio

Frameryn messuosasto Tukholman huonekalumessuilla oli vierailijoille mielenkiintoinen kokemus monella tapaa. Ständi itsessään oli jättimäinen Framery 2Q jonka sisälle oli rakennettu monia kokemuksellisia kohtaamisia – yhdessä Frameryn tuotteessa pääsi laulamaan karaokea, ständillä pääsi tutustumaan Frameryn kaikkiin tuotteisiin sekä tiimiin ja iltapäivisin osaston valtasi jo tavaramerkiksi vakiintunut Kyrö Gin&Tonic bar. Tukholman messujen iltatapahtumien kohokohdaksi noussut Club Framery yllätti jälleen positiivisesti ja räjäytti katon tunnelmallaan keskiviikkoiltana. Hamburger Börs täyttyi hyväntuulisista juhlijoista ja Club Framery tekikin Tukholman kävijäennätyksen, kun juhlijoita oli melkein 700! Framery jatkaa lupaavasti alkanutta vuottaan ja tähtää tänäkin vuonna uusiin ennätyksiin – viime vuoden yli sadan miljoonan liikevaihto antaa vuodelle 2020 hyvää suuntaa.

Lisätietoa Framerystä löydät www.frameryacoustics.com.

kuva
Club Framery Hamburger Börsissä sai ihmiset juhlimaan ja tunnelman kattoon.
Kuva: Niki Soukkio

kuva
Kuva: prointerior

kuva
Kuva: prointerior

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Kiertotalouden kolme mahdollistajaa

Kirjoittaja: Miisa Tähkänen Kiertotalous on ajattelutapa, jossa arvoa muodostetaan palveluista ja uudelleenkäytöstä. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti toimivaan liiketoimintaan kannattaa pyrkiä monesta syystä:

Kaupallisten tilojen korjaushankkeiden kestävyys

Kirjoittaja: Susanna Leppänen Kestävät arvot eivät toistaiseksi useinkaan ohjaa vuokralaisten tilasuunnittelua korjausrakentamishankkeissa. Isoihin energiaremontteihin ja koko hankkeen mittakaavaan suhteutettuna yksittäisten liiketilojen

Arkkitehtuuripolitiikka on uudet nuottinsa ansainnut

UUSI ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN ohjelma (Apoli20) alkaa olla loppusuoralla. Ohjelmaehdotus on nyt lausuntokierroksella, jonka pohjalta lopullinen ohjelma viimeistellään. Arkkitehtuuripoliittisten suuntaviivojen päivittäminen on aiheellista,

Eteläsataman elämyskeidas

UUTTA DESIGN- ja arkkitehtuurimuseota puuhataan nyt tosissaan. Huhtikuussa Jane ja Aatos Erkon säätiö hyppäsi hankkeen tukijaksi Suomen ennätyssummalla: säätiö on tehnyt

Kiertotalous kirittää kiinteistö- ja rakennusalaa

VALTIONEUVOSTON EHDOTUS kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi julkaistiin heti vuoden alkuun. Kiinteistö- ja rakennusalan (kira-ala) yrityksillä on ”mittavat mahdollisuudet” kiertotalouden hyödyntämiseen, strategiapaperissa arvioidaan.

Sairaala Nova on rakennettu potilasta varten

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uudessa keskussairaalassa huomioidaan koko maakunnan tarpeet potilas edellä -periaatteen mukaisesti. Sairaala Novan suunnittelussa on lähdetty siitä, että potilaalle tehdään

Ihminen oli osa luontoa?

Kirjoittaja: Suvi-Maria Silvola KUN ON saanut elää lapsuutensa kultaisella 80-luvulla, on tähän mennessä ehtinyt pyöritellä silmiään moneen kertaan ihmetellessään ylenmääräiseltä tuntuvaa

Laadukas suunnittelu, mitä se on?

Kirjoittaja: Lars ’Lasse’ Räihä Tämän päivän suunnittelulle asetetaan yhä laajenevassa määrin uusia vaatimuksia. Suunnittelun kompleksisuudesta puhutaan yhä useammin. Meistä suunnittelijoista halutaan

Meill’ on bileet, paikat sileex

VUODESTA 2018 asti valmisteltu rakentamislain uudistus saatiin valmiiksi ja hyväksyttiin eduskunnassa viime vuonna. Petteri Orpon (kok.) hallitus on kuitenkin tekemässä muutoksia

Urbaania kestävyyttä, kiitos!

Nelivuotinen (2019–2023) Kestävä kaupunki -ohjelma tuli maaliin vuodenvaihteessa. Ympäristöministeriön ohjelmassa 15 kuntaa kehitti yhdessä uusia ratkaisuja kestävään kaupunkikehitykseen. Tuloksina syntyi ratkaisuja

Lähiöohjelma, älä jätä!

Betonilähiöiden kehitys on taas vaihteeksi jäissä. Kansallisia lähiöohjelmia on toteutettu useilla hallituskausilla 2000-luvulla, mutta lähiöremppa ei ainakaan valtakunnallisen lähiöohjelman kautta jatku

Identiteetti versoo paikasta

Ihmisten identiteetti on sidoksissa paikkaan – mutta ovatko arkkitehdit aina tietoisia siitä, mitä nyansseja tähän liittyy? Maisema-arkkitehti Eetu Mykkäsen diplomi­työ ’Identiteetin