Uusissa kouluprojekteissa akustiseen suunnitteluun kannattaa panostaa, jotta opetus ja oppiminen eivät häiriinny hälyn vuoksi. Kiinteiden seinien sijaan käytetään usein siirtoseiniä ja taittoseiniä estämään äänen kulkeutumista. Tilanjakajina voi käyttää kevyempiä ratkaisuja.
”AKUSTIIKKASUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTANA ovat tilan
tuleva toiminta ja käyttäjien tarpeet. Tärkeintä on, että akustiikka sopii
käyttötarkoitukseen”, sanoo arkkitehti Eija Halme-Salo Vahanen-Halme
Acousticsilta.
Vahanen-Halme Acoustics on toiminut akustisen suunnittelun alalla
55 vuoden ajan. Halme-Salolla on pitkä kokemus julkisten rakennusten
akustiikkasuunnittelusta, ja uralle mahtuu useiden musiikkikeskusten,
kirkkojen, taidemuseoiden, sairaaloiden, virasto- ja toimistorakennusten
sekä koulujen akustointeja.
”Tällä hetkellä koulut ovat kiinnostavia akustiikkaprojekteja, sillä
meneillään on siirtymä perinteisestä luokkahuoneopetuksesta avoimiin
oppimisympäristöihin”, Halme-Salo sanoo.
Avoin oppimisympäristö asettaa äänisuunnittelulle haasteita. Huoneakustiikka
pitää sovittaa siten, että useat oppilasryhmät voivat toimia
tilassa samanaikaisesti.
”Avoimessa oppimisympäristössä ääntä on vaimennettava, jotta oppilasryhmien
keskustelu ei leviä koko tilaan. Samalla on huolehdittava, että
opettajan ääni kantaa tarvittaessa koko oppilasryhmälle eikä ääni rasitu liikaa.
Suurissa tiloissa kannattaa harkita opettajan äänen sähköistä vahvistamista”,
sanoo Halme-Salo.
Uusien tilojen käyttöä harjoiteltava
Avoimet oppimisympäristöt tähtäävät uudenlaisten opetusmenetelmien
käyttöön opettajajohtoisen opetuksen sijasta. Oppimisympäristöjen käyttö
on opetteluvaiheessa, ja tilan todellinen käyttö saattaa poiketa suunnitellusta.
Tällöin tilan käyttämisessä ilmenee haasteita äänen kulkeutuessa
häiritsevästi tilassa.
”Samassa oppimisympäristössä saattaa olla meneillään kolmen eri
oppiaineen tunnit samanaikaisesti. Ellei tilaa ole suunnittelu- ja toteutusvaiheessa
tehty tällaiseen tarkoitukseen sopivaksi, niin äänen kantautuminen
oppimisryhmien välillä aiheuttaa ongelmia”, Halme-Salo toteaa.
Kannattaakin varmistaa, että tilan käyttö tiedetään riittävällä tarkkuudella
ennen suunnittelua ja rakentamista. Mikäli tilan käyttötarkoitus
muuttuu, tulisi huoneakustiikkaa muuttaa jälkikäteen vastaamaan uutta
käyttöä.
Sermi, siirtoseinä vai kiinteä seinä?
Seinäkkeiden, sermien ja kalusteratkaisuiden lisäksi äänen kulkeutumista
voidaan estää tai eristää siirtoseinillä ja taittoseinillä. Ympäristöministeriön
ohjeessa rakennuksen ääniympäristöstä määritellään erilaisten opetustilojen
äänitasoerolukujen ohjearvoja.
”Kahden opetustilan välisen ääneneristävyyden tulisi olla äänitasoeroluvultaan
vähintään 44 dB ja ovellisena 42 dB, mikä voidaan saavuttaa hyvillä siirtoseinillä. Laadukkailla taittoseinillä päästään noin 35 dB:iin
saakka, mikä on koulussa monissa tilanteissa vielä käyttökelpoinen.
Taite- ja paljeovet jäävät usein eristävyydessä 15-25 dB:n välille. Alle
30 dB:n eristävyydellä ei kyseessä ole enää varsinainen ääneneristäjä,
vaan tilanjakaja”, Halme-Salo sanoo.
Mikäli ääneneristystarvetta ei ole, taite- ja paljeovet sekä erilaiset verhoratkaisut
toimivat visuaalisina tilanjakajina. Akustistenkin verhomateriaalien
ääneneristyskyky jää alle suositusarvojen. Liiallisen äänen kantautumisen
lisäksi akustoinnilla huolehditaan puheen erotettavuudesta.
Jälkikaiunta-aika auttaa määrittämään absorboivan materiaalin riittävää
määrää tilassa.
”Avoimen tilan akustiikkaa voidaan tiettyyn rajaan saakka parantaa
lisäämällä rakenteiden äänieristystä, tilojen vaimennusta ja tarvittaessa
heijastinpintoja, mutta äänen suoraa etenemistä voidaan estää vain
rakenteilla. Riittävän korkeat seinäkkeet ja sermit auttavat, mutta joskus
järkevin ratkaisu on rakentaa tilaan kiinteä seinä. Esimerkiksi lasiseinä
estää äänen kulkeutumista, mutta tila säilyy visuaalisesti avoimena”, kertoo
Halme-Salo.
Seinälliset tilat varmistavat tarvittaessa työrauhan
Avoimissa oppimisympäristöissä tarvitaan pelisäännöt, jotta työrauha säilyy
ja keskittyminen onnistuu. Äänekkäämmät tehtävät olisi hoidettava
erillisessä tähän tarkoitukseen varatussa tilassa.
”Erilaisiin käyttötarkoituksiin tarvitaan ääniympäristöltään erilaisia tiloja.
Uusissa kouluprojekteissa huomioidaan tilojen muunneltavuuden lisäksi
suljettavienkin tilojen tarve. Myös monitilatoimistoissa kohdataan haasteita
äänen kantautumisen suhteen, ellei tiloissa ole tehokkaasti vaimentavia
pintoja ja kunnolla äänieristettyjä vetäytymistiloja”, Halme-Salo toteaa.
Käytävän erottaminen seinin muista tiloista vähentää oppimisympäristön
hälyä. Suuremmille opetusryhmille pitäisi olla saatavilla suljettavia
luokkatiloja. Lisäksi tarvitaan pienryhmätiloja, joissa ryhmätöitä voi tehdä
keskustellen ilman, että muut oppilaat häiriintyvät keskustelusta.
Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Ari Nurmela
