Julkisten rakennusten energiatehokkuus ja sisäilmaratkaisut ovat keskeisiä tekijöitä kestävän rakentamisen ja terveellisten sisäolosuhteiden kannalta. Palvelurakennuksissa, kuten kouluissa, sairaaloissa ja toimistotiloissa, ilmanvaihdon optimointi, ilmavirtojen hallinta ja painesuhteiden säätely vaikuttavat merkittävästi energiatehokkuuteen sekä sisäilman laatuun. Uudisrakentamisessa ja korjaushankkeissa rakennusten ilmatiiveys on parantunut, mikä mahdollistaa ilmanvaihdon tarkemman hallinnan, mutta tuo mukanaan myös uusia haasteita, kuten paine-erojen hallinnan monimutkaistumisen
Ilmanvaihdon optimointi energiatehokkuuden
parantamiseksi
Rakennusten ilmanvaihtojärjestelmien on oltava riittävän tehokkaita turvaamaan
hyvä sisäilman laatu, mutta samalla niiden energiankulutus on
pidettävä minimissä.
Ilmanvaihdon optimoinnissa keskeisiä keinoja ovat:
- Ilmavirtojen tarpeenmukainen säätely: Ilmanvaihtoa tulisi ohjata
käyttäjämäärän ja tilan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi hiilidioksidija
kosteusanturit mahdollistavat ilmanvaihdon säätämisen todellisen
tarpeen mukaan, mikä vähentää turhaa energiankulutusta.
- Lämmöntalteenotto: Lämmöntalteenottojärjestelmät voivat parantaa
ilmanvaihdon energiatehokkuutta jopa 50–70 %, sillä ne hyödyntävät
poistoilman lämpöä tuloilman esilämmitykseen.
- Ilmakanavien puhtaus ja huolto: Puhdistetut ja hyvin huolletut
ilmakanavat vähentävät ilmanvaihtojärjestelmien energiankulutusta ja
parantavat sisäilman laatua.
Painesuhteiden hallinta ja ilmatiiveyden vaikutukset
Rakennusten ilmatiiveys on parantunut huomattavasti viime vuosikymmeninä,
mikä on vähentänyt hallitsemattomia ilmavuotoja ja parantanut
energiatehokkuutta.
Samalla se on tuonut uusia haasteita, erityisesti
painesuhteiden
hallintaan.
Painesuhteiden hallinnassa on otettava huomioon:
- Rakennuksen eri tilojen väliset paine-erot: Esimerkiksi sairaaloissa
ja laboratorioissa tietyissä tiloissa tulee säilyttää alipaine (infektiotilat)
tai ylipaine (leikkaussalit), jotta ilmavirrat kulkevat halutulla tavalla.
- Ulkovaipan ilmanpääsy ja -poisto: Jos painesuhteet eivät ole
tasapainossa, seurauksena voi olla ei-toivottuja ilmavuotoja, jotka
voivat johtaa kosteus- ja homevaurioihin.
- Automaattinen paine- ja ilmavirtojen säätely: Modernit
ilmanvaihtojärjestelmät voidaan varustaa automatiikalla, joka säätää
ilmanvaihtoa reaaliaikaisesti tarpeen mukaan.
”Rakennusten
ilmatiiveys on
parantunut huomattavasti
viime vuosikymmeninä.
Uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen erityispiirteet
Uudisrakennuksissa ilmatiiveys voidaan suunnitella alusta alkaen
optimaaliseksi, mikä antaa hyvän lähtökohdan energiatehokkaalle
ilmanvaihdolle ja painesuhteiden hallinnalle. Korjausrakentamisessa
tilanne voi olla monimutkaisempi, sillä vanhojen rakenteiden ilmanpääsyn
ja -poiston hallinta voi edellyttää erityisratkaisuja.
Korjausrakentamisen haasteita ja ratkaisuja:
- Vanhojen rakennusten tiivistäminen: Rakenteiden ilmanpitävyyden
parantaminen voi muuttaa rakennuksen alkuperäisiä painesuhteita,
mikä edellyttää ilmanvaihdon uudelleensuunnittelua.
- Ilmanvaihdon modernisointi: Vanhat painovoimaiset
ilmanvaihtojärjestelmät on usein päivitettävä koneellisiksi, jotta
saavutetaan parempi energiatehokkuus ja hallitut ilmavirrat.
- Energiatehokkaat ilmanvaihtoratkaisut: Hybridi-ilmanvaihtojärjestelmät,
jotka yhdistävät painovoimaisen ja koneellisen ilmanvaihdon,
voivat tarjota joustavia ja energiatehokkaita ratkaisuja
korjausrakentamiseen.
Julkisten rakennusten ilmanvaihdon optimointi ja painesuhteiden hallinta ovat
keskeisiä tekijöitä sekä energiatehokkuuden että sisäilman laadun parantamisessa.
Ilmatiiveyden paraneminen luo uusia mahdollisuuksia ilmanvaihdon
tarkemmalle hallinnalle, mutta samalla se korostaa painesuhteiden hallinnan
merkitystä. Ilmanvaihtojärjestelmien älykäs ohjaus, lämmöntalteenotto
ja säännöllinen huolto ovat avainasemassa kestävien ja terveellisten sisäolosuhteiden
saavuttamisessa. Suunnittelijoiden ja arkkitehtien on tärkeää huomioida
nämä tekijät niin uudisrakennus- kuin korjaushankkeissakin, jotta lopputuloksena
on energiatehokkaita ja hyvinvoivia rakennuksia.
Teksti: Petri Charpentier
Kuvat: Pixabay
