Runko ja rakennustuotteet (lasituotteet)
Sisäpinnat ja tilaosat (lasituotteet)
Lasi sai siivet
Jo muinaiset egyptiläiset tunsivat lasin. Egyptistä on löydetty lasihelmiä ja amuletteja, joista vanhimpana pidetty lasilöytö on peräisin ajalta 7 000 eKr. Suomessa hypättiin lasin kelkkaan vuonna 1681, kun maan ensimmäinen lasitehdas starttasi Uudessakaupungissa. Varsinainen koneellinen lasinvalmistus alkoi Lahdessa vuonna 1927 – ensimmäisenä Pohjoismaissa.
Lähes sata vuotta teollista lasinvalmistusta on tuonut tullessaan esimerkiksi älylaseja (lasiin on lisätty muovikalvo, jossa on polymeerikristalleja, joiden läpinäkyvyyttä voidaan säätää) ja aktiivilaseja (itsepuhdistuvaa lasia, jossa on kestävä titaanidioksidipinnoite).
Rakentamisessa lasi voi säväyttää ja moni wow-rakennus vannoo innovatiivisten lasipintojen nimeen. Suomen Tasolasiyhdistys ry ja Suomen Lasitus- ja Hiomoliitto ry jakavat Vuoden Lasirakenne -tunnustuspalkinnon joka toinen vuosi kiinnittääkseen huomiota maamme upeaan lasiarkkitehtuuriin. Vuoden 2016 lasirakenteeksi valittiin OP Ryhmän vuonna 2015 valmistunut Vallilan konttori.
Vallilan upea konttori ei liene uusi tuttavuus kenellekään alalla. Yhtä lailla kiistämätöntä on, että suuri osa rakennuksen houkuttelevuudesta tulee lasista, joka on rakennuksen julkisivun keskeinen materiaali. Lasia on käytetty luovasti ja monipuolisesti myös sisätiloissa, jolloin tiloista on saatu avaria ja valoisia jatkuvasta ihmisvilinästä huolimatta. Tuomaristo totesi perusteluissaan lasin käytön olevan onnistunutta ja detaljoinnin taidokasta.
Hifistelyäkin JKMM:n suunnittelemasta talosta löytyy. Aulaan astuessa huomion vie korkeuksiin kohoava lasikatto, joka ei ole ihan standardimallia. Poikkeuksellisen vaativissa lasikattorakenteissa on nimittäin käytetty EGLAS-laseja, joissa on sisäänrakennettu, huomaamaton lumensulatusjärjestelmä. Superlasi takaa esteettömät näkymät ja luonnonvaloa talvellakin, sillä termostaatein ja lumianturein varustettu sulatusjärjestelmä sulattaa katolle satavan lumen ja jään.
Vuoden 2016 Lasirakenteen valinta oli varmasti vaikeaa, sillä tyrkyllä ykköspallille oli myös runsaasti lasia sisältävä, upea Meripaviljonki, jonka suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Freese Oy:n arkkitehti Simo Freese. Tuomaristo päätyi antamaan Hakaniemessä sijaitsevalle Meripaviljongille kunniamaininnan.
Kunniamaininnan perusteluissa kehutaan lasin ennakkoluulotonta ja kokonaisvaltaista käyttöä kohteessa. "Meripaviljongin muotokieli on omintakeinen ja paikkaan sopiva ja lasijulkisivut lasisine tuulipilareineen ovat keskeinen tekijä koko rakennuksen arkkitehtuurissa", tuomaristo arvioi.
Ja lisää komeita lasikohteita tulee koko ajan. Etu-Töölön Mechelininkadulla sijaitsee ravintolakoulu Perho, jonka lisärakennuksen julkisivu on melkoinen modernin lasirakentamisen taidonnäyte – ja samalla ehtaa taidetta.
Consti Julkisivujen asentaman Pilkington Planar -rakenteen ansiosta sisäänkäynnin lasipinta on eheä ja yhtenäinen, mikä ei vanhemmilla tekniikoilla olisi ollut mahdollista. Julkisivussa on hyödynnetty pistekiinnitteistä lasitusjärjestelmää, jonka ansiosta professori Oiva Toikan suunnittelema 10×35 metrin kokoinen hedelmä- ja kasvisaiheinen lasipiirros kohoaa seinästä erillisenä tehostelasina.
Jo näiden kolmen esimerkin valossa on selvää, että tänä päivänä lasin käyttö arkkitehtuurissa kielii usein äärimmäisen hienostuneesta ja detaljoituneesta suunnittelusta. Nykyaikaiset lasirakenteet tarjoavat arkkitehdeille upeita mahdollisuuksia ja kaupunkikuvaan ne tuovat suuren maailman tuntua. Lisäksi lasilaatujen evoluutio mahdollistaa lasin käyttämisen melkein millaisissa rakennuksissa tai rakennelmissa tahansa.
Vallilan konttorin työnimi oli "Siivet". Epäilemättä nostetta on myös lasirakentamisella.
