Talotekniikka (ilmastointi ja jäähdytys)

Talotekniikka-järjestelmä parantaa energiatehokkuutta ilmalanrinteellä

Helsingin Ilmalanrinne 1:een juuri rakennettuun toimistokiinteistöön kuuluu kolme erillistä vierekkäin rakennettua taloa, ja tontille on mahdollista tehdä vielä kaksi rakennusta myöhemmin. Nykyaikainen talotekniikka vähentää kiinteistön energiankulutusta ja samalla pienentää sen ylläpitokuluja. Toimistotalojen suunnittelussa on muutenkin alusta asti pyritty tilojen tehokkuuteen ja muuntojoustavuuteen.

Ilmarinteen uudet toimistotalot ovat näkyvällä paikalla Ilmalan juna-aseman ja Hakamäentien tuntumassa. Kiinteistöstä on siis hyvät yhteydet joka suuntaan. Toisiinsa yhteydessä olevat talot ovat Swecon käytössä.

"Ilmalanrinteen toimistotaloprojektin kaavoitustyö käynnistettiin 2000- luvun alkupuolella", kertoo kiinteistökehityksen liiketoimintajohtaja Veli- Pekka Tanhuanpää Ilmalanrinne 1:n talot rakennuttaneesta Sponda Oyj:stä.

Asiat edistyivät, kun rakennuskaava vahvistettiin vuonna 2011. Rakennustyöt Ilmalassa alkoivat keväällä 2014.

Alkuvuoteen 2016 mennessä tontille oli pystytetty kolme 8-kerroksista toimistotaloa. Kiinteistön huoneistoala on nyt lähes 20 000 neliömetriä, mutta se lisääntyy vielä noin 12 000 neliöllä.

"Kaikkiaan Ilmalanrinne 1:een on mahdollista rakentaa viisi taloa. Osa niistä on nyt valmiina ja täydessä käytössä. Loputkin kaksi on alustavasti suunniteltu ja ne ovat nyt markkinointivaiheessa. Rakennushankkeiden arvioidaan käynnistyvän lähiaikoina", Tanhuanpää selostaa.

"Jo valmistuneiden kolmen talon alle on rakennettu kaksikerroksinen pysäköintilaitos, joka on mitoitettu viittä toimistotaloa varten."

Lisää tehokkuutta simuloinnin avulla
Tanhuanpään mukaan Ilmalanrinteen toimistotalot ovat osoittautuneet onnistuneiksi. Talot ovat toimineet suunnitellulla tavalla jo alusta pitäen.

"Talojen käyttäjät ovat olleet oikein tyytyväisiä", hän toteaa.

Suurimpaan osaan kolmesta ensimmäisestä talosta on muuttanut rakennusalan suunnittelu- ja konsultointiyrityksenä tunnettu Sweco, joka myös oli mukana talojen suunnittelussa. Lisäksi kiinteistön tiloissa toimivat kopiolaitos sekä kolmea taloa palveleva lounasravintola.

"Ilmalanrinteen kiinteistöä on pidetty todella onnistuneena. Rakennuksen energiankulutuksen on todettu olevan yli 30 prosenttia pienempi kuin normitoimistoissa", Tanhuanpää mainitsee.

"Ilmalanrinteen kiinteistöä on pidetty todella onnistuneena. Rakennuksen energiankulutuksen on todettu olevan yli 30 prosenttia pienempi kuin normitoimistoissa", Tanhuanpää mainitsee.

"Suunnitteluvaiheessa tehtiin tietokoneella simulaatiomalleja muun muassa odotettavissa olevasta energiankulutuksesta. Silloin esimerkiksi tutkittiin, millä tavoin erilaisilla lämmönläpäisyarvoilla varustetut ikkunat muuttavat energiatehokkuuslaskelmia ja miten aurinkokulmat vaikuttavat tilojen lämmitys- ja jäähdytystarpeisiin."

Näissä selvityksissä oli myös Swecon energia-asiantuntijoita mukana. Ramboll vastasi kiinteistön LVIA-suunnittelusta.

"Energiankulutuslukemien lisäksi kävimme myös läpi eri talotekniikkajärjestelmien vaihtoehtoja", Tanhuanpää sanoo.

Kokonaisjärjestelmä sisä- ja ulkotiloissa
Toimistotalokokonaisuuden talotekniikkajärjestelmäksi valittiin Are Sensus, josta Sponda Oyj:llä oli jo aiempaakin kokemusta.

"Talotekniikan kannalta kukin toimistotalo toimii itsenäisesti, mutta esimerkiksi kaukolämmön jakelua varten samassa kaukolämpöliittymässä on useampia taloja."

Kiinteistökokonaisuuden eri talot on suunniteltu sekä toiminnallisesti että perustekniikaltaan samanlaisiksi. Tilat ovat muuntojoustavia ja ne on varustettu modulaarisella talotekniikalla, joka mahdollistaa muun muassa avo-, kombi- ja monitilatoimistot.

"Kunkin toimistotalon ilmanvaihto toimii erillään toisistaan, ja jokaisen talon katolla on ilmanvaihtokoneet. Sen sijaan kaikkien talojen poistoilmalla voidaan lämmittää kellaritiloissa olevaa pysäköintilaitosta, jossa ei ole erillisiä osastoja", selvittää Tanhuanpää.

Hänen mukaansa Ilmalanrinteen kiinteistölle on jo myönnetty LEED Gold -ympäristösertifikaatti.

"Energiatehokkuutta parantaa muun muassa se, että valaistus säätyy päivänvalon mukaan. Sensus-järjestelmään kuuluva liiketunnistin kytkee työpisteiden valoja pois päältä, kun niitä ei tarvita. Lisäksi valaistuksen tasoa on mahdollista vähentää myös manuaalisesti."

Piha-alueen ja pysäköintilaitoksen valaistus on niin ikään kytketty liiketunnistimiin ja toteutettu sähköä säästävillä LED-valaisimilla.

"Tavoitteemme on, että vielä rakennettaviin kahteen taloon saataisiin myös samantyyppinen talotekniikkajärjestelmä. Kiinteistöjen hyvä energiatehokkuus kuuluu Spondan keskeisiin periaatteisiin", Tanhuanpää korostaa.

"Tavoitteemme on, että vielä rakennettaviin kahteen taloon saataisiin myös samantyyppinen talotekniikkajärjestelmä. Kiinteistöjen hyvä energiatehokkuus kuuluu Spondan keskeisiin periaatteisiin", Tanhuanpää korostaa.

Hukkaenergiat hyötykäyttöön
"Talotekniikan kokonaisjärjestelmä Are Sensus vastaa kiinteistön lämmityksestä, jäähdytyksestä, valaistuksesta ja ilmanvaihdosta", sanoo liiketoimintajohtaja Vesa Hakkarainen Are Oy:stä.

"Talojen sisätilat on suunniteltu monimuotoiseksi, muunneltavaksi tilakokonaisuudeksi. Siksi tiloihin soveltuu hyvin sellainen talotekniikkajärjestelmä, jossa talotekniikka ei ole sijoitettu seinärakenteisiin. Tilojen lämmityksessä ja jäähdytyksessä sekä osin yleisvalaistuksessakin käytettävät kattosäteilijät ovat omiaan muuntojoustavissa toimistoissa."

Energiatehokkuusvertailussa Sensus-kokonaisjärjestelmän todettiin säästävän jäähdytyksessä 29 prosenttia ja lämmityksessä 31 prosenttia energiaa, kun kulutusta verrattiin muihin markkinoilla oleviin talotekniikkajärjestelmiin. Sensus hallitsee kiinteistön kaikkia energiavirtoja ja hyödyntää myös rakennuksessa syntyviä hukkaenergioita.

"Ilmalanrinteen jokaisen huoneen tai tilan lämpötilaa, ilmanvaihtoa ja valaistusta voidaan säätää erikseen. Se takaa hyvät ja yksilölliset sisäolosuhteet", vakuuttaa Hakkarainen.

Toimistotiloissa on erilaisia valaistusmahdollisuuksia: paneeleita, epäsuoraa yleisvalaistusta sekä työpisteissä kohdevalaistusta.

Sensus-järjestelmä räätälöidään aina asiakkaan ja kohteen tarpeiden mukaan. Järjestelmiä on Suomessa käytössä jo lähes 40 kohteessa.

Hakkarainen on tyytyväinen siihen, että ammattimaiset kiinteistösijoittajat ovat löytäneet Are Sensus -järjestelmän.

"He arvostavat kiinteistön muuntojoustavuutta, hyviä sisäolosuhteita sekä kiinteistön energiatehokkuutta, joita tällainen talotekniikkajärjestelmä juuri tarjoaa."

"Ilmalanrinteen kiinteistö on ollut esimerkillinen työmaa, jonka toteutus on sujunut poikkeuksellisen hyvässä yhteishengessä", Hakkarainen kiittelee yhteistyötä.

Teksti: Merja Kihl ja Ari Mononen

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.

Rakennusten korjausvelka kasvaa. Julkisivuyhdistyksen vuosittain teettämän Julkisivujen Markkinat 2023 -tutkimuksen mukaan korjaustarve on laskennallisesti noin 5,6 miljoonaa neliömetriä ja korjaamista pitäisi tehdä lähes kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna, että korjausvelkaa saataisiin kurottua umpeen.