Aalto-yliopisto Töölö – eli entinen Kauppakorkeakoulu – sai pieteetillä tehdyn kauneuskäsittelyn. Kauppakorkeakoulun päärakennus, joka on Suomen jälleenrakennuskauden rakennustaiteen merkittävimpiä teoksia, palautettiin ajatuksella ja sydämellä kohti alkuperäistä 1950-luvun henkeä. Samalla sen talotekniikka päivitettiin 2020-luvulle.
Rakennuksen omistaja: Aalto-korkeakoulusäätiö
Käyttäjät: pääkäyttäjä Aalto University Executive Education, ravintolapalveluiden kumppani Kanresta Oy
Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto SARC Oy
Pääurakoitsija: Fira Oy
Talotekniikkaurakoitsija: Caverion Oy
Kuva: Erkki Ölander
TULEVAISUUDEN TÖÖLÖ on elinvoimainen Aalto-yliopiston ja elinkeinoelämän
kohtaamispaikka sekä liikkeenjohdon valmennus- ja kehittämispalveluiden
uusi koti. Aalto Töölöstä löytyvät muun muassa yksi
Suomen kauneimmista saleista, tiloja erilaisille tapahtumille ja ainutlaatuinen
työympäristö upealla urbaanilla twistillä.
Vuonna 1950 valmistunut, arkkitehtityöpari Hugo Harmian ja
Woldemar Baeckmanin suunnittelema rakennus kuuluu kansainvälisen
modernin arkkitehtuurin suojeluun ja dokumentointiin erikoistuvan
DoCoMoMo-järjestön rekisteriin. Korjaus- ja uudistamissuunnitelma
tehtiin tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa.
Rakennukseen sisälle tulijat vastaanottaa Kristina Riskan teokset ”inevitableprogress I & II”.
Kuva: Tuomas Uusheimo
Peruskorjaushankkeen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Sarlotta
Narjus Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:stä kertoo, että ikonisella rakennuksella
ei kuitenkaan ole varsinaista virallista suojelustatusta ollenkaan.
Virallisen suojelupäätöksen puuttuminen ei kuitenkaan ole vaikuttanut
siihen, että arvorakennusta olisi kohdeltu jotenkin kaltoin vuosien varrella.
”Esimerkiksi 1990-luvun peruskorjaus oli hyvin tehty”, Narjus toteaa.
Taiteilija Sakari Kannoston Kiertää-teos sijaitsee Aalto-yliopisto Töölön portaikossa.
Kuva: Tuomas Uusheimo
Museoviraston kanssa samoilla linjoilla
Vaikkei talo sinänsä ole suojeltu, rakennuksessa on useita suojeltuja
interiöörejä kuten juhlasali. Lisäksi kiinteistön keltatiiliseen julkisivuun
ei saa tehdä muutoksia. Narjus kertoo, että keskustelut Museoviraston
kanssa sujuivat hyvässä hengessä:
”Tässä projektissa tuntui olevan poikkeuksellisen vähän vastakkainasettelua
– kaikki olivat ikään kuin samalla puolella tekemässä mahdollisimman
hyvää lopputulosta.”
Remonttirumba alkoi toukokuussa 2019 ja valmistui vuoden 2020
lopussa. Korjaustöiden tavoitteena oli luoda aikaa kestävä, moderni
ja kansainvälinen oppimisympäristö, joka kunnioittaa sodanjälkeisen
Suomen arkkitehtuuria, muotoilua ja taidetta. Narjus huomauttaa, että
jälleenrakennuksen vuodet olivat poikkeuksellista aikaa, jolloin ihmisistä
on löytynyt yllättävääkin keksisiäisyyttä resurssiniukoissa oloissa:
Kuva: Tuomas Uusheimo
Kuva: Tuomas Uusheimo
”Rakentaminen tuon ajan oloissa oli haastavaa. Paljon rakennustarvikkeista
saatiin eri puolilta lahjoituksina ja silti niistä on tehty hyvin
eheä kokonaisuus. Tälle saavutukselle voi hyvällä syyllä nostaa hattua”, Narjus toteaa.
Arkkitehti aikakoneessa
Peruskorjauksessa luentosalien ja hienon juhlasalin pinnat palautettiin
kohti alkuperäistä 1950-luvun tyyliä ja luokkatiloja kuorittiin 1990-luvun
maailmasta. Noin 500 valaisinta, joista osa on Paavo Tynellin suunnittelemia,
palautettiin kunnostuksen jälkeen paikoilleen.
”Valaisimien kanssa oli valtavan iso työ, jossa kokeilujen ja testaamisen
kautta päästiin eteenpäin”, valottaa Narjus.
Rakennuksen kaikki ikkunat kunnostettiin, seinien kiiltomaalauksia ja
ovien sekä salien puuviilupintoja konservoitiin ja vanhat liitutaulutkin saivat uuden elämän wc-tilojen peilinkehyksinä. Keltatiiliseen julkisivuun, jota
koristaa Michael Schilkinin keramiikkareliefi, ei tehty muutoksia, mutta
piha palautettiin 50-luvun tyyliseksi tuon ajan tyypillisin istutuksin.
Pääsuunnittelija Narjus kuvaa urakkaa haastavaksi, mutta
palkitsevaksi. ”Kohteena rakennus oli kutkuttava ja houkutteleva”, hän
pohtii.
Kuva: Tuomas Uusheimo
Kuva: Tuomas Uusheimo
Talotekniikalle reboot
Välillä tarvittiin raskaampaa kättä: rakennuksen talotekniikka oli yksinkertaisesti
elinkaarensa lopussa, ja käytännössä kaikki meni uusiksi. Lämmitysjärjestelmä,
käyttövesiverkosto ja viemärit uusittiin, ilmanvaihtokoneiden
säädettävyyttä parannettiin ja huonekohtainen jäähdytys toteutettiin
kaukokylmän avulla.
Kiinteistöautomaatio- ja energianhallintajärjestelmä hyödyntää uusinta
teknologiaa. Äänieristystä parannettiin monin tavoin, ja talo on uuden hissin,
henkilönostimen ja sisäpihan sisäänkäynnin myötä nyt lähes esteetön.
Lisähaastetta tuli siitä, että uudelle talotekniikalle ei ollut olemassa
valmista tilaa, vaan se piti piilottaa – tavalla tai toisella – rakennuksen
sisälle. Taikatempussa auttoi, että talon kerroskorkeudet ovat varsin suuria
(pohjakerrosta lukuun ottamatta), ja niin talotekniikka saatiin sovitettua
alakattoon varsin mallikkaasti. Narjus on tyytyväinen lopputulokseen:
”Rakennuksen talotekniikka on nyt uudistettu täysin ja samalla
energiatehokkuutta
kohennettiin”, hän toteaa.
Kuva: Tuomas Uusheimo
Kuva: Tuomas Uusheimo
Katso kokonaisuutta!
Lopputulos on siis fiftarikaunotar moderneilla herkuilla. Narjus toteaa,
että samaan tapaan kuin alkuperäinen rakennus oli nimenomaan toimiva
kokonaisuus, myös Aalto Töölö haluaa täyttää saman kriteerin.
”Kokonaisuus tässäkin rakennuksessa muodostuu lukemattomista
arkipäiväisistä detaljeista. Se on tässä se hieno juttu”, toteaa Narjus, jolla
on CV:ssä muitakin saman aikakauden klassikoiden päivitystöitä, kuten
Eteläranta 10, Rautatalo ja Voimatalo.
”Vanhat talot ovat aina yksilöitä – ja siksi kiinnostavia.”
Kuva: Tuomas Uusheimo
Kuva: Tuomas Uusheimo
Rakennuksen pääkäyttäjä on vuoden alusta lähtien ollut Aalto
University
Executive Education Oy (Aalto EE), joka tarjoaa kansainvälisesti
liikkeenjohdon valmennus- ja kehittämispalveluita. Rakennukseen
on myös luotu monipuolisia, nykyaikaisia käyttötarpeita vastaavia toimistoja
koulutustiloja vuokrattavaksi. Helmikuussa Ravintola Töölö avasi kaikille
avoimen ruokaravintolan, juhlasalin ja auditorion, joissa voi järjestää erilaisia
juhlia, konsertteja, illallisia ja seminaareja.
Legenda elää
Aalto EE:n toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori
Pekka Mattila on hyvillään, että Kauppakorkeakoulun
perintö jatkuu nyt Töölössä uudessa muodossa.
”Aallon johtamiskoulutus on saanut hienon tukikohdan historiallisesta
rakennuksesta”, hän toteaa. Aalto EE:n kaikki 130 työntekijää ovat jo
muuttaneet taloon.
Kuva: Tuomas Uusheimo
Kuva: Jaakko Kahilaniemi
Kokemuksia talosta on tosin vasta kuuden viikon verran – ja siitäkin
etätyö on vienyt osansa. Mattilan mukana vastaan on toki tullut ”lastentauteja”,
joita aina esiintyy uuden rakennuksen sisäänajovaiheessa, mutta
yleisvaikutelma on hyvin positiivinen – ja innostava.
”Tämä on yksi Helsingin hienoimmista työpaikoista”, hän uskoo.
”Asiakkaiden kannalta tila tukee oppimista hyvin tehokkaasti, olipa sitten
kyse luokka-, ryhmä- tai parityöskentelystä.”
Sotaisia detaljeja
Pekka Mattilasta huomaa, että hän on perehtynyt talon historiallisiin juuriin.
Hän huomauttaa, että talon suunnitelmat ovat jo 1940-luvulta ja
niissä häivähtää myös 30-luvun funkkis. ”40-luvun tyylistä on suunnitelmiin
mukaan tullut tietty kodinomaisuus ja yhteys inhimilliseen arkeen.”
Kuva: Tuomas Uusheimo
Yksi yllättävä piirre talosta liittyy toiseen maailmansotaan – eri puolilla
rakennusta on muistumia sodasta. Esimerkiksi lattiassa ja katossa on
vektoreita, jotka muistuttavat Helsingin ilmatorjunnan käyttämistä valonheittimistä ja joidenkin alkuperäisten valaistusratkaisujen
inspiraatio on – hiukan
makaaberisti – ruumisarkuista.
”Nämä yksityiskohdat on säilytetty hyvin
ja ne löytyvät, jos osaa katsoa”, toteaa Mattila.
”Retroriski” ei realisoitunut
Pekka Mattila tunnustaa, että lähtö Aalto
EE:n nykyaikaisista, viihtyisistä tiloista Kampissa
ei ollut henkisesti helppo – edes toimitusjohtajalle.
Hänen ”pahin pelkonsa” oli
se, että muutto modernista toimintaympäristöstä
vanhaan ja päivitettyyn tilaan veisi jollain
tavalla organisaatiota taaksepäin.
”En halunnut, että Aalto EE tulisi tässä
mielessä osaksi mitään nostalgia- tai retroosastoa”,
hän toteaa.
Kuva: Tuomas Uusheimo
Tämä pelko oli turha. ”Tämä riski taklattiin
tosi hienosti”, hän kiittelee suunnittelijoita
ja rakentajia. ”Uusitussa rakennuksessa
on hienosti pariutettu
alkuperäistä
jälleenrakennusajan henkeä ja nykyaikaa
uusine ratkaisuineen.”
”Fiilis on raikas ja samalla lämmin –
ilman laitoksen tuntua”, Mattila huomauttaa.
”Tässä päivityksessä on mukana samaa
kodinomaista toteutusta kuin mitä alkuperäisessä
oli”, hän kiittelee.
Kuva: Mikko Raskinen
Tervetuloa kohotettuun todellisuuteen!
Kun Aalto EE muutti taloon, organisaatiolla
oli harkinnan paikka: miten vastataan yritysten
ja osallistujien odotuksiin ja tuotetaan
poikkeuksellinen asiakaskokemus uudessa
talossa? – Helmikuussa haastateltu Mattila
uskoo, että joitain vastauksia tähän kysymykseen
on jo olemassa.
”Haluamme tarjota prosessilaadun
lisäksi myös esteettistä laatua asiakkaille”,
toteaa Mattila ja mainitsee tarpeen ”kohotetulle
todellisuudelle”, jossa vierailu Aalto
Töölössä säväyttää aina.
”Tämän näkee arkkitehtuurin lisäksi
myös esimerkiksi materiaalivalinnoista.
Kaikki on vähän parempaa kuin kotona”,
hän toteaa.
Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Jaakko Kahilaniemi
