Nykyaikaisilla lasimateriaaleilla ja -ratkaisuilla on mahdollista saada uutta ilmettä rakennusten arkkitehtuuriin ja myös muunneltavuuteen. Varsinkin älylasien tekniset ominaisuudet ovat viime vuosina kehittyneet huimaa tahtia. Myös niin sanotut toiminnalliset lasit voivat korvata vaikkapa verhoja tai eristerakenteita.
LASIRATKAISUILLA ON käyttöä monenlaisissa kohteissa. Muun
muassa lasijulkisivut ovat yleistyneet sekä liike- että asuinrakennuksissa.
Energian ja ympäristön säästämiseksi hyvä lämmöneristävyys on
tärkeää muun muassa julkisivujen ikkunarakenteissa. Suuriakin lasiikkunoita
voidaan toteuttaa, jos lasien yhteydessä olevien rakenteiden suunnittelussa vältetään kylmäsiltoja. Joissakin ratkaisuissa on myös
toteutettu kaksoislasijulkisivuja, jolloin lasi-ikkunoiden välitila toimii osaltaan
lämmöneristeenä.
Samaten lasin ääneneristävyys voi olla tärkeä ominaisuus. Ääntä eristävillä
laseilla voidaan ratkaisevasti vaimentaa sekä ulkoa että muualta
sisätiloista kantautuvaa häiritsevää melua.
Lasi voi edistää myös rakenteellista paloturvallisuutta. Suomessakin
paloluokitettujen lasien käyttö on yleistynyt.
Nykyiset palosuojalasit ovat tyypillisesti monikerroslaminaattilaseja,
joissa eristekerroksia on sijoitettu lasipintojen väliin. Myös kaarevia palosuojalaseja
voidaan toteuttaa.
Sumennettavia laseja neuvotteluhuoneisiin
Älylasien lisäksi markkinoille on tullut myös älykalvoja. Aiemmissa älylaseissa
kalvo oli valmiiksi asennettuna lasien väliin.
Tällaiset ratkaisut voivat olla esimerkiksi elektrokromaattisia lasiin kiinnitettäviä
kalvoja, jotka saadaan läpinäkymättömiksi – ja taas näkyviksi –
sähkövirran avulla.
Yrittäjä ja lasiratkaisujen asiantuntija Joni Purola Ostosikkuna Oy:stä
luonnehtii älylaseja ennen kaikkea yksityisyyttä parantaviksi tuotteiksi,
jotka eivät kuitenkaan pimennä huonetta estämällä valon pääsyä läpi.
”Toimimme älylasikalvojen maahantuojana. Suomessa on tehty jo
kymmeniä asennuksia”, hän sanoo.
”Näissä tuotteissa on monenlaisia uusia sovelluksia. Älylaseilla saadaan
haluttaessa sumennettua vaikkapa neuvottelutilojen tai sairaaloiden
leikkaussalien ikkunoita.”
Ideana tällaisissa laseissa on, että niitä on mahdollista tarvittaessa
sumentaa virtakatkaisimesta. Kun lasissa kulkee heikko sähkövirta, se on
läpinäkyvä kuten tavalliset ikkunat.
”Kalvot toimivat ikään kuin kaihtimina, mutta niitä on helpompi hallita
ja pestä kuin verhoja”, Purola muistuttaa.
”Toisaalta ne sopivat luontevasti sellaisiin paikkoihin, joihin olisi hankala
asentaa verhoja tai sälekaihtimia – kuten neuvotteluhuoneisiin.”
Kevyet lasiseinät ovat toimistoissa kätevä ratkaisu myös siksi, että niitä
voidaan tarvittaessa siirtää paikasta toiseen helpommin kuin kiinteämpiä väliseiniä. Niinpä tämäntyyppiset toiminnalliset lasiratkaisut mahdollistavat
esimerkiksi tilojen muuntelun joustavasti eri käyttötarkoituksiin.
Ӏlylaseilla saadaan
haluttaessa sumennettua
vaikkapa neuvottelutilojen
ikkunoita.
Kalvo soveltuu jälkiasennuksiin
Purolan mukaan älykalvojen merkittävä etu älylaseihin verrattuna on se,
että kalvo voidaan asentaa olemassa oleviin laseihin joko koko lasin alalle
tai vain osalle lasista. Kalvot soveltuvat hyvin muun muassa saneerauskohteisiin.
Älykalvo voi olla myös sävytetty. Eri tarkoituksiin on olemassa myös
tummennus- ja peilikalvoja.
Kaikki markkinoilla olevat älylasikalvot tuotetaan Kiinassa, missä niitä
valmistaa kolme eri tehdasta.
”Valmistajia on vain vähän, koska älylasien tuotantolaitteet ovat kalliita
ja koska yksikin tehdas pystyisi tuottamaan kaikki maailmassa tarvittavat
älykalvot”, Purola toteaa.
”Suomessa monet yritykset ovat olleet kiinnostuneita sähköisesti
sumennettavista lasiratkaisuista. Markkinoita olisi paljon ja ne kasvavat
ainakin 30 prosentilla vuosittain. Älykalvot ovat edullisempi ratkaisu kuin
olemassa olevien lasien vaihtaminen uusiin älylaseihin.”
”Älykalvo tosin on puolta edullisempi kuin kiinteät älylasit, mutta projektin
kokonaishintaa ei ole helppo arvioida pelkästään älykalvon metrihintatarjousten
perusteella. Kalvon hintaan pitää laskea mukaan kalvojen
leikkaus, johtimien asennus, rahti, tullimaksu, virtalähde, kaapelit, peitelistat
sekä asennustyö”, Purola mainitsee.
Hänen yrityksensä edustamat SONTE-älykalvot tulivat myyntiin
vuonna 2013, mutta Suomeen niitä on tuotu vasta noin kahden vuoden
ajan.
”Esimerkiksi Puolassa älykalvoratkaisuja on toteutettu jo paljon, koska
sinne niitä on markkinoitu huomattavasti kauemmin”, selittää Purola.
Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Ostosikkuna Oy
