Runko ja rakennustuotteet (kivi, laatat, tiili)
Sisäpinnat ja tilaosat (kivi, laatta, tiili)

Tiiliarkkitehtuurilla hienoja ja näyttäviä kiinteistöjä

artikkelikuva: Tiiliarkkitehtuurilla hienoja ja näyttäviä kiinteistöjä

Tiilimateriaaleja käytetään yhä enemmän monenlaisten julkisivujen ja sisustusten toteutuksissa, muun muassa projektirakentamisessa. Tiilet ovat tunnetusti kestäviä, tyylikkäitä ja myös lämpöä sitovia. Uudenlaisilla erikoistiilillä ja ladontamenetelmillä voidaan saada aikaan entistäkin komeampia tiilirakenteita.

TIILEN MONIPUOLINEN käyttö on tullut taas muotiin rakentamisessa.

"Ensin tiilien pintastruktuuriin tuli lisää rouheutta, ilmettä ja värien vaihtelua. Sitten tiilirakentamisessa alettiin kilpailla myös laadulla. On ollut ilo tutustua muurarien ammattikuntaan, jolla on näissä asioissa paljon osaamista", arvioi arkkitehti Mikko Blomberg Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy:stä.

"Tiili on ikiaikainen materiaali, joka myös tuntuu sellaiselta. Tiilien väriskaalat sopivat hyvin yhteen erilaisten ympäristöjen kanssa."

Yleisesti ottaen tiilimateriaali koetaan visuaalisesti lämpimänä. Julkisivumateriaalina se soveltuu moniin paikkoihin ja laadukkaaseen kaupunkimaiseen rakentamiseen.

"Tiilellä pystytään toteuttamaan monia erikoisratkaisuja myös rakennusten sisätiloissa. Esimerkiksi tiilirakenteiset holvit ja kaarevat seinämuodot varmaankin tulevat yhä yleisemmiksi", Blomberg arvioi.

Trendit tulevat Suomeen viiveellä
Esimerkkinä viime aikojen uudenlaisesta tiilirakentamisesta Blomberg mainitsee Helsingin Kruunuvuorenrannan Hopealaakso-projektin, jossa Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy toimi suunnittelijana.

"Siellä kiinteistöjen julkisivuihin on käytetty kuutta eri tiililaatua, viittä eri väriä ja viittä ladontatapaa reliefimuurauksena. Auringonvalo tuo reliefimuurauksen luonteen esille", Blomberg selittää.

Hopealaakso-kiinteistön sisäänkäyntien seinissä on esimerkiksi ulkomailta tuotuja pitkänomaisia ja litteitä erikoistiiliä.

"Monet arkkitehtuurin suuntaukset tulevat ulkomailta Suomeen noin 3–4 vuoden viiveellä.

Vaikutteiden sopeuttaminen pohjoisiin oloihin vie oman aikansa."

Uudet trendit tukevat Blombergin mukaan yhä laadukkaampaa, kestävämpää ja terveellisempää rakentamista.

"Hyvä esimerkki klassisesta ja aikaa kestävästä tiilimuurauksesta Suomessa on vaikkapa Helsingin yliopiston Kaisa-kirjasto."

Erikoistiiliä tuodaan Tanskasta
Tanskalaiset tiilet ovat yleistymässä suomalaisissakin julkisivuissa.

"Olemme suunnitelleet tanskalaisista tiilistä tehtyjä julkisivuja erityisesti Helsingin kantakaupungin uusiin asuinkortteleihin. Joissakin tapauksissa saman korttelin julkisivuissa on sekä tanskalaisia että Suomessa valmistettuja tiiliä", kertoo arkkitehti Vesa Oiva Anttinen-Oiva Arkkitehdeistä (AOA).

"Arkkitehdit käyttävät suunnitelmissaan nykyisin paljon erikoistiiliä, koska niissä väri- ja tyyppivalikoimat ovat paljon runsaampia kuin kotimaisilla vakiotiilillä."

Tiili on Oivan mukaan muutoinkin yleisimpiä nykyisin käytettäviä julkisivumateriaaleja.

"Elävän kaupunkikuvan kannalta on tärkeää, että julkisivuissa voidaan käyttää vaihtelevia materiaaliratkaisuja."

Helsingin Sompasaareen on valmistumassa asuinkortteli, jossa jokaisen asuinhuoneistolinjan julkisivu on eri tiiltä. Kaikkiaan korttelin julkisivuissa on käytetty kahdeksaa eri tiilityyppiä.

"Käsinlyötyjä tiiliä on muurattu suomalaisiin julkisivuihin jo pitkään. Kymmenisen vuotta sitten AOA oli mukana Helsingin yliopiston pääkirjaston Kaisa-talon hankkeessa, jossa materiaali oli yhtä ruukintiiltä."

Toimivia ratkaisuja monella eri tyylillä
Tanskalaiset tiilet ovat tavallista pienempiä. Niiden etuna on erilainen ulkonäkö, jonka avulla saadaan laadukkaita julkisivuratkaisuja.

"Tanskalaisista tiilistä löytyy myös tyyppejä, jotka ovat tavallista pitempiä ja matalampia. Olisi toivottavaa, että myös näiden tiilien käyttö yleistyisi", Oiva toteaa.

"Uusilla asuinalueilla ylipäätään on jo nyt aiempaa enemmän vaihtelua eri tiilityyppien ja värien käytössä julkisivurakentamisessa."

Oiva arvioi, että joissakin tilanteissa myös muototiilillä saadaan aikaan yhtä toimivia ratkaisuja kuin käsinlyödyillä tiilillä.

"Tämä riippuu paljon ympäristöstä. Asiaan vaikuttaa myös se, käytetäänkö jotakin sellaista erikoismuurausta tai -ladontaa, jolla tiilipintaa saadaan vaikkapa reliefimäiseksi."

"Tiilellä on mahdollista myös tehdä esittävää kuvaa muurauspintaan", Oiva sanoo.

Esimerkiksi Jätkäsaaren päiväkodin ulkoseiniä Helsingissä kuvitettiin taiteilija Erika Kallasmaan teoksilla, jotka toteutettiin värillisillä lasitetuilla ja poltetuilla tiilillä.

"Toki tiilellä on perinteisestikin voitu tehdä monenlaista julkisivua. Nyt mukaan on kuitenkin tullut uudenlaisia tiiliä ja muuraustekniikoita, joita ansiokkaasti käytetään julkisivuissa."

Kirjavia tiiliseiniä asuinkerrostaloihin
Rakennustekninen johtaja Juha Karilainen Wienerberger Oy:stä kertoo, että arkkitehdit suhtautuvat tiilirakentamiseen positiivisesti.

"Tiili onkin oikea valinta, kun halutaan rakentaa elinkaareltaan pitkää ja myös esteettisesti kestävää ympäristöä. Tiili on turvallinen ja lämpöä sitova materiaali, jota ei juuri tarvitse huoltaa."

Viime aikoina tiilijulkisivuja on rakennettu paljon esimerkiksi Helsingin Jätkäsaareen, Kalasatamaan, Kruunuvuorenrantaan ja Metsälään. Myös Tampereelle nousee paljon tiilitaloja.

"Tiilellä on ’buumi’ päällä. Voisi toivoa, että tiiltä käytettäisiin enemmän myös pientaloihin. Niissä toki tiiltä käytetään usein sisustusmateriaalina."

"Kerrostalojen kirjavat julkisivupinnat ovat yksi tämän ajan suuntaus tiilirakentamisessa. Tiilissä voi olla värejä punaisesta mustaan ja kaikkea siltä väliltä", Karilainen toteaa.

"Vaikkapa harmaat, tummat ja ruskeat tiilet ovat nyt hyvin kysyttyjä. Kerrostalojen seinissä saattaa olla myös aivan vaaleita tiiliä. Kun rakennetaan laajoja kortteleita, saman korttelin seinissä voi olla useita eri värejä."

Yksi nykyajan suuntaus ovat myös rouheat tiilipinnat, joiden tiilet näyttävät käsintehdyiltä.

"Tosin nykyajan käsin lyödyt tiilet valmistetaan pääsääntöisesti koneellisesti, vaikka näyttävätkin hyvin käsintehdyiltä."

"Tiilien saumaus voidaan niin ikään tehdä tavallista rouheammin. Esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaressa on toteutettu kerrostalo, jonka tiilijulkisivuissa muurauslaastia on tiilien päälläkin."

Yhä vaativampia julkisivupintoja
Julkisivuihin usein haetaan tavanomaista pitempiä tiiliä, joita tuodaan Keski-Euroopasta.

"Ne ovat kalliimpia kuin tavalliset tiilet ja niiden toimitusajat ovat pitempiä, mutta pitkillä tiilillä saadaan näyttävyyttä seinäpintoihin", Karilainen vakuuttaa.

"Myös lasitettujen tiilien käyttö yleistyy. Niitä asennetaan tehostuksina sisäänkäynteihin, mutta myös elävöittämään julkisivuja."

Joissakin erikoistapauksissa myös kattotiiltä on käytetty julkisivupintojen toteutuksessa.

"Arkkitehdit haluavatkin suunnitella eläviä, monipuolisia ja yhä vaativampia julkisivupintoja. Niissä voi olla esimerkiksi erikoisia tiilirakenteita ikkunankehyksissä tai pitsimäisiä, osin läpinäkyviä muurauksia. Vaatimustaso on kasvanut viime vuosina", Karilainen arvioi.

"Rivitalorakentamiseenkin on tullut lisää yksilöllisyyttä. Voi olla sellaisia rivitaloja, joissa joka huoneisto on tehty erivärisestä tiilestä."

Karilaisen mukaan on tavallista, että kerrostalokohteissa ainakin osa tiilirakenteista on tehty tiililaattapintaisista elementeistä.

"Toisaalta tällaisissa taloissa on usein myös samannäköistä tiiltä, joka muurataan paikalleen työmaalla. Käytännössä elementtien ja muurattujen osien eroa voi olla vaikea huomata."

Niin sanottujen massiivitiilirakenteiden kysyntä on lisääntynyt rakentamisessa. Tiilirakenteiden riskittömyys eli vikasietoisuus voi olla yksi syy.

"Esimerkiksi koulurakennuksiin halutaan riskittömiä seinärakenteita, joissa ei esiinny kosteusongelmia", Karilainen uskoo.

Kestäviä, tyylikkäitä ja yksilöllisiä seiniä
"Tiilirakentaminen on kovassa kasvussa Suomessa, varsinkin suurimmissa kaupungeissa", sanoo Chips & Bricks Oy:n omistaja, yrittäjä Olli Pyykönen.

"Rakentamiseen halutaan pitkäikäisiä ja hyviksi havaittuja ratkaisuja. Siksi muun muassa paikalla muuraaminen on taas tullut käyttöön työmailla."

Tiilijulkisivuja on uudiskohteissa paljon, niin julkisissa rakennuksissa kuin aluerakentamisessakin.

"Suosiotaan ovat lisänneet esimerkiksi sellaiset tanskalaiset tiilet, jotka näyttävät käsintehdyiltä. Tällaiset tiilet lyödään muotilla eri tavalla kuin vakiotiilet, jolloin tiilen pintaan jää rouheutta."

"Lisäksi tiiliin käytetään erilaista savea, joten niihin saadaan myös monenlaisia maanläheisiä värejä. Ne sopivat hyvin yhteen monien muiden rakennusmateriaalien kanssa. Samalla julkisivuun saadaan ilmettä, struktuuria ja yksilöllisyyttä", Pyykönen selittää.

"Markkinoilla on myös aidosti käsintehtyjä tiiliä, joilla taloon saadaan ainutlaatuinen ulkomuoto. Silloin julkisivusta näkee, että talo on rakennettu laadukkaasti."

Pyykönen muistuttaa, että käsinlyöty tiili soveltuu hyvin myös sisätila-arkkitehtuuriin.

"Tällaisissa tiilissä on lämpimiä värejä, jotka ovat kauniita myös sisäpinnoissa."

Innovatiivista muurausta ulkotiloihin ja sisustukseen
Tiilirakentamisen käytännöissä on Pyykösen mukaan selkeitä maakohtaisia eroja.

"Suomessa on alettu käyttämään enemmän tiilipalkkeja. Tehtaalla valmiiksi tehdyillä tiilipalkeilla voidaan toteuttaa monenlaisia arkkitehtonisia erikoisratkaisuja, pitkiä ikkunan ylityksiä, ulos vetoja julkisivusta, detaljimuurausta ikkunanpieliin."

"Yleisesti tanskalaiset tiilet ovat 54 mm:n korkuisia – siis matalampia kuin vakiotiilet – ja niissä käytetään 12 mm:n saumoja. Niinpä julkisivun ulkoasu poikkeaa tavallisesta tiiliseinäistä ja tekee siitä kevyemmän."

Toisaalta ulkomaiset tiilet voivat olla selkeästi tavanomaista pitempiä – jopa yli puolimetrisiä – ja samalla vielä matalampia, noin 40 mm:n korkuisia. Tällaisia tiiliä on käytetty Suomessakin jo useissa kohteissa.

Pitkät tiilet ovat tavallista painavampia, niiden muuraaminen voi vaatia hiukan totuttelua. Mutta, isojen tiilien muuraaminen voi kuitenkin edetä yhtä nopeasti kuin vakiotiilien.

"Tanskassa tiiltä käytetään rakentamisessa monimuotoisemmin ja sitä käytetään enemmissä määrin myös sokkeleissa ja muureissa. Lisäksi maatiilen käyttö on Tanskassa hyvin yleistä, koska se on pitkäikäisempi ja kestävämpi kuin perinteinen betonikivi.

Maatiilellä saadaan väriä ja elävyyttä niin piha kuin katualueille, mikä tekee tiilirakennuksista kokonaisempia ja viihtyisämpiä. Maatiilestä on hyviä kokemuksia myös Suomessa useamman vuoden ajalta", Pyykönen kertoo.

Uudenlaisia värejä tiilirakennuksiin
"Arkkitehdit suunnittelevat nykyisin paljon tiilirakennuksia, sekä julkisiin hankkeisiin, että yksilöllisiin omakotitaloihin. Tiili on haluttu materiaali, koska sillä on pitkä elinkaari. Lisäksi tiilijulkisivut eivät juuri vaadi huoltoa", muistuttaa Novenberg Oy:n toimitusjohtaja Petteri Huomo.

Huomon mukaan Suomessa on jo ryhdytty käyttämään värikkäämpiäkin tiiliä.

"Monet maanläheiset värit, kuten beige ja vaaleanharmaa ovat kuitenkin aina suosittuja, musta-väri tekee tuloaan. Ne syrjäyttävät punaista tiiltä rakentamisesta – ellei sitten rakennuskaavassa edellytetä nimenomaan punaisen tiilen käyttämistä."

"Juuri nyt varsinkin rustiikkiset, käsinlyödyt ja pitkän formaatin tiilet ovat lisäämässä suosiotaan, esimerkiksi edustamillamme kymmenillä eurooppalaisilla tiilitehtailla on valikoimassa paljon erilaisia formaatteja, että satoja värivaihtoehtoja, jokaiseen makuun.

Useat tiilet soveltuvat hänen mukaansa hyvin myös sisustustiiliksi. Lisäksi monet tiilislipsit soveltuvat sisätiloihin, ja jopa maatiiliä käytetään lattiapinnoissa. Maatiilet ovat myös tulleet takaisin kaupunkikuvaan. Sata vuotta sitten Helsingissä rakennettiin katuja maatiilistä ja nyt ne ovat taas erittäin suosittuja.

Osaavilla muurareilla on taas kysyntää
Myös tiilten ladonta uudistuu, koska markkinoille on tullut entistä pitempiä tiiliformaatteja.

"Tiilipintoja voidaan elävöittää myös siten, että käytetään harsomuurausta tai limitetään tiiliä erilaisilla sisään- tai ulosvedoilla. Talojen ulkonäköön panostetaan yhä enemmän, ja ratkaisut ovat usein aiempaa yksilöllisempiä."

Huomo muistuttaa, että tiili on käytössä osoittautunut kestäväksi rakennusmateriaaliksi.

"Tiilirakenteiset kirkot ovat pysyneet pystyssä useita satoja vuosia."

"Luonnonmateriaalit ovat myös ilo silmälle. Niiden avulla saadaan aikaan viihtyisiä ympäristöjä."

"Esimerkiksi Saksassa on omanlaistaan tiiliarkkitehtuuria, jossa on upeita yksityiskohtia. Sillä on pitkät perinteet. Nyt tiilialan osaamista ja muuraustaitoa taas arvostetaan", iloitsee Huomo.

Värikkäät lasitetut tiilet ovat uusi trendi, joka juuri tekee tuloaan Keski-Euroopasta Suomeen.

"Tällaiset tiilet soveltuvat esimerkiksi toimistojen ja julkisten tilojen rakentamiseen. Niillä syntyy värikkäitä ja näyttäviä julkisivuja, joissa on kiiltävä pinta."

Teksti: Ari Mononen
Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Patrik Lindström




Seuraa Prointerior
Facebook, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »

!-- Go to www.addthis.com/dashboard to customize your tools -->