Arkkitehtuurin merkitystä vetovoimatekijänä ei voi kiistää. Viimeisen 20 vuoden aikana ykkösrivin kaupungit Barcelonasta Berliiniin ovat panostaneet arkkitehtuuriin ja kaupungin ilmeeseen. Hyvä arkkitehtuuri ei kuitenkaan ole vain isojen ja rikkaiden yhteisöjen etuoikeus.
SAFAn puheenjohtaja Henna Helander on todennut, että jokaisen suomalaisen kaupungin kannattaisi laatia
oma arkkitehtuuripoliittinen ohjelma. Sitä laadittaessa voidaan käydä avointa keskustelua arkkitehtuurista ja siitä,
millaista kaupunkia kaupunkilaiset pitävät tärkeänä.
Helanderin mukaan kaupunki voi kirjata ohjelmaan rakennetun ympäristönsä ominaispiirteitä ja siten vahvistaa
omia periaatteitaan ja identiteettiään. Tällaisia periaatteita voivat olla esimerkiksi avoimien ja arkkitehtuurikilpailujen
järjestäminen keskeisistä rakennuksista tai kaupunginosista, tai Ruotsin mallin mukaisesti, kaupunginarkkitehdin
viran perustaminen.
Suomen valtio julkaisi uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelmansa (Apoli 2021) viime vuonna – ja Helanderin
ehdotus tavallaan jalkauttaa sen yhteisötasolle.
Kaupungeissa onkin hyvä käydä jatkuvaa keskustelua siitä, minkälaisia rakennuksia halutaan luoda.
Omien arkkitehtonisten vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää, mutta yhtä lailla on syytä puhua myös omista
kaupunkisuunnitteluun liittyvistä kipupisteistä.
Isommissa suomalaisissa kaupungeissa arkkitehtuuri on toki nähty voimavarana jo pitkän aikaa ja
arkkitehtuuriohjelmia meillä on myös tehty. Tällä hetkellä Tampere uudistaa omaa arkkitehtuuriohjelmaansa
ja valmista luvataan tämän vuoden aikana. Päivitystyölle on myös tilausta, sillä Tampereen nykyinen
arkkitehtuuriohjelma on 14 vuotta vanha.
Vanhallakin ohjelmalla tosin oli vaikutusta. Siinä esitellyistä toimenpiteistä ovat toteutuneet esimerkiksi
kaupunkikuvatoimikunta ja TAD-viikko eli arkkitehtuuri- ja designviikko.
Tampereen päivitettyyn arkkitehtuuriohjelmaan kootaan kaupunki- ja rakennussuunnittelun tavoitteita ja keinoja
niihin pääsemiseksi. Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen linjaa, että arkkitehtuuriohjelma on tärkeä työkalu
Tampereen kehityksessä kohti kaikille viihtyisää ja elinvoimaista kaupunkia. Ikosen mukaan laadukas, innovatiivinen
ja ympäristöään kunnioittava arkkitehtuuri on Tampereen keskeinen vetovoimatekijä.
Yhteiseksi koetun ja toimivan arkkitehtuuriohjelman takeeksi halutaan jo alusta asti mukaan niin kaupunkilaiset,
päättäjät, suunnittelijat, toteuttajat kuin muutkin sidosryhmät. Uusia teemoja on tulossa mukaan pitkä rivi: kestävä
suunnittelu, kiertotalous, kävelykaupunki ja kaupunkikulttuurin nousu ovat kovia keihäänkärkiä, jotka puuttuvat
vanhasta ohjelmasta.
Yhtenä tavoitteena Tampereella on, että saadaan vuorovaikutuksessa syntynyt raikas ja kunnianhimoinen,
mutta myös juureva ja paikasta lähtevä ohjelma. Samalla synnytetään yhä enemmän laadukasta arkkitehtuuria,
johon katse seisahtuu niin yksittäisissä rakennuksissa kuin laajemmassa kaupunkikuvassakin.
Kuvaan kuuluu, että arkkitehtuuripolitiikkaa uudistetaan keskustelemalla. Yhdistämällä kaupunkilaisten
ja paikallisten toimijoiden näkemykset sekä asiantuntijoiden tietämys osallistavien työpajojen avulla asetetaan
tavoitteita ja ideoidaan keinoja niiden saavuttamiseksi.
Yksin vuonna 2020 järjestettiin kolme vuorovaikutustilaisuutta, joissa ideoitiin Tampereen arkkitehtuuripolitiikkaa
eri näkökulmista. Tilaisuuksissa käsiteltiin mm. yleisten alueiden, asumisen, rakennusperinnön ja julkisen
rakentamisen teemoja.
Tampereella on osallistavaa otetta, joka on kunniaksi kaupungille. Arkkitehtuuri todella kuuluu kaikille, ja siihen
liittyvän keskustelun tulee olla mahdollisimman avointa. Arkkitehtuuri voi kohottaa, rohkaista ja voimallistaa yhteisön
jäseniä monin tavoin.
Ja se kääntöpuoli, johon meillä ei ole varaa: harva asia ankeuttaa arkea yhtä pahasti kuin kehno rakennettu
ympäristö.
PETRI CHARPENTIER
