SimsalaBIM!

Yksi 2000-luvun keskeisimmistä rakentamisinnovaatioista on tietomallintaminen (Building information modelling eli BIM). Tietomallintaminen on edistänyt suomalaista suunnittelua ja nostanut rakennusteollisuutta vaikeiden karikoiden yli.

BIM on älykästä tiedon hallintaa, joka vapauttaa suunnittelijan luovuuden ja tehostaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tietomallintaminen auttaa rakennus- ja kiinteistöalan yrityksiä välttämään poikkeamia ja virheitä läpi linjan. Suomalaisen BIM-osaamisen sanotaan olevan maailmanluokkaa, mutta eivät kilpailijatkaan varsinaisesti nuku.

BIM-osaamista on jatkuvasti kehitettävä edelleen, jotta suomalaiset yritykset säilyvät kärkikastissa. Samalla on tunnistettava BIMin evoluution vaihe: siinä missä aikaisemmin pääfokus on ollut tekniikassa, on viime aikoina alettu kiinnittää enemmän huomiota ihmisiin ja sosiaalisiin ulottuvuuksiin. Kun BIM integroidaan syvälle systeemeihin, siitä tulee tavallaan näkymätön. Konehuoneessa tapahtuu silti koko ajan.

BIM on myös yksi Aalto-yliopiston uusista keihäänkärjistä. Esimerkiksi apulaisprofessori Vishal Singh on todennut, että jatkossa BIM- ja LEAN-ajattelu tulevat lähentymään monin tavoin. Intialainen Singh uskoo, että BIM-mallinnus voi palvella rakentajia ja rakennushankkeita muutenkin kuin vain teknisen tiedonvaihdon tehokkaana apuvälineenä. BIMin avulla koko rakentamisen prosessia voi tehostaa – esimerkkinä vaikkapa allianssimallilla toteutettavat hankkeet. Allianssiprojekteja pidetään usein raskassoutuisina, mutta järkeviä täsmätietomalleja tuottamalla tämäkin tuska voi helpottaa.

Hyvän käsityksen siitä, mitä BIM tänä päivänä on, saa kurkistamalla Tekla BIM Awards -kilpailuun. Kyseessä on Trimble Solutions Oy:n asiakkailleen järjestämä kilpailu, jossa tuomaristo seuloo esiin vuoden parhaat BIM-projektit.

Tänä vuonna voittajaksi ei selviytynyt pelkästään tietomallintamalla, vaan kilpailun kriteereinä olivat mm. rakennemallin mallinnustarkkuus ja tietosisältö sekä osapuolien välinen mallipohjainen yhteistyö. Ykköseksi vaativassa kisassa ylsi Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus JUST.

Voittaja vakuutti tuomarit tietomallipohjaisella yhteistyöllä, mallien monipuolisella hyödyntämisellä, tiedolla johtamisella sekä tilaajan roolilla tietomallihankkeessa. Yleisöäänestyksen perusteluissa taas nousivat esille mm. käyttäjien poikkeuksellisen tehokas osallistaminen, tulevaisuuteen tähtäävä integrointi ja yhteistoimintamalli sekä avoimen rakentamisen periaatteiden tunnollinen noudattaminen.

Kunniamainintoja saivat Pudasjärven hirsikampus, Statoil Office Building sekä Länsimetro.

Lemminkäisen ja Swecon yhteistyönä noussut Pudasjärven hirsikampus on maailman suurin hirsikampus, joka esitellään tässä lehdessä. Tuomaristo kiinnitti huomiota mm. tilaajan rooliin sekä tuotantoautomaatioon uudessa ympäristössä. Kohteessa on käytetty tietomallia tehokkaasti esimerkiksi kattoristikoiden ja CLT-seinien osalta. Hirsikampus myös nousi yleisön suosikiksi ylivoimaisella äänienemmistöllä.

Kansainvälistä väriä kisan kärkeen toi liettualaisen Concretus Designersin Statoil Office Building, jossa tuomaristoa kiinnostivat esimerkiksi elementtituotanto, LEAN-prosessien hyödyntäminen sekä onnistunut logistiikka.

Kolmas kunniamainittu projekti, Länsimetro, ei esittelyjä kaipaa – niin hyvin dokumentoituja ovat projektin loppusuoran aikataulumurheet. Kunniamaininta kuitenkin asettaa näitä asioita oikeaan mittakaavaan: Länsimetro on vuosikymmenien haave ja vuosien rakennustyö, jonka onnistuminen tai epäonnistuminen ei voi olla muutaman kuukauden myöhästymisestä kiinni.

Juryn mielestä tämä mittakaavaltaan massiivinen projekti onnistui erinomaisesti muun muassa paikallavalujen mallintamisessa ja statustarkastelussa. Vaikeissa mallinnuskohteissa käytettiin ansiokkaasti erikoistyökaluja ja myös viranomaisesittelyt on hoidettu mallipohjaisesti.

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.

Rakennusten korjausvelka kasvaa. Julkisivuyhdistyksen vuosittain teettämän Julkisivujen Markkinat 2023 -tutkimuksen mukaan korjaustarve on laskennallisesti noin 5,6 miljoonaa neliömetriä ja korjaamista pitäisi tehdä lähes kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna, että korjausvelkaa saataisiin kurottua umpeen.